Keskustelut Metsänomistus Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

  • Tämä aihe sisältää 222 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 222)
  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

  • Panu

    Riippuu markkinatilanteesta. Hintapiikit kannattaa aina hyödyntää, voit menettää helposti 10 vuoden kasvun myyntiä jahkailessa.

    Se piikki näkyy myös tilan hinnassa etkä voi tietää kuinka kauan hintojen nousu jatkuu. Esim. itse en ole tähän kuidun hinnan nousuun päässyt kunnolla mukaan vaan viimeiset harvennukset myin noin 20-21€ kuidun hinnalla eikä juuri nyt ole enää myytävää.

    Hankintameno-olettama 40% on kiinnostava ja vaatii tietysti reippaan nousun tilan hinnassa, johon metsävähennys tuo oman osansa verotuksessa.

    R.Ranta

    Oleellinen kysymys on, toimit metsäsi kanssa sitten miten tahansa, että ymmärrät mistä korossa puhumisessa on kysymys. Ymmärrät sen mitä suhteellisella arvokasvulla tarkoitetaan ja sen kuinka puun ja metsän  suhteellinen arvokasvu kehittyy puiden ikääntyessä. Ellet kykene näitä sisäistämään, keskustelu on täysin turhaa tuuleen huutamista.

    Kuten aikanaan KHO:lle tekemäni esimerkki karkealla tavalla osoittaa, yksin metsästä ei voi nähdä sitä, mikä olisi taloudellisesti viisasta. Kuten jo aiemmin esitin nämä KHO:lle tekemäni vaihtoehdot, kun olisi edelleen pitänyt kasvattaa hakkuuarvoltaan 40.000 metsää prosentin korolla 40 vuotta.

    Edelleen kasvattaminen – tulos 40 v:n kuluttua- hakkuun jälkeen 60.000 ja tyhjä metsänpohja.

    Lainaamalla tarpeeseen tuo 40.000 ja hakkaamalla puusto 40 v:n kuluttua – tulos tyhjä metsänpohja ja 100.0000 velkaa.

    Hakkaamalla ja sijoittamalla osuuspääomaan 6 % korolla – tulos 40 v:n kuluttua 400.000 ja 40 vuotias uusi metsä.

    Metsästä yksin ei todellakaan voi nähdä mikä olisi taloudellisesti viisasta. Siksi asioiden laajempi ymmärtäminen olisi kovin tarpeellista. Jokainen  toimii sitten parhaaksi kokemallaan tavalla.

    Kalle Kehveli

    Metsästä yksin ei todellakaan voi nähdä mikä olisi taloudellisesti viisasta. Siksi asioiden laajempi ymmärtäminen olisi kovin tarpeellista. Jokainen  toimii sitten parhaaksi kokemallaan tavalla.

    Sijoitusaika on myös hyvin ratkaiseva. Haluatko ottaa metsästäsi tuoton pois omana elinaikana, vai onko sijoitus yli sukupolven kestävä.

    R.Ranta

    Tämä taloudellinen ongelma on täsmälleen sama kaikessa metsään tehtävissä investoinneissa kuin sieltä tuloutuksissakin.

    Ongelma on erittäin monitahoinen ja kun tulevaisuus on tuntematon, niin yhtä oikeaa vastausta emme tiedä kukaan.

    Yritin juuri tehdä päättäjille (”kykypuolueen” kansanedustajille ja vielä täytyy jakeluun lisättä mmm Sari, jolla saattaa olla jotakin ymmärrystä) tarinan tästä ylisukupolvisuuden ongelmasta. Metsiin pitäisi investoida ylisukupolvisesti monestakin syystä ja siksi sukupolvenvaihdosongelmat vaatisivat kiireesti ratkaisuja. Nykyisillä säädöksillä yhteiskunta ampuu itseään jalkaan ja kaikki häviävät. MTK on puhtaan metsänomistajan pahin vihollinen – valitettavasti.

    Visakallo

    Panu: ”Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla, mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.”

    Luin uudestaan Panun aloituksen, ja tuo edellä oleva teksti alkoi hieman mietityttää. Onko tosiaan niin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsänsä tuoton? Tunnen aika paljon metsänomistajia, mutta aika vähän niitä, jota tuohon maksimointiin aidosti pyrkii. Useimmiten tunnen itseni niissä keskusteluissa hieman ulkopuoliseksi. Täällä palstallakin tulee joskus vähän samantapainen tunne. Kevytnimimerkkien hölinät jätän omaan arvoonsa, niillä ei ole mitään merkitystä, mutta monet yksittäiset asiat kielivät siitä, että muut asiat kuin talous onkin monelle nimimerkille täällä tärkeämpää kuin taloudellinen tulos.

    Reima Muristo

    <p>Visvan metsän kasvatuksessa tuottamattomin lenkki on visva itse. Tyyppi on täysin turha puistorisukon hieroja. Yli tekeminen ei nosta puun kantohintaa, risuja voi siirrellä palstalla äärettömästi.</p>

    A.Jalkanen

    Tulosta voi pyrkiä maksimoimaan haluamillaan rajoitteilla. Esimerkiksi: halutaan että metsätila siirtyy hyvässä kunnossa jälkipolville;  kaikki uudistusalat hoidetaan hyvin; vesiensuojelu ja luontokohteet huomioidaan hakkuissa jne.

    Visakallo

    Reima: ”Tyyppi on täysin turha puistorisukon hieroja.” 

    Mihin mahdat Reima tuon väitteesi perustaa, kun meikäläisellä 40 vuoden mittaustodistusten perusteella hakkuumääristä yli 80% on ollut tukkia?

    reservuaari-indeksi

    En ole varma, mutta luulen että RM:n käyttämät sanonnat ylitekeminen ja risujen siirtely liittyy itse kirjoittamastasi syntyvään käsitykseen.

    Kerrot polttavasi kesässä raivurissa 500 litraa bensaa, vähän yli sadan hehtaariin tilalla. Toisaalta kerrot lukijoiden kuvissa että metrin (jopa alle) mittaiset pihlajan räipät 3-kehitysluokan metsän pohjassa on raivattava pois. Vaikkapa tuollaisista mielikuva (ylitekeminen, siirtely) voi hyvinkin syntyä.

    Kukin tavallaan, ei siinä mitään. Voi sitä kai hoitotoimenpiteiden järkevyydestäkin keskustella, jos toistolta jaksaa.

    Lauri

    P.S. Hyvä, että reva-porukan kirjoitukset ei ole jääneet mieltä painamaan eikä hetkauttaneet. Voit silti näköjään kesän läpi kerran päivässä muistella miten ”ei ole varmasti hetkauttanut”.

    Visakallo

    Reva-Lauri tuli sitten muittenkin puolesta todistaneeksi, ettei heidän jutuissaan ole mitään hetkauttavaa, ja miten voisi ollakaan, kun korkeintaan 10% on tosiasioidenkin suhteen edes sinnepäin. Mitähän esim. se ”risujen siirtely” mahtanee olla? Kuinkahan suuri se ”vähän yli sadan hehtaarin tila” mahtanee olla? 500 litraa bensaa ei joka vuosi (ei vain kesä) riitäkään, mutta olenko sanonut raivaavani vain omilla maillani? Metsätalousyrittäjyyskin tuntuu olevan revoille aika abstrakti käsite. Revoilla tuntuu nuo omat toimet olevan sen verran vähän aikaa vieviä, että melko tarkkaan seurantaan näyttää aikaa riittävän meikäläisen tekemisten suhteen. – Siitähän pitää antaa ihan tunnustus!

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 222)