› Keskustelut › Metsänomistus › Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

  • Tämä aihe sisältää 222 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 222)
1 2 3 … 10 11 12 … 21 22 23

  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Sent on: 1.8.2023, 11:11

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

    Tekijä
    Panu
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Perko 6.8.2023, 10:02

    Kohtalainen  parannus siihen entiseen nähden  kun 40 % onnistuu!  Saatiin myyntiä 20 vuoden välein.  Silloinen 120 vuoden kiertoaika  oli  nykyistä  kvartaali vaatimuksista  kaukana.   Miusta  lähes kaikki puut varjostaa täälläkin  ja jonkin verran sietävät varjostustakin.

    Timppa 6.8.2023, 10:07

    Kaiva Perko jostain se P. W. Hannikaisen metsänhoito-oppi vuodelta 1903.  Jos mahdollista niin lue se ihan ajatuksen kanssa.  Silloin näet mitä silloin tiedettiin.

    Panu 6.8.2023, 10:26

    Puuki: ”3 % 200 €:sta on enemmän kuin 4 % 100 €:sta. Sehän on itsestään selvää”.

    Näin on absoluuttista tuottoa tarkastellessa. Prosentuaalinen tuotto kuitenkin ratkaisee ja tässä tapauksessa rahat kannattaa pitää siellä mistä saa 4% jos riski on sama. Poikkeuksena vain se, että tämä 4% tuottava sijoituskohde on jotenkin rajoitettu resurssi, jota ei ole markkinoilta ostettavissa.

    Jos nuori metsä tuottaa vaikka sen 4% vuodessa ja vanhempi metsä 3% vuodessa niin metsän ei kannata antaa vanhentua. Metsää ei kannata myöskään päätehakata niin kauan kun puusto sisältää odotusarvoa, tilan myyminen on silloin järkevämpää.

    Kuten aiemmin todettu niin käytännössä tilalla on yleensä eri ikäisiä kuvioita ja yleensä kuviokoko on sellainen, ettei niitä kannata lohkoa ja myydä, lisäksi lohkominen on kallista.

    Yhtäkään yhden kuvion tilaa minulla ei ole mutta yksi on, jossa on 12ha taimikko ja 1ha varttunut suometsä. Tämä kannattaisi ehkä myydä lähivuosina. En kuitenkaan ole itsekään tunteista vapaa metsäsijoittamisessa. Kun on hyvän tiestön varrella olevassa omassa metsässä kulkenut koiran kanssa, ottanut vähän valokuvia ja videoita, tehnyt raivausta ja taimikko on kovassa kasvussa niin aika vaikea siitä on luopua.

    Gla 6.8.2023, 10:26

    Timpan mainitsema kirja löytyy netistä.

    Tuo kirja kannattaa lukea kannesta kanteen tai mikä nettijulkaisusta puhuttaessa oikea ilmaisutapa onkaan. Alusta loppuun kai. Siitä saa hyvää näkökulmaa metsien hoitoon, kun näkee reilun 100 vuoden takaisia ajatuksia.

     

    A.Jalkanen 6.8.2023, 10:30

    Lisäksi kannattaa lukea metsänhoitomies Peitsa Mikolan julkaisu ”Harsintametsätalous” vuodelta 1984 Silva Fennicasta. On moneen otteeseen linkitetty tänne ja löytyy netistä. Mikola mm. siteeraa Risto Sarvasta vuodelta 1948: ”On selvää että tämä menetelmä (varsinainen harsinta) on toteutettavissa vain sellaisten puulajien kohdalla, jotka sietävät runsaasti varjostusta, kuten esim. varsinainen jalokuusi (Abies pectinata) tai punapyökki (Fagus silvatica). … edellä mainittujen ”varjopuiden” levinneisyysalueiden pohjoisrajat merkitsevät myös varsinaisen harsinnan pohjoisrajaa”.

    Myös tämä historia-artikkeli on hyvä. Nyt ollaan lähes samankaltaisessa tilanteessa: joko metsien käyttöä vähennetään tai kasvua lisätään. ”Suomen metsien käytön rajat: Mera-aikakauden skenaariolaskelman tarina”.

    https://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10570/related/10570

    Perko 6.8.2023, 10:42

    Isä Hannikaisen  virsi säv.   Maan korvessa kulkevi..   on ainut tähän aikaan ehkä sattuva ajatus.     Jotta se siitä.

    Noissa  A J: n  linkeissä ei ole pätkääkään  omistajien etua  tai tuoton ajatusta. Metsän ryöstäjät pyöri kuin hyenalaumat  huijaamassa viinojen kanssa taloissa yökausia.    Ostettiin puita , mittana oli  lammen jäälle  mahtuva keko esimerkiksi.   Hölynpölyä suollatte kun on aivan eriaika ja menettely.   Opiskelisitte laskemaan se selvittäisi aikapaljon päätä.

    Gla 6.8.2023, 10:49

    Puukin ja Panun keskustelu prosentuaalisesta ja absoluuttisesta tuotosta on kiinnostavaa. Muutama reaalitodellisuuteen liittyvä juttu siinä on.

    Moniko tietää omasta metsästä kuvioittain suhteellisen arvokasvun suuruuden? Itse hakkasin kl 3 metsikön, kun arvelin juurikäävän vievän osan kasvusta. Oliko oikein vai väärin, en tiedä. Nyt siinä kasvaa vajaan metrin männikkö, jota ruiskuttelen Tricolla vielä monta vuotta. Ensimmäisen vuoden kasvu meni parempiin suihin. Juurikääpä toivottavasti vähitellen häviää.

    Entä mitä tapahtui saamilleni rahoille? Taisin rahoittaa osan uuden metsän hankinnasta. Taas päästään kiinnostavan korkolaskun ääreen. Tuon palstan puustoarvio on nyt tehty uusiksi, joten koska se on linjassa kauppahintaa laskiessani olleiden tietojen kanssa, tilan hinnoitteluperusteet (tuottoarvmenetelmä) lienee suunnilleen oikein. Pöydälle jäänyttä rahamäärää eli muiden tarjoushintoja en tiedä. Nyt tosin lainan korko tuplaantui, joten velkavipu kääntyi tappiolliseksi. Paras vaihtoehtoinen sijoituskohde onkin ylimääräinen lyhennys. Mutta miten toimii velaton metsänomistaja, joka pohtii alhaisen puustopääoman kovan suhteellisen arvokasvun ja ison puustopääoman matalan suhteellisen arvokasvun välillä? Metsästä vapautettu pääoma pitää sijoittaa viisaasti, jotta kannattavuuslaskennan teoria toimii. Kulutukseen käyttäminen tai nollakorkotilillä makuuttaminen laittaa laskelmat uusiksi. Puhumattakaan siitä, että prosenttilasku ei kiinnosta, tuleeko näitä edes mietittyä. Ja mikä on vaihtoehtoinen kohde, johon osaaminen riittää.

    Puuki 6.8.2023, 10:55

    Perko täällä neuvoo muita opettelemaan laskemaan mutta itsellään on ihan hakusessa todellisen tilanteen mukainen laskeminen.

    Kalle Kehveli 6.8.2023, 11:16

    Metsää ei kannata myöskään päätehakata niin kauan kun puusto sisältää odotusarvoa, tilan myyminen on silloin järkevämpää. 

    Riippuu markkinatilanteesta. Hintapiikit kannattaa aina hyödyntää, voit menettää helposti 10 vuoden kasvun myyntiä jahkailessa.

    Verottajan hankintameno-olettama yli 10 vuoden omistukselle antaa tilan myyntitilanteessa 10-15% netto verohyödyn. Kannattaako tila kuitenkin lähes aina taloudellisessa mielessä myydä pois?

    Perko 6.8.2023, 11:21

    Kehotan , yllytän oppimaan en neuvo !  ne ovat kasi aivan eriasiaa.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 222)
1 2 3 … 10 11 12 … 21 22 23