› Keskustelut › Metsänomistus › Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

  • Tämä aihe sisältää 222 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 222)
1 2 3 … 9 10 11 … 21 22 23

  • Mitä tarkoittaa metsän tuoton laskennassa käytetty korko?

    Sent on: 1.8.2023, 11:11

    Merkitty: 

    Palaan vanhaan aiheeseen, joka on edelleen minulle jossain määrin mystinen. Aihe on sikäli ajankohtainen, että uusiin harvennusmalleihn on ilmestynyt korko ja ohjeissa sen kerrotaan olevan tuottovaatimus.

    https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/harvennusmallihaku

    Termi tuottovaatimus on aina huvittanut minua. Se antaa ymmärtää, että metsänomistaja jostain syystä tyytyisi vähäisempään tuottoon kuin on mahdollista saada. Toki joissain harvoissa tapauksissa näin voi olla mutta luulisin, että suurin osa metsätalouden harjoittajista haluaa maksimoida talousmetsän tuoton.

    Miksi korkoa yleensäkään käytetään tuottolaskelmissa? Sijoitetun pääoman tuoton laskennassa ei tarvita mitään korkoa. Metsätaloudessa tuntuu olevan vallalla väärinkäsitys, jossa kassavirta olisi tuottoa.

    Toinen kysymys on, että jos korkoa haluaa käyttää niin mistä ja miten se arvotaan laskelmiin?

     

    Tekijä
    Panu
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Gla 6.8.2023, 06:40

    Riskin suuruuteen vaikuttaa kohteen lisäksi sijoittaja. Mikä on osakemarkkinan riskin suuruus, kun joudun valitsemaan osakkeet heittämällä tikkaa. Joku toinen saattaa perustaa ratkaisunsa vähän syvällisempään analyysiin.

     

     

    Visakallo 6.8.2023, 07:26

    Olen pitänyt metsänhoidosta erityisesti, koska puut eivät tunne korkomatematiikkaa. Ne ovat tyytyväisiä, kun saavat vettä, auringonvaloa ja hiilidioksidia sopivassa suhteessa. Puut ovat palkinneet minut hyvällä kasvullaan, kun olen yrittänyt järjestää niille nuo edellä mainitut kasvutekijät mahdollisimman otollisiksi. Puut eivät ole lopettaneet palkitsemistaan edes silloin, kun lähes kaikilla muilla aloilla menee joskus hyvinkin huonosti. Nyt näyttäisi taas olevan sellainen vaihe käsillä. Joitakin asioita olen puilta oppinut. Ei pidä olla liian hätäinen, eikä elää aivan kädestä suuhun, ja että elämä jatkuu ja kehittyy huonoinakin aikoina. Huonoissa ajoissa on se hyvä puoli, että silloin aletaan kulkea parempia aikoja kohti, eikä niistä poispäin.

    Puuki 6.8.2023, 07:32

    Unohtuiko sopivat ravinteet pois puiden tarpeista ? Vai kasvatatko puita vedessä ?

    Visakallo 6.8.2023, 07:37

    Toki tietysti nekin, ja vesihän ne ravinteet puille kuljettaa.

    Gla 6.8.2023, 08:28

    Ei korkoa pidä sivuuttaa, vaikka puut ei prosentteja kaipaakaan. Suurin haaste onkin ehkä sovittaa teoria käytäntöön niin, että se palvelee omia tarkoitusperiä. Lisäksi ratkaisujen vaikutuksen mittaaminen ilman kohtuutonta työmäärää. Helpostihan saisi puuston kehityksen seurantaan käytettyä aikaa enemmän kuin puuston hoitoon. Monessa asiassa tämän tyyppisen dokumentoinnin määrä jatkuvasti kasvaa. Näppituntuman varassa ei uskalleta toimia ja isot johtajat kaipaavat ratkaisujensa pohjaksi yhä enemmän lukuja.

    Tiedon tuottamisen kustannuksista harvemmin puhutaan.

    Perko 6.8.2023, 08:54

    A.Jalkanen

    ”miten metsässä kasvatetaan tuottovaatimusta kasvattamalla riskiä?

    Siirrytään jatkuvapeitteiseen malliin. Saadaan erilaiset tuhoriskit, ei välttämättä suuremmat tai pienemmät, mutta saadaan lisäksi uusi riski eli uudistumisriski. Suurempi tuottovaatimus ei välttämättä toteudukaan.”

    A’vot!   Millä perustein MMT tuollaista kertoo?     Toinen asia, vertailuksi vaikka en  kiinteistövuokrausta  tunne niin se tuo nopeaa kuukausi tuloa joka on monin kymmenkertaisesti  tuottavampi kuin  2500 €   hautaus  70 vuodeksi maahan.  Tuottonopeus on   eksponentiaalinen,    konsernit  möivät metsänsä, heille tulosta on tultava  kolmessa kuukaudessa ja jatkuvasti.

     

    mehtäukko 6.8.2023, 09:03

    ”..tuottavampi kuin  2500 €   hautaus  70 vuodeksi maahan…” on yksisilmäistä väitöstä, joka ei edes yksittäisellä kuviolla-, saati koko metsälössä -, pidä paikkaansa. Onko noin turhaan mennyt muiden kirjoittajien valistus ketjussa, kun perkolainen edelleen paahtaa tuota mantraansa??

    ”…Tuottonopeus on   eksponentiaalinen,    konsernit  möivät metsänsä..” on perkolaisesta varmaan hyvä vertaus ylisukupolviseen perhemetsätalouteen?Muutoin se on savua ilman tulta.

    A.Jalkanen 6.8.2023, 09:09

    Kiinteistövuokraus oli erittäin kannattavaa matalien korkojen ja inflaation aikana korkealla velkavivulla ja verovähennykset hyödyntäen. Veroja tarvitsi maksaa vasta asunto myytäessä.

    Mihin tietoon perustan uudistumisriskin jatkuvassa kasvatuksessa? Sadan vuoden metsätieteen tuloksiin. Muun muassa siihen, että jaksollisen mallin luontainen uudistus toimii heikommin kuin metsänviljely. Jatkuvan mallin ”ilmainen” uudistus toimii vielä sitäkin heikommin, koska maata ei muokata.

    Perko 6.8.2023, 09:22

    Mitään tietoa näillä main  ei ollut 100 vuotta sitten   jatkuvasta kasvatuksesta.   Ei myös  sen toteutuksesta  kutsutaan metsänhoidoksi.  Osaamisella ”Ilmainen ” voidaan hyödyntää ja varmistaa.  Ei ole tarkoitus  olla huolehtimatta metsästä vaan saada siitä entistä nopeammin  tuloa.  Näin lyhyesti.

    Puuki 6.8.2023, 09:34

    100 vuotta sitten jk:a oli tehty jo Saksassa. 3 eri puulajia siellä jotka sopii varjopuina jk:een . Täällä vain yksi puolivarjopuu.    40 % niistä Saksan jk-metsien kasvatuksista onnistui.   Paljonko vastaava % on Suomessa selvinnee joskus tulevaisuudessa . Mutta tod. näk. pienempi.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 222)
1 2 3 … 9 10 11 … 21 22 23