Miksi Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastukertomus 100/2005 hirvikannan säätelyjärjestelmästä ei ole johtanut toimenpiteisiin?

https://www.vtv.fi/files/439/1002005_netti.pdf

Otteita tarkastuskertomuksesta:

”Valtiontalouden kannalta hirvi aiheuttaa lähinnä kustannuksia.
Kerätyt pyyntilupamaksut käytetään kokonaisuudessaan vahinkojen
korvauksiin. Viime vuosina korvausten määrä on ollut noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä on korvattu pääasiassa metsävahinkoja. Korvaukset kattavat vain pienen osan aiheutuvista yhteiskuntataloudellisista kustannuksista. Valtiontaloudellisia kustannuksia aiheutuu liikenneonnettomuuksien sairaanhoidosta, poliisi- ja pelastustoimista sekä onnettomuuksien välillisistä vaikutuksista.”

Metsätalouden näkökulmasta vahingonkorvaus ei kata kaikkia haittoja. Hirvivahinkojen torjumiseksi joudutaan tietyssä tapauksissa viljelemään epätaloudellista puulajia, käytännössä kuusta lehtipuiden ja männyn sijaan. Vahingot myös kumuloituvat ja toistuvat samoissa paikoissa useana vuotena, jolloin korvaus metsityksen uudistamiselle menee hukkaan.
Taloudellisena uhkakuvana pidetään sitä, että vahingot voivat tulevaisuudessa aiheuttaa tukkipuun laadun heikkenemisen ja toisaalta altistaa metsiä laholle. Myös kuusikoiden uudistaminen kuuselle lisää juurikäävän yleisyyttä. Puulajien yksipuolisuus tarkoittaa myös metsäluonnon yksipuolistumista ja monimuotoisuuden vähenemistä.

Valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta. Myös yhteikuntatalouden kannalta hirven arvo on nykyisellä hirvikannalla negatiivinen. Tarkastuksen perusteella hirvikannan vähentäminen kestävään taloudelliseen ja ekologiseen minimikantatasoon, 60 000 eläimen talvikantaan, olisi valtiontaloudelliselta kannalta edullista.”

Eli täyttä asiaa!

Kanta on nyt tahallisesti nostettu jonnekin 100 000 tuntumaan, ehkä ylikin. Aiheutettu tahallisesti turhia vakavia liikenneonnettomuuksia, mittavia metsätuhoja ja monin paikoin tehty metsäviljely mahdottomaksi.
Sellaista laskinta ei ole keksitty, ettei hirvituhoalttiilla aluella uudistusinvestoinnin etumerkki oli miinus ja pitkä sellainen.

Ongelma ei ole pelkästään Varsinais-Suomessa, jossa riistaneuvoston edustaja lehden palstalla totesi, että on kohtuuton vaatimus laskea kantaa alle 5 /1000 ha ja päättivät nostaa kantaa. Näyttää, että keskimääräinen kanta maanlaajuisesti on vähitellen hivutettu yli 4/ 1000 ha, sillä Luken arvio 2015, oli 88 000 ja osa havainnoista ei ole mennyt perille.

Tarkastuskertomuksen alussa sanotaan näin: Suoritettuun tarkastukseen kohdistuvan jälkiseurannan yhteydessä tarkastusvirasto tulee erikseen selvittämään, mitä toimenpiteitä tarkastuskertomuksessa todettujen epäkohtien korjaamiseksi on tehty. Alla tarkastusneuvoksen ja ylitarkastajan allekirjoitukset.

Jälkiseurantaraporttia ei löydy netistä, joten tilasin sen Valtiontalouden tarkastusvirastosta. Kopioin seuraavaan viestiin oleelliset kohdat.