› Keskustelut › Metsänhoito › Mitä tapahtui tarkastuskertomukselle

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4

  • Mitä tapahtui tarkastuskertomukselle

    Lähetetty: 27.2.2017, 15:55

    Miksi Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastukertomus 100/2005 hirvikannan säätelyjärjestelmästä ei ole johtanut toimenpiteisiin?

    https://www.vtv.fi/files/439/1002005_netti.pdf

    Otteita tarkastuskertomuksesta:

    ”Valtiontalouden kannalta hirvi aiheuttaa lähinnä kustannuksia.
    Kerätyt pyyntilupamaksut käytetään kokonaisuudessaan vahinkojen
    korvauksiin. Viime vuosina korvausten määrä on ollut noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä on korvattu pääasiassa metsävahinkoja. Korvaukset kattavat vain pienen osan aiheutuvista yhteiskuntataloudellisista kustannuksista. Valtiontaloudellisia kustannuksia aiheutuu liikenneonnettomuuksien sairaanhoidosta, poliisi- ja pelastustoimista sekä onnettomuuksien välillisistä vaikutuksista.”

    Metsätalouden näkökulmasta vahingonkorvaus ei kata kaikkia haittoja. Hirvivahinkojen torjumiseksi joudutaan tietyssä tapauksissa viljelemään epätaloudellista puulajia, käytännössä kuusta lehtipuiden ja männyn sijaan. Vahingot myös kumuloituvat ja toistuvat samoissa paikoissa useana vuotena, jolloin korvaus metsityksen uudistamiselle menee hukkaan.
    Taloudellisena uhkakuvana pidetään sitä, että vahingot voivat tulevaisuudessa aiheuttaa tukkipuun laadun heikkenemisen ja toisaalta altistaa metsiä laholle. Myös kuusikoiden uudistaminen kuuselle lisää juurikäävän yleisyyttä. Puulajien yksipuolisuus tarkoittaa myös metsäluonnon yksipuolistumista ja monimuotoisuuden vähenemistä.

    Valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta. Myös yhteikuntatalouden kannalta hirven arvo on nykyisellä hirvikannalla negatiivinen. Tarkastuksen perusteella hirvikannan vähentäminen kestävään taloudelliseen ja ekologiseen minimikantatasoon, 60 000 eläimen talvikantaan, olisi valtiontaloudelliselta kannalta edullista.”

    Eli täyttä asiaa!

    Kanta on nyt tahallisesti nostettu jonnekin 100 000 tuntumaan, ehkä ylikin. Aiheutettu tahallisesti turhia vakavia liikenneonnettomuuksia, mittavia metsätuhoja ja monin paikoin tehty metsäviljely mahdottomaksi.
    Sellaista laskinta ei ole keksitty, ettei hirvituhoalttiilla aluella uudistusinvestoinnin etumerkki oli miinus ja pitkä sellainen.

    Ongelma ei ole pelkästään Varsinais-Suomessa, jossa riistaneuvoston edustaja lehden palstalla totesi, että on kohtuuton vaatimus laskea kantaa alle 5 /1000 ha ja päättivät nostaa kantaa. Näyttää, että keskimääräinen kanta maanlaajuisesti on vähitellen hivutettu yli 4/ 1000 ha, sillä Luken arvio 2015, oli 88 000 ja osa havainnoista ei ole mennyt perille.

    Tarkastuskertomuksen alussa sanotaan näin: Suoritettuun tarkastukseen kohdistuvan jälkiseurannan yhteydessä tarkastusvirasto tulee erikseen selvittämään, mitä toimenpiteitä tarkastuskertomuksessa todettujen epäkohtien korjaamiseksi on tehty. Alla tarkastusneuvoksen ja ylitarkastajan allekirjoitukset.

    Jälkiseurantaraporttia ei löydy netistä, joten tilasin sen Valtiontalouden tarkastusvirastosta. Kopioin seuraavaan viestiin oleelliset kohdat.

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 27.2.2017, 22:34

    Suomen Riistakeskus kuitenkin edelleen myöntää hirviluvat, niin että kovin paikallisella tasolla ei päätösvalta vielä ole.

    Puuki 28.2.2017, 06:26

    ”Jostain kumman syystä” näiden tihentymien alueilla kannan leikkaaminen ei tunnu onnistuvan sitten millään.  ”Jos meidän kulmakunnalle tulee vain 2 lupaa/ seura, niin ei noille toisille seuroille voi antaa 10 lupaa/seura”

    Eikö tuon vois ratkaista yhteisluvilla ? Vai tökkääkö sekin kateuteen ?

    rööri roope 28.2.2017, 10:34

    Turha eduskunnan apuja on odotella.Ainakin p-karjalan miespuoliset edustajat kiertävät susipaneeleissa ääniä kalastamassa peräkammarin pojilta.Näitten kammaripoikien suurin harrastus on salametsästys jota laajamittaisesti tapahtuu.Ei haittaa jos hirviä teilaavat kun jättäisivät sudet rauhaan saloilta.

    Ei karjalassa mitään susiongelmaa ole eikä tule.Se on paskanjauhantaa kun raakin koiran susilla syöttävät.

    Kansanedustajat suurella äänellä kailottavat että sudet tappavat hirvet,peurat,kauriit ettei jää metsästettävä.Kuitenkaan eivät tiedosta tai eivät halua tunnustaa tosiasiaa että sorkkaeläimet ovat pahimmat riesat metsille ja liikenteelle ihmisen jälkeen.

    Kateuden vuoksi ilomantsi-nurmes akseliilla hirvet rauhoittivat kun kaikki seurat eivät saaneet hirvilupia.

    Turha puhua ettei ole hirviä.Tienvarret jälkiä täynnä useissa paikoissa.Ei kyllä haittaa jos ei niitä olisikaan.

    rööri roope 28.2.2017, 11:38

    Niin tuohon hirviongelmaan ei p-karjalan naisedustajat ota mitään kantaa.

    Planter 28.2.2017, 14:59

    Kansanedustajat ovat kiinnostuneempia petoasioista ja esimerkiksi hirvien salakaadon rangaistuksia on vaadittu nostettavaksi, koska ne ovat ilmeisesti yhteiskunnalle pahempi ja kalliimpi vitsaus kuin miljoonan hehtaarin taimikkotuhot.

    Seurasin eräänkin ex kansanedustajan vaalikampanjaa, miten loppumetreillä vetäisi esiin ”susikortin”. Kiiluvasilmäiset sudet vaanivat teiden varsilla lapsia koulutiellä, läpi meni.

    Alla olevasta linkistä löytyy kansanedustajien hirviasioita sivuavia kannanottoja.

    http://kansanmuisti.fi/topic/182-hirvielaimet/

    Korpituvan Taneli 28.2.2017, 16:02

    Kyllä sudet joutavat myös pois ihmisten nurkista, ei niistä ole hirviongelman auttajiksi, vallankin kun susille muka pitäisi lisätä hirvikantaa. Lisäksi ne selvästi haittaavat hirvenmetsästystä.

    Hirvi on kansantaloudelle kallis elätettävä. Suorat vahingot metsissä ja pelloilla sekä liikenteessä. Sitten epäsuorat kulut hirviaitoina ja isona joukkona virkamiehiä, jotka suojelevat niitä.

    Nyt alkuun kaikille seuroille pitää myöntää kaikki heidän hakemansa luvat, Päästään näkemään kuka niitä hirviä oikein suojeleee tässä maassa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo 28.2.2017, 16:23

    Tanelin ehdotus on yksinkertaisen nerokas. Jäädäänpä nyt jännityksellä odottamaan ensimmäistä selitystä…

    Planter 1.3.2017, 18:02

    Yritin saada Valtiontalouden tarkastusviraston aktivoimaan uudelleen tämän tarkastuskertomuksen jälkiseurannan, koska mitään parannusta tilanteeseen ei ole tullut. On mennyt pahempaan suuntaan.

    Näkyy byrokratia suojaavan kaikelta:

    ”Aloitteenne tarkoittaisi käytännössä uuden tarkastuksen aloittamista.
    Tarkastusvirastossa tarkastusten suorittaminen perustuu viraston vahvistamaan tarkastussuunnitelmaan.”

     

    suorittava porras 1.3.2017, 19:11

    Planter :

    ”Yritin saada Valtiontalouden tarkastusviraston aktivoimaan uudelleen tämän tarkastuskertomuksen jälkiseurannan, koska mitään parannusta tilanteeseen ei ole tullut. On mennyt pahempaan suuntaan.”

    Kehottaisin tutustumaan ” riistahavainnot .fi” /kartat ,raportit/hirvisaliit tilastoon 2000-luvun alusta tähän päivään .Saalismäärät ovat todennäköisesti olleet 6000-7000 yksilöä suuremmat vuositasolla, jos eroa ”RiistaWebin”2010-luvun vastaaviin tilastoihin voidaan pitää mittapuuna  . Vuonna 2016 ero on jo olematon . RiistaWebin tilasto alkaa vasta vuodesta 2012 , joten tarkastusraporttiin reagoiminen ei näy niissä luvuissa .

    …eli sillä hetkellä , kun tarkastusraportti (joka perustui 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun hirvitilanteeseen ) on laadittu , hirvikantaa oltiin jo leikkaamassa voimakkaasti ja tehopyynti jatkui vuoteen 2011 asti . Tuolloin oli syntynyt jo paikallisia  hirvityhjiöitä ja kaatoprosentit tippuneen alle 80:n . Tämän seurauksena pyyntilupia vähennettiin voimakkaasti , mutta parin niukemman vuoden jälkeen niitä on pikkuhiljaa lisätty hirvien määrän alettua vähitellen kasvaa. Kuukauden sisällä näämme , missä tällä hetkellä mennään .

    On pakko palata vielä hirvikannan hoitosuunnitelmaan . Se on syntynyt yleisön ja tarkastusviraston toivomuksesta . Kuten mikä tahaansa uusi asia , myös edellä mainittu suunnitelma , vaatii tietyn sisääajovaiheen . Tulevalla metsästyskaudella suunnitelmaa voitaneen toteuttaa laajemmin , kun sähköinen järjestelmä on kaikkien käytössä ja kaikki asian kanssa tekemisissä olevat käyttävät samaa yhdessä kerättyä tietokantaa .

    Suurin talkoo meillä onkin täällä kentällä . Hirvihavainnot , saliit , hirvivahingot  ja kolarit on kirjattava tunnollisesti ja oikein . Vain tällä tavoin voimme parantaa ennusteiden luotettavuutta . Ei riitä , että vahinkoja manataan ja päivitellään hirvien paljoutta . Näyttö tilanteesta on saatava siirtymään selkeinä lukuina myös sidosryhmien ja  viranomaisten käyttöön . Lisäksi yhteistyötä on lisättävä niin metsästäjien , kuin myös metsästäjien ja maanomistajien kesken . Hirvien touhuja on seurattava ympäri vuoden ja tietoja tilanteesta on vaihdettava ahkerasti . Näin menetellen vältytään isommilta yllätyksiltä . Tähän asti niitä on aika-ajoin ilmennyt…isojakin .

    PS .Hirvihavainnot.fi /ajankohtaista selaamalla selviävät tarkat perusteet siihen , miten vuoden 2016 hirvikannan verotussunnitelma on tehty.
    30.3.2016 | riistahavainnot.fi
    ”Korjattu ohjeellinen verotuslaskelma hirvitalousaluekohtaisten tiheys- ja rakennetavoitteiden saavuttamiseksi”

    Planter 1.3.2017, 19:32

    ”On pakko palata vielä hirvikannan hoitosuunnitelmaan . Se on syntynyt yleisön ja tarkastusviraston toivomuksesta . Kuten mikä tahaansa uusi asia , myös edellä mainittu suunnitelma , vaatii tietyn sisääajovaiheen

    Näyttö tilanteesta on saatava siirtymään selkeinä lukuina myös sidosryhmien ja viranomaisten käyttöön . Lisäksi yhteistyötä on lisättävä niin metsästäjien , kuin myös metsästäjien ja maanomistajien kesken .”

    Kauniita sanoja, teot ratkaisevat ja käytäntö on tämä:

    *******************************************************

    Mikä on alueellinen riistaneuvosto:

    ”Jokaiselle Suomen riistakeskuksen toiminta-alueelle on valittu alueellinen riistaneuvosto. Se on aluetason strateginen toimielin, joka tukee riistapolitiikkaa ja osallistuu riistapolitiikan valmisteluun. Alueellisten riistaneuvostojen tehtävistä säädetään riistahallintolaissa ja -asetuksessa. Alueelliset riistaneuvostot lisäävät riistatalouteen liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä, sekä pyrkivät toiminnallaan edistämään erilaisten intressien yhteensovittamista.

    Mitä ovat sidosryhmät:

    Otan esimerkin Varsinais-Suomesta (jatkossa V-S), sidosryhmäkuulemisen kokouspöytäkirjasta:

    Sidosryhmää: Ely-keskus Liikennevastuualue, MTK, MTK metsälinja, Turunseudun metsänomistajat, Pöytyänseudun rhy:n maanomistajajäsen, MHy Lounametsä, Perniönseudun maanomistajat, Kemiönsaaren metsänomistajat, Salonseudun rhy:n metsänomistajajäsen, Mynämäen rhy:n maanomistajajäsen, Laitilan rhy:n maanomistajäsen, Metsähallitus, Kiskonpiirin rhy:n maanomistajajäsen.

    Ketkä tekevät päätöksen tavoitteesta, johon hirvikannan suuruudessa paikallisesti pyritään

    Metsälehden paperiversiossa nro 3 (16.2) oli asiaa selventävä kaavio. Päättävä elin näyttäisi olevan alueellinen riistaneuvosto, esimerkkitapauksessa siis V-S alueellinen riistaneuvosto, joka järjestää sidosryhmätilaisuuden, vahvistaa tavoitekannan-ja tiheyden hirvitalousalueille.

    Miten tässä sitten kävi:
    Yhdessä piti päättää. Otan suoran lainaukset (” ”) samasta Metsälehden artikellista johon aiemmin viittasin: ”Tilaisuudessa maanomistajat toivat voimakkaasti
    ja yhtenäisesti esiin, että alueen hirvikannan kasvu pitää katkaista ja asettaa keskimääräiseksi tiheystavoitteeksi 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla, paikallisten olosuhteiden mukaan säätäen”

    ”Riistaneuvostoneuvosto teki kuitenkin päätöksen, että sen jokaisella hirvitalousalueella tavoitehaarukkaa joko nostettaisiin tai tiivistettäisiin aiempiin tavoitteisiin verrattuna ja siten keskimääräinen hirvitiheystavoite nousisi kaikilla hirvitalousalueilla.”

    ”Tuohtumusta maanonmistajissa herätti sekin, että myös kuulemistilaisuuteen osallistunut liikennepuolen edustaja kannatti 2,5 hirvitiheyttä.”

    Arvioitu keskimääräinen hirvitiheys on ollut 5/1000 ha paikkeilla ja päätös oli, että sitä hivutetaan edelleen ylöspäin.

    Jos ajatellaan aluksi ihan maalaisjärjellä. Oliko fiksu ja demokraattinen päätös? Jos päätös tehtäisiin äänestämällä käyttäen yksinkertaista enemmistöä tai määräenemmistöä mikä olisi päätös? Oma mielipiteeni on, että tämä oli demokratian irvikuva, lähellä Putinin hallinnon toimintatapoja. Kokousspöytäkirjalla pyyhittiin sitä, mutta en sano mitä.

    Onko tämä paikallinen ongelma? Ei ole! Kokouspöytäkirjan mukaan paikalla oli Suomen riistakeskuksen edustaja, joka siis ”siunaa” tällaiset toimintatavat.

    Jos hivuttaudutaan lakipuolelle, niin metsästyslaki ja riistahallintolaki määrittelevät, että vahingot on pidettävä kohtuullisella tasolla.

    Riistakeskuksen itse tekemä hirvikannanhoitossuunnitelma sanoo näin:
    ”Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksella hirvikannan tiheys on vuodesta 2004 lähtien pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti lukkuunottamatta Keski- ja Ylä-Lappia, missä vastaava tiheystavoite on ollut 0,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoite-haarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.”

    Riistaneuvoston päätöksessä tavoite on yli 5/1000 ha. Riistaneuvosto asetti tavoitteen, sidosryhmiä kuulematta, jolla hirvikannan(heidän itse tekemänsä)hoitosuunnitelman mukaan törmätään laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin.

    Metsästyslain 26§: ”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä” Onko otettu huomioon? Ei ole!

    Onko noudatettu riistahallintolakia, jossa sanotaan, näin: ”Suomen riistakeskuksen tehtävät: 2 § 5) riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen.” Onko edistetty? Ei ole!

    Toisaalta laki sanoo, että pitää huolehtia hirvikannan elinvoimaisuudesta. Hirvikannan hoitosuunnitelma kuitenkin sanoo näin: ”Toisaalta hirven lisääntymismenestys näyttää pienenevän myös suurilla yli 5 – 6 hirveä/1000 ha tiheyksillä kilpailun lisääntyessä.” Onko edes huolehdittu hirvikannan elinvoimaisuudesta? Ei ole!

    Riistaneuvosto on tehnyt käsittämättömän päätöksen, maalannut itsensä nurkkaan ja lopuksi vielä vetänyt itsensä löysään hirteen (laki/seuraamukset!). Kaikki tämä Suomen riistakeskuksen siunauksella!

    Jatkoksi voisi lukea vielä viestiketjut ”Suuri puhallus” ja vaikkapa ”Pitäisikö Metsälehden ryhdistäytyä” miettiä ja ihmetellä lisää.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4