Tuosta Planterin siteeraamasta raportista on jäänyt jällelle ainakin se että sen jälkeen on ryhdytty järjestelmällisesti kiristämään hirvivahinkojen arviointia. Tavoitteena lienee tätä kautta osoittaa ettei vahinkoja synny oli kanta mikä tahansa.

MMM on siis lähtenyt vain vastahyökkäykseen.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Hirvet on siirtyneet susien ajamana länteen. Kysyin jo jonkin aikaa sitten paikallisen RHY:n puheenjohtajalta miten on mahdollista että suurpetojen ruokaa kasvatetaan yksityisten metsänomistajien mailla ilman korvausta. Ei tullut vastausta.

Hirvien liike petojen tieltä länteen on myös tullut joillekkin hirviluvista päättäville yllätyksenä ja nyt ollaankin lupaamassa lisää lupia. Jää nähtäväksi. Jokatapauksessa nämä pakenevat hirvilaumat on jo aiheuttaneet vahinkoja omassa metsässä. Alueet jotka syksyllä suojattiin Trico-karkotteella on säästyneet mutta suojaamattomat taimikot on syöty pilalle.

Suurpetojen ruuan kasvattamisesta on saatava käypä korvaus tai sitten peto- sekä hirvikannat saatava järkevälle tasolle. Metsätalous ei saa olla uhrina riistapolitiikassa.

Mistä tämä sou saikaan alkunsa ?

Erään nimimerkin maille oli eksynyt hirvi vasomaan ja oleilemaan hankalasti metsästettävällä alueella pidemmäksi aikaa . Tila sattui kuulumaan  aktiivisen hirviporukan alueeseen . Myönnetyt luvat käytettiin tehokkaan metsästyksen ansiosta muutamassa viikossa , mutta saalis otettiin sieltä , mistä se helpommalla saatiin .

Kun maanomistaja totesi harmikseen hirviä maillaan , hän otti yhteyttä seuraan , josta todettiin , että luvat tältä vuodelta on käytetty ja metsästys päättynyt .Se tilanne tulee jokaisen seuran kohdalle , että jahti on jossakin vaiheessa ohi. Pyyntilupamääräkin on se , mitä ilmoitukset edellisvuosilta edellyttävät eli sopiva .

Mitä siitä seura , jos jokaisen seuran lopetettua suunnitellusti toteutetun jahtikautensa on joku  tivaamassa  riistaviranomaisilta lisää pyyntilupia ?Jonkun maille ne 2-4 hirveä tuhannelta hehtaarilta asettuvat ja osa niistä tulee jatkossakin olemaan vasoja . Alueen houkuttelevuus ratkaisee . Nämä hirviä kiinnostavat alueet saattavat vaihdella sijainniltaan paljonkin eri vuosina , samoin hirvitiheys niillä. Tilanne on yhtä helppo ennustaa , kun pieraista suolikaasut pellavasäkkiin ja kertoa , mistä reiästä ne poistuvat .

Tuolla A.Karttusen oikealla hirvimäärällä jopa aika vähäinen petojen määrä hoitaa kannan kohdalleen ilman näitä perin väsyneitä metsästäjiäkin. Silti jää vielä pieni harrastusmahdollisuus eläkepaapojen iloksi.

Ilomantsista en tiedä, mutta Lieksan ja Nurmeksen Pielisen rantamailla on  hirvikanta, joka kestäisi myös metsästyksen. Rauhoitukseen päädyttiin metsästäjien keskenäisen kateuden seurauksena (”jos meillä ei ole hirviä, niin ei nuokaan saa metsästää).

Sen lisäksi, että sudet pistelevät osan hirvistä suihinsa ne myös ajavat hirvet tehokkaasti liikkeelle ja keskittyvät melko pienillekin alueille. Tämän seurauksena hirvikannoissa on jopa pitäjien sisällä hyvin suuria eroja. On alueita, joilla todellakaan ei juuri ole, mutta sitten on näitä tihentymiä, joissa hirvitiheys on reilusti yli kaksinkertainen tavoitteeseen nähden.

”Jostain kumman syystä” näiden tihentymien alueilla kannan leikkaaminen ei tunnu onnistuvan sitten millään.  ”Jos meidän kulmakunnalle tulee vain 2 lupaa/ seura, niin ei noille toisille seuroille voi antaa 10 lupaa/seura”.