Antonille:
Ne puhtaat koivikot olivat aikoinaan syntyneet entisille kaskimaille. Havupuita ei alueilla ollut kuin reunolla joitakin yksittäisiä, mutta muita lehtipuita oli seassa olut, jotka oli sittemmin raivattu pois polttopuiksi samalla koivuja harventaen.
Ruskotäpläkärpäsen aiheuttamia vikoja ei ko. koivuissa ollut, mutta mutkia ja muita vikoja kylläkin.
Ruskotäpläkärpänen on kieltämättä ollut ongelma ajoittain ja paikoittain, mutta ei sekään läheskään kaikkia puhtaita koivikoita ole pilannut.

Todennäköisesti näin on ollut.
Ovat varmaan ottaneet lampaille leppäkerppuja talviruoaksi ja sillä tavalla raivanneet lehtipuustoa vähemmäksi.

Leeville voisi pikkuhiljaa alkaa kummastella että mistä niin päättelet minun kirjoituksistani?
En varmasti ole missään maininnut että H-vallassa olisi vihreitä vähän. Minusta ei ole juuri ollenkaan. Mutta niitä punaniskakummunisteja kyllä joten onhan tämä sinulle aivan ”mukavuuslippualuetta”. Joten teretulemast vain ja muista se tärkeä apu paikkakunnallamme kun oikein ahistaa.
Saastunut pohjamme on mielestäni erinomainen ”laboratorio” havupuun synkästä tulevaisuudesta. Kun on rasitetta jo valmiiksi asiat tietenkin nopeutuvat. Mutta muuallakaan ei kannata tuudittautua mihinkään ikiauvoiseen havupuun kasvuonnelaan.
Jos täällä kuolee tällä hetkelä kuivan kesän jälkeen aivan ennätystahtia pystyyn ja kituu harsuuntuneena laajoja aloja.
Mitähän teillä kolmenkymmenen vuoden päästä?
Ja taloudellinen kannattavuus kärsii jo huomattavasti ennen kuin se kuolee pystyyn. Kuten olen todennut nyt H-vallassa pitäisi lyödä kuusta nurin ennätystahtia tai tappiot ovat kovaa luokkaa.
Mäntykin pitää sisällään noin 30-40% kuollutta neulasta. Ankean näköisiä.

”Koivukuitukin kasvaa parhaiten koivikossa, miksi sitä pitäisi kuusikon seassa kasvattaa?
Monesti kuulee väitettävän lehtipuun parantavan kuusen kasvua.”

Kasvuun ei todennäköisesti merkittävää vaikutusta ole. Joissain tutkimuksissa on kasvun parantumista havaittu, toisissa taas ei. Mutta syy kasvattaa sekapuustoa on ainakin minulla juuri mainitsemasi tunneperäisyys. Yhden puulajin muodostaman metsän kyky sietää stressiä on heikompi kuin sekametsän. Tavoitteena ei ole varsinaisesti koivukuidun kasvatus, vaikka sitäkin samalla syntyy.

”Lehtipuu haittaa havupuiden kasvua ja pienentää puista kertyvää kokonaiskantohintaa, ja lisää vielä korjuukustannuksia ja -vaurioitakin.”

Haittaa lehtipuustosta on vain, jos se pääsee liikaa etukasvuiseksi. Tällaiset taimet pitää raivata pois ja ensiharvennusvaihetta lähestyttäessä kuusi kasvaakin jo koivua kiinni tai siitä ohi.

Puhutaan mielummin siitä, mihin kannattaa pyrkiä sen sijaan että mitä virheiden seurauksena syntyy. Tällöin lehtipuun osuus on ensiharvennuksessa suurin ja alenee edelleen seuraavien harvennusten myötä. Kuten Jesse totesi, kuidun hinnassa ei sellaista eroa ole, että asialla olisi merkitystä. Ja myöhemmissä harvennuksissa koivun osuus on jo suhteellisen vähäinen, joten alhaisempi tukin hinta ei taloutta juurikaan heilauta. Tapion laskelmien mukaan muistaakseni runkojen määrästä 10-15 % sekoitus on taloudellisesti optimaalinen, mutta itse pyrin korkeampiin lukuihin.

Korjuukustannusten kasvu ja vaurioiden lisääntyminen on hoidetussa metsässä aika teoreettinen asia. Käytännössä millonkaan ei metsä niin tasaista ole, että siitä syntyisi vain kahta lajia. Poikkeuksena on tietysti kaiken kuidun laittaminen energiaksi, mutta ns. normaaleissa leimikoissa sekin taitaa olla harvinaista. Viime talvena tehdyssä hakkuussa muuten ei pitänyt tulla mäntytukkia ollenkaan, mutta silti urakoitsija 2 m3 teki ja laittoi ne omaan pinoonsa. Lisksi oli jokunen pikkutukki. Hiukan tuota ihmettelin, mutta ilmeisesti männyllä oli niin kova kysyntä, että se sai aikaan noinkin erikoisen ratkaisun ylimääräisestä näpertelystä huolimatta.

jatkuu…