Keskustelut Metsänhoito Mitä puulajia kannattaisi istuttaa?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 119)
  • Mitä puulajia kannattaisi istuttaa?

    Muutamassa viestiketjussa on ollut reipasta keskustelua siitä, mikä on se oikea puulaji, jota pitäisi kasvattaa. Varsinkin kuusi tuntuu olevan suosiossa, jos tavoite on perinteinen tukkipuu päätehakkuulla.

    Sopiva puulaji on tietysti riippuvainen paikasta, mutta joissakin tapauksissa olisi varmaan mahdollista valita jokin toinenkin puu. En tarkoita, että nimenomaan kuusi pitäisi korvata aina jollain muulla. Tällä hetkellä vain tuntuu siltä, että aika paljon tuijotetaan tukkipuun kantohintaa, joka NYT kuusella on hyvä. Onko jatkossa näin?

    Kenellä oli kristallipallo 80-luvulla?

    Ohessa on linkki METLAn tilastoon, jossa sivulla 156 on kaavio alkaen vuodesta 1986, jossa tukkipuun ja kuitupuun kantohinnat on muutettu 2012 syyskuun rahaksi:

    http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2012/vsk12_04.pdf

    Koivu ja mänty olivat viime vuosituhannen loppuun saakka selvästi arvokkaampia kuin kuusi. Kuitupuussa toki tilanne oli toinen.

    Mikä mahtaa olla tilanne 25 – 35 vuoden kuluttua… olisiko vaikka pyökki kova sana.

  • Hiluxmetsuri

    ”Jos Hiluxmetsuri kuusesi ovat Etelä-Suomessa, vesi- ja ravinnetalous kunnossa, maapohja on mt tai omt, ja hoidat heinäntorjunnan (jos siihen on tarvetta) ja varhaisperkauksen ajallaan, niin energiapuu- tai ensiharvennus on jo alle 20-vuoden päästä.”

    Nämä kaikki toteutuvat. Taimet raivasin esiiin heinikosta ihan äsken. Ei varmasti ainakaan hoitotyön puutteeseen mun kuusikot mätäne. Lepikkoa puski mätästysalue ja sinne jätin kokeeksi ihan muutaman lepän mättäiden väliin. Liekö siitä haittaa vai hyötyä, olivat nuo leppävesat vasta rinnankorkeuteen ulottuvia.

    Muutama taimi oli ruskistunut mättäälle, liekö mikä niihin iskenyt?

    Gla

    Oliko Puun takaa Metsäradiossa?

    http://areena.yle.fi/
    radio/1987841

    Puun takaa

    Itse olen pitänyt kuusentaimikot (kuten myös männyntaimikotkin)
    täysin puhtaana lehtipuusta.
    Muutama leppä ei paljoa haittaakaan, jos niitä ei päästä etukasvuisiksi kuusiin nähden.
    Lepät ovat niin pehmeäoksaisia, etteivät ne piiskaa kuusia kuten haavat, pihlajat ja koivut.
    Jos kuusentaimikkoon jättää lehtipuuta, pitää aluetta tarkkailla vuosittain.
    Aivan liian paljon näkee lupaavia kuusentaimikoita, jotka ovat unohtuneet roskapuuston sekaan.
    Tätä ei tahdo kaikki uskoa, mutta loppujen lopuksi vähimmällä työllä pääsee, jos pitää kuusentaimikot täysin vapaana lehtipuusta.
    Samalla kuuset kasvavat mahdollisimman nopeasti ensiharvennukseen.

    Puun takaa

    Gla:lle: En tietääkseni.

    Puun takaa

    ”Muutama taimi oli ruskistunut mättäälle, liekö mikä niihin iskenyt?”
    Lähettäjä: Hiluxmetsuri

    Joitakin taimia sieltä täältä kuolee aina, eikä siitä kannata huolestua.
    Jos tuho olisi laaja-alaisempi, kannattaa paikkaa näyttää jollekin ”tietäjälle”.

    Gla

    Kuuntelitko Puun takaa metsäradion? Allekirjoitatko arvelut huikean kasvun syistä?

    metsänvartija

    Puun takasen ohje taimikon perkuuseen on hyvä.

    Kyllä se vesakko yllättävän nopeasti kasvaa, totaaliniitto on paras ratkaisu jos taimikoita ei pysty hoitamaan jatkuvasti.

    Lehtipuun karike tosin hyvää luonnonmukaista lannoitusta.

    jees h-valta

    Katselin juuri puunkeskihinnaston kehitystä ja kuituna koivu alkaa lähestyä kuusikuidun kurssia. Mäntykuidun se onkin jo ohittanut.
    Koivutukki on myös varsin vakaa pitkän aikavälin hinnaltaan.
    Kuusi ja mäntytukki putoilee kausiluonteisesti mutta on pidemmässäkin juoksussa ainakin kuusen osalta hiukan laskua.
    Ehkä kannattaisi alkaa hiukan koivukuitua kasvatella jopa kuusitaimikossa. Poistaa niitä sitten harvennuksissa. Ja parantelee tiliä.

    suorittava porras

    Lehtipuuta saa olla havupuutaimikoissa vain nimeksi ja silloinkin vain selkeässä aukkopaikassa. Parhaillaan on työn alla kakkosharvennusalue , joka on jouduttu raivaamaan ennakkoon jo toistamiseen. Harvennusten välillä on alueelle ehtinyt kehittyä lähes läpitunkematon viidakko . Tätä viimeistäkään raivausta ei varmasti ole tehty hehtaari per päivä vauhtia … eikä sitä edellistä.

    Moni ei tiedä minkä riesan itelleen hankkii koko metsä kiertoajalle , jos jättää liikaa lehtipuuainesta kasvatettavaan taimikkoon . Pelkissä ennakkoraivauksissa tulee kulumaan enemmän aikaa ja polttoainetta , kun sopivalla hetkellä toteutetussa taimikon hoidossa . Energiavitelikön kasvattelulla tilannetta vain pahennetaan . Paksumpi kanto tuottaa enemmän vesakkoa kasvua jarruttamaan ja myöhempiä työvaiheita hidastamaan.

    Ennen kaikkea kannattaa kasvattaa kullekin kasvupohjalle sopivaa puulajia , mutta lehtipuun kasvatukseen ei kannata liikaa innostua . Tukkiosuus koko kiertoaikana on suhteellisen pieni (verrattuna havupuuhun) ja luonnontuhoriski heikolla hoidolla suuri.

    Puun takaa

    Olen suorittavan kanssa täysin samaa mieltä.
    Lehtipuu haittaa havupuiden kasvua ja pienentää puista kertyvää kokonaiskantohintaa, ja lisää vielä korjuukustannuksia ja -vaurioitakin.
    Lehtipuiden kasvatusta havupuiden seassa perustellaan milloin mitenkin, mutta totuus tahtoo useimmiten olla, että alueet ovat vain jääneet raivaamatta.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 119)