Keskustelut Metsänhoito Mitä puulajia kannattaisi istuttaa?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 119)
  • Mitä puulajia kannattaisi istuttaa?

    Muutamassa viestiketjussa on ollut reipasta keskustelua siitä, mikä on se oikea puulaji, jota pitäisi kasvattaa. Varsinkin kuusi tuntuu olevan suosiossa, jos tavoite on perinteinen tukkipuu päätehakkuulla.

    Sopiva puulaji on tietysti riippuvainen paikasta, mutta joissakin tapauksissa olisi varmaan mahdollista valita jokin toinenkin puu. En tarkoita, että nimenomaan kuusi pitäisi korvata aina jollain muulla. Tällä hetkellä vain tuntuu siltä, että aika paljon tuijotetaan tukkipuun kantohintaa, joka NYT kuusella on hyvä. Onko jatkossa näin?

    Kenellä oli kristallipallo 80-luvulla?

    Ohessa on linkki METLAn tilastoon, jossa sivulla 156 on kaavio alkaen vuodesta 1986, jossa tukkipuun ja kuitupuun kantohinnat on muutettu 2012 syyskuun rahaksi:

    http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2012/vsk12_04.pdf

    Koivu ja mänty olivat viime vuosituhannen loppuun saakka selvästi arvokkaampia kuin kuusi. Kuitupuussa toki tilanne oli toinen.

    Mikä mahtaa olla tilanne 25 – 35 vuoden kuluttua… olisiko vaikka pyökki kova sana.

  • metsänvartija

    Viljekuusikon kasvatuksesta voisikin tehdä ihan oman juttunsa, sen verran mielenkiintoista ja kannattavaa se on.

    jees h-valta

    Kyllä todella!
    Nyt myönnän etten käsitä siitä mitään mutta onneksi en sitä kovin vakavasti yritä kasvattaakkaan.

    jees h-valta

    Ai nin, unohtui vallan kiittä puuntakusta kutsusta mahdollisiin ”kokoontumisajoihin” hänen suuntaansa.
    Katsotaan seuraavaa 12kk. mitä aika ja tavat tuo.
    Asuntoautokin on hankkeilla kyllä aivan lähivuosien ajatuksina ja siinähän sitä tarvettakin olisi. Matkaa kait siunaantuu kertaallisesti.
    Kiitos näin jo vuosi etukäteen kutsusta!

    metsänvartija

    Yrjö Vuokila oli myös kuusimies. Hänen tutkimuksiaan on mukava lukea. Tutkittu tieto löytyy Joensuun metsätieteellisen osakunnan kirjastosta.

    Loppu on sitä omaa havainnointia.

    Hiluxmetsuri

    Mua tuo kuusikkotiede kyllä kiinnostaisi. Itte en saa kyllä mitään tiliä tästä puuhasta kun on nyt vasta taimet maassa, mutta 25 v. kvartaaliajattelulla lapsukaiset saa jotain ( ehkä)

    Puun takaa

    Jos Hiluxmetsuri kuusesi ovat Etelä-Suomessa, vesi- ja ravinnetalous kunnossa, maapohja on mt tai omt, ja hoidat heinäntorjunnan (jos siihen on tarvetta) ja varhaisperkauksen ajallaan, niin energiapuu- tai ensiharvennus on jo alle 20-vuoden päästä.
    En ole vielä tähän ikään koskaan nähnyt, että joku olisi liian aikaisin kuusikkoaan tai koivikkoaan harventanut!
    Lähes aina kasvu ylittää odotukset silloin kun hommat hoidetaan ajallaan.

    kepa

    kyllähän sitä mäntyä mänty maalle ja kuusta kuusi maalle perinteiseen tapaan.Ei oo häppee olla vanhoillinen kun ammattitaito on riittävä.Tukit saa aina myytyä olkoot aika mikä hyvänsä ja väkiluvun kasvu pitää kysynnän varmana ja hinnat hyvänä.
    Hirvet haittaa kyllä paikotellen männyn kasvua ja tuossa viime syksynä raivasin yhden 12 ha alueen jossa oli pääpuulaji kuusta ja haapaa oli kauhia vitelikkö mutta hirvet oli syöny 99,5% haapoista.Sentään joitain koivuja oli säästyny.
    Metsä on myös siitä hieno työpaikka että ammattitaidosta maksetaan kun olet myymässä puuta.Nimittäin itse sitä ne lisäeurot sinne hommataan markkina hintojen päälle. Luulen myös että puuntakkunen on onnistunut aika hyvin hommassa ja joillakin voi iskeä kateus.
    Eikö metsänvartijan kannattas joskus myydä puuta kun tuolla jossakin ketjussa valitti ettei ole vara ostaa gps laitetta.

    jees h-valta

    Ei se kyllä näytä kasvavan auringossakaan. mutta olen ehkä tottunut näkemään taimikon taimikkona enkä ruohoaavikkona.

    Leevi Sytky

    Vielä pitää muistaa/tietää se tosiasia ettei kuusi ole varjopuu, vaikka jo koulussa niin opetettiin
    Pysyttelee hengissä varjostettuna, mutta ei kasva.

    metsänvartija

    Ei se kuusi lepikon alla kasva, 2 vuotta taimikonhoidon jälkeen kuusi reagoi pituuskasvullaan.

    Samoin harvennushakkuussa leveyskasvu reagoi melkein heti.

    Moottorisahalla ei viljekuusikoita sahaa kuin kovimmat, kyllä sitä oksaa riittää. Motoa ei uskalla päästää kuusen pintajuuriston takia rikkomaan herkkiä juuristoja. Kuusikon tiheys ja talven pimeys aiheuttaa lisäksi sen että runkovaurioita syntyy.

    Se hyvä puoli viljelykuusikoissa on että talvella niissä ei ole lumesta haittaa. Talvikohteeksi viljelykuusikko on hyvä jos itse pystyy manuaalisesti hakkaamaan.

    Usein toistuvat lievät harvennukset on paras ratkaisu. Tähän harva pystyy, valitettavasti.

    Pieni traktori ja vinssi on hyvä korjuuketju. Tiheyden takia ei runkoja tahdo saada kaatumaankaan mitenkään, vinssissä on voimaa.

    Metsäntutkijoilta jää auttamattomasti tämä kenttätason kokemus pois. Kun yhdistää tutkitun tiedon ja käytännön niin muodostuu hyvä paketti.
    __

    Onneksi taimikonhoidolla pääsee eroon ainakin ensiharvennuksesta. Säälihän se on istutettuja taimia kaataa pois, mutta visiiri vaan alas. 1200 tainta/ha tuottaa jo hyvän tuloksen ja jos tarvitsee harvennushakkuutuloja niin 1. harvennus ennen päätehakkuuta on mahdollista suorittaa.

    Taimikonhoitoa, sillä metsää hoidetaan.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 119)