› Keskustelut › Metsänhoito › Mitä puulajia kannattaisi istuttaa?

Esillä 9 vastausta, 111 - 119 (kaikkiaan 119)
1 2 3 … 10 11 12

  • Mitä puulajia kannattaisi istuttaa?

    Lähetetty: 26.7.2013, 14:13

    Muutamassa viestiketjussa on ollut reipasta keskustelua siitä, mikä on se oikea puulaji, jota pitäisi kasvattaa. Varsinkin kuusi tuntuu olevan suosiossa, jos tavoite on perinteinen tukkipuu päätehakkuulla.

    Sopiva puulaji on tietysti riippuvainen paikasta, mutta joissakin tapauksissa olisi varmaan mahdollista valita jokin toinenkin puu. En tarkoita, että nimenomaan kuusi pitäisi korvata aina jollain muulla. Tällä hetkellä vain tuntuu siltä, että aika paljon tuijotetaan tukkipuun kantohintaa, joka NYT kuusella on hyvä. Onko jatkossa näin?

    Kenellä oli kristallipallo 80-luvulla?

    Ohessa on linkki METLAn tilastoon, jossa sivulla 156 on kaavio alkaen vuodesta 1986, jossa tukkipuun ja kuitupuun kantohinnat on muutettu 2012 syyskuun rahaksi:

    http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2012/vsk12_04.pdf

    Koivu ja mänty olivat viime vuosituhannen loppuun saakka selvästi arvokkaampia kuin kuusi. Kuitupuussa toki tilanne oli toinen.

    Mikä mahtaa olla tilanne 25 – 35 vuoden kuluttua… olisiko vaikka pyökki kova sana.

    Tekijä
    sivullinen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pete 9.8.2013, 16:53

    Mikään puulaji ei lisää pituuskasvuaan tungoksessa. uskokaa vaan ,että vesakko ei ”kiritä” havupuita. Asennon täytyy olla todella harva, jotta mänty mahdollisesti kasvaa pituutta vähemmän kuin suositusten mukaisessa asennossa. Näin voi käydä jossain pellon reunalla. Kuusen pituuskasvu ei vähene aukeallakaan. En tiedä mistä tällaiset ”kirittämisuskomukset” kumpuavat. Samanlaista legendaa kuin lehtipuusekoituksen lannoitusvaikutus. Leppä on ainoa poikkeus, mutta silläkin on oikeasti merkitystä vain vuosikymmenten lepikkovaiheen jälkeen.

    Timppa 9.8.2013, 18:49

    Tungoksessa se pituuskasvu ei lisäännykään. Mänty ja koivu pyrkivät kuitenkin valoon. Siksi joko myöhemmin syhtynyt tai muuten kasvussa jälkeenjäänyt taimi pyrkii samaan latvuskerrokseen. Se näemme riukuuntuneina puina, joita siis syntyy vaikkei lähellä olisi muita puitakaan, jos lähtö on vaikeutunut.

    jees h-valta 9.8.2013, 19:02

    Peten kommenttia vain mukailen uuteen uskoon senverran että eihän se varmaan mänty paljon pituuskasvuaan ahtaassa kiritä mutta valoa kohti pyrkii ja jos sitä on vain ylhäällä sitä laadukasta tyveä syntyy aivan luonnostaan. Alaoksat ”unohtuvat” ja kuivuvat hentoina nopsaan. Sitä kait ei voi kiistää ketä metsiä hiukankin katselee. Sama päinvastoin. Jos mänty kasvaa harvassa sen kasvu tuhlaantuu myös leveyskasvuun eli paksut oksat nauttii rikkaista antimista paljon ja kauan. Siitä ei tule laatutyveä. Seikka joka on saletti.

    jees h-valta 9.8.2013, 19:09

    Vielä muuten otsikon aihettakin välillä mukaellen. Kun seiskan uutisia taas kerkesin loman lopettajaisiksi hiukan katsella oli jälleen painajaa asiaa. Meinaan ”kuusiuskoville” kirjanpainajaa ja paljon. Pieni muistutus jälleen epävarmasta kuusen menestymistaistelusta joka alkaa näyttää huonoja merkkejä paljon nopeammin kuin itsekkään olen mietiskellyt tapahtuviksi.
    Se suorastaan räjähtää siellä itärajan läheisyydessä ja koko etelä-suomi kyllä jo levinneisyyskartalla. Meillä täällä paikoin erittäin minun silmääni pahan näköistä vaikka kartalla emme ole pahimpia ollenkaan. Yksi omakin kuusikko todennäk. menee vuodenvaihteen paikkeilla leimikoksi.

    Puun takaa 9.8.2013, 19:33

    Ei tästä mitään kuusikoiden massakuolemaa ole tulossa.
    Nämä ovat vain näitä metsänkasvatukseen kuuluvia vastoinkäymisiä siinä kuin mäntypistiäiset, ruskokärpäset ja haapakuolematkin.
    Onko se nyt niin kauhean paha asia hakata täysikokoinen tukkikuusikko ja muuttaa se rahaksi?
    Paljon pahempaa jälkeä tekevät esim. myrskyt, jota silppuavat puut kokoon ja ikään katsomatta energiapuuksi.

    jees h-valta 9.8.2013, 19:42

    Riippuu puuntakunen hiukan havainnoinnin aktiiviteetista. Mitä olen katsellut ”ruususen unisia” tuntuu ainakin tällä paikkakunnalla piisaavan. Noh, saahan siitä kuitenkin e-puuna sen hyvän lähes 15 euroa joten ei se tietenkään hukkaan mene sadan vuoden kasvatus.

    jees h-valta 9.8.2013, 20:15

    Minä en maksaisi koska saman hintaisesta tavarasta vastaavana määränä on kyse. Haavikon voisin huoletta heittää nurin ja ottaa rahat pois. Männikössä on juuri tuota kummaa havina-arvoa vaikka pelkkää sellua olisikin. Takuulla saan haavikkoon hakkuun ilman mutinoita mutta tuosta alkaisi kumma nahkeilu kun esittäisin ostolle että kaikki nuo nurin. Pitää myös huomioida että noita ”sekunda”-mäntyjä on jo kasvateltu huomattavan paljon kauemmin kuin haavikkoa tuohon kokoon. Siinä toisessa kuvassa jo pahimmat oli poistettu mutta ekassa oli alkuperäistilanne. Joka ei mairitellut. Ei ole kovin paljon aikaa kun suorittava esim. juuri oli tarkkana että näkee lenkoudet saadakseen tukin talteen. Noh, noissa olisi voinut vetää arvuullakin. Eipä olisi todellista tukkia kadonnut. Eri sitten ne muutamat jotka pitää mo:aa miellyttäkseen vääntää vaikka väkisin. Harvennukseltakin.

    suorittava porras 9.8.2013, 21:38

    Tänä päivänä ja nykyisellä tietämyksellä metsänkasvatuksesta syntyy paljon vähemmän huonolaatuisia metsiä , kun runsas 30 vuotta sitten . Edellyttäen , että taimikot hoidetaan paremmin , kuin ennen . Liian reheville kasvupaikoille istutetaan enää harvoin mäntyä ja taimien alkuunlähdön varmistamiseksi on nykyisellään riittävästi tietoa. Homma siis toimii , jos on halua tehdän jotakin metsän hyväksi.

    Gla:n kuvioltakin löytyy varmasti 350-400 tukiksi kelpaavaa runkoa hehtaarilta viimeisen harvennuksen jälkeen . Kun työskenetelyä haittaavaa aluskasvosta ei ole ollut , on koneenkuljettajan ollut mahdollista POISTAA HEIKKOLAATUISIMMAT RUNGOT ja JÄTTÄÄ PARHAAT KASVAMAAN. Heikommissa olosuhteissa näkyvyyden ollessa rajoitettu olisi moni hyväkin runko päätynyt hakkuun yhteydessä kuitutavaralajiin ja heikompaa puuainesta olisi jäänyt odottamaan päätehakkuuta.

    Peitteisyys haittaa sekä puiden valintaa että apteerausta . Suurin vahinko aiheutetaan , kun poistetaan harvennuksessa hyvälaatuisia runkoja huonojen asemasta.

    metsänvartija 9.8.2013, 23:02

    Pelkän tuotoksen perusteella istuttaisin mäntyä;

    Mänty OMT:llä kokonaistuotto 848 m3, harventunut 272 m3
    Kuusi OMT:llä kokonaistuotto 781 m3, harventunut 215 m3
    Koivu OMT:llä kokonaistuotto 455 m3, harventunut 166 m3

    Lähde; V.T Aaltonen Metsähoito-opin alkeet v. 1934.

    MT:llä tuotos on n. 50 m3 huonompi.

    Luonto poistaa siis aika paljon kuutioita.

    1930-luvun tuotos tutkimukset ovat luontaisesti syntyneen metsikön tuotoksia. Viljelymetsät olivat tuohon aikaan vielä nuoria ja pieni alaisia.

    70.v metsikössä mäntyjä on 940 r/ha (30v.3245 r/ha), kuusia 2320 r/ha (30 v.8050 r/ha).

    Nykyiset viljelymetsät perustetaan siis harvoina verrattuna luontaisesti syntyneisiin.

    OMT männikön huono laatu on jokaisen tiedossa, joten kuusi näidenkin lukujen perusteella on MT
    ;n ja OMT:n puulaji. Koivun tuotos ei tyydytä ketään ja hintatasokin on tällä hetkellä huono vrt. havupuihin.

    ______

    Harventamattoman viljelykuusikon luonnonpoistuman määrä en ole löytänyt tutkitusta tiedosta. Taimia häipyy syystä tai toisesta ja viljelytiheys vaihtelee uudistajasta ym. seikoista riippuen.

    Omissa harventamattomissa MERA-kauden viljelykuusikoissa luonnonpoistumaa jo löytyy, ei tosin paljon. Lumi toimii leimausmiehenä.

    Täystiheän viljekuusikon harvennus onnistuu siis parhaiten raivaussahalla, vesakko ja ylitiheys pois. 1000-1200 r /ha, tuohonkin tulee luonnonpoistumaa.

    Harmittaa kun aikoinaan ei tullut taimikoita harvennettua, lepikko vaan pois päältä. Joka tapauksessa harventamaton, huono aines häipyy.

    Lopputuotokseen Aaltosen mukaan ei harvennus vaikuta, tosin harvennusvapaalle metsänhoitajalle ei tule harvennustulojakaan.

    P.W.Hannikaisen suosittelemat apuharvennukset sen sijaan kannattaa tehdä, laadulliset näkökohdat huomioon ottaen. Jos puita ei saa korjattua niin maahan mättö.Sinnehän se luontokin ne korjaa. Metsänhoidollahan nopeutetaan luonnon joka tapauksessa suorittamaa harvennusta sekä harvennushakkuissa luonnonpoistuma otetaan talteen.

Esillä 9 vastausta, 111 - 119 (kaikkiaan 119)
1 2 3 … 10 11 12