Keskustelut Metsänhoito Mitä puulajia kannattaisi istuttaa?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 119)
  • Mitä puulajia kannattaisi istuttaa?

    Muutamassa viestiketjussa on ollut reipasta keskustelua siitä, mikä on se oikea puulaji, jota pitäisi kasvattaa. Varsinkin kuusi tuntuu olevan suosiossa, jos tavoite on perinteinen tukkipuu päätehakkuulla.

    Sopiva puulaji on tietysti riippuvainen paikasta, mutta joissakin tapauksissa olisi varmaan mahdollista valita jokin toinenkin puu. En tarkoita, että nimenomaan kuusi pitäisi korvata aina jollain muulla. Tällä hetkellä vain tuntuu siltä, että aika paljon tuijotetaan tukkipuun kantohintaa, joka NYT kuusella on hyvä. Onko jatkossa näin?

    Kenellä oli kristallipallo 80-luvulla?

    Ohessa on linkki METLAn tilastoon, jossa sivulla 156 on kaavio alkaen vuodesta 1986, jossa tukkipuun ja kuitupuun kantohinnat on muutettu 2012 syyskuun rahaksi:

    http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2012/vsk12_04.pdf

    Koivu ja mänty olivat viime vuosituhannen loppuun saakka selvästi arvokkaampia kuin kuusi. Kuitupuussa toki tilanne oli toinen.

    Mikä mahtaa olla tilanne 25 – 35 vuoden kuluttua… olisiko vaikka pyökki kova sana.

  • Timppa

    Samaa mieltä HIluxin kanssa. 9 vuotta sitten perkautin juuri tuon kokoisesta männyntaimikosta kaikki koivut pois. Nyt alan suorittaa siihen lopullisen perkauksen. Koivuja ei ole käytännössä ollenkaan.

    Toisessa mäntykohteessa oli vähän pienemmän taimet (n. 1 m). Koivut olivat jo usein yli 2-metrisiä. Perkasin kaikki koivut , siis pienetkin, pois. Nyt 4-5 vuoden kuluttua pitää perata uudelleen, mutta sehän oli odotettavissakin. Oleellista, että männyt ovat kasvaneet tällä välillä hyvin ja pärjäävät jatkossa koivujen kanssa.

    Kolmaskin kohde on. Aikanaan vastoin neuvoja jätin koivoja mielestäni liian harvoihin mäntytaimikon kohtiin. Ne koivut ulottivat vaikutuksensa yllättävän laajalle alueelle ja siis merkittävästi haittasivat männyn taimien kasvua.

    A.Jalkanen

    Tutkimusten mukaan kaksi pienten puiden raivausta ei ole juurikaan kalliimpi kuin yksi isojen puiden raivaus. Pieniä eli selvästi mäntyä lyhyempiä koivuja voi ja kannattaa jättää männyntaimikon aukkopaikkoihin jos niitä on.

    Hiluxmetsuri

    A. J. hyvä.:
    Miksi koivuja kannattaisi jättää aukkopaikoihin? Onko tämä joku kauan aikaa sitten syntynyt metsäalan slogani vai onko siihen jotain perustetta. Minä en tartte ensimmäistäkään koivua enkä ajatellut niitä siksi kasvattaakaan. Mulle riittää männyt ja kuuset.

    A.Jalkanen

    Vastaus:

    Tiheyden kasvattamiseksi jos se ei muuten riitä männyn laatupuukasvatukseen.

    Hiluxmetsuri

    Ahaa… Eli mänty siis paranee ollessaan hiukan tiheämmässä. Ei tee niin paljon oksia ? Ja koivut auttaa tuossa lisäämällä mäntyjen positiivista ahdinkoa?

    A.Jalkanen

    Ne lisäävät varjostusta sivusuunnassa eli männyn oksat karsiutuvat nopeammin. Männyn kasvu hidastuu vähän verrattuna harvaan kasvuasentoon mutta oksat jäävät hennommiksi ja tyvitukin laatu tulee parempi. Tämä tietysti sillä edellytyksellä että hirvi ei tule taimikkoon. Aika moni on sitäkin mieltä että parempi jos mäntyä tai kuusta eli pääpuulajia on niin paljon että lisätiheyttä lehtipuiden muodossa ei tarvittaisi. Esimerkiksi Metlan erikoistutkija Heikki Smolander piti (eilen haastatellessani häntä) taimikonhoidon puutteita ja uudistamisen laatua pahimpina taimikkotuholaisina, hirven lisäksi.

    Timppa

    On toinenkin vaihtoehto siitä, kuinka mänty suhtautuu vieressä olevaan koivuun. Nimittäin lisää pituuskasvuaan paksuuskasvun kustannukseslla. Lopputulos riuku, joka lopulta joko kuolee tai kaatuu. Joskus toki männyn kasvu hiipuu kokonaan sellä koivujen alla.

    Laatumäntyä saa ainoastaan kasvattamalla mäntyä joko kuusten tai mäntyjen kanssa. Oleellista on koko ajan pitää kasvatettava puusto mahdollisimman tasakorkeana. Toki mänty saa kasvaa kuusia nopeamminkin.

    Männyntaimikon perkaaminen on taitolaji, jossa tosiaan pitää hyvin tarkkaan ennakoida puiden kasvua, jotta saataisiin riittävän tasaisesti kasvava puusto.

    metsänvartija

    Pystykarsinnan voi aloittaa jo vaikka 3 metrisenä.

    Pitää vaan huolen että kilpailijat poistetaan ja pystykarsintaa jatketaan.

    Metsänhoitoon on tullut siis ”puutarhamaisia” piirteitä…..

    jees h-valta

    Tuolla lukijoiden kuvissa näkyy Glan männikkö ja se on hyvä esimerkki männiköstä jonka kasvatuksessa on aika paljon epäonnistuttu. Tai jos ajatellaan sellunteon nykyistä huikeaa kannattavuutta ollaan onnistuttu loistavasti!
    Metsäteollisuuden, ei metsänomistajan edun suhteen.

    jees h-valta

    Metsänvartijan kommentti lähellä totuutta.Tarkentaisin sitä termillä ”puistokasvatus”.
    Tyypillinen ”tauti” pienmetsänomistajien hoitotavassa. Pahimmat pystykarsivat jopa kuusetkin. Jopa risut pitää polttaa että on puhtoinen pohja. Sitten on NIIN hieno metsä!

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 119)