› Keskustelut › Metsänhoito › Mitä puulajia kannattaisi istuttaa?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 119)
1 2 3 … 9 10 11 12

  • Mitä puulajia kannattaisi istuttaa?

    Lähetetty: 26.7.2013, 14:13

    Muutamassa viestiketjussa on ollut reipasta keskustelua siitä, mikä on se oikea puulaji, jota pitäisi kasvattaa. Varsinkin kuusi tuntuu olevan suosiossa, jos tavoite on perinteinen tukkipuu päätehakkuulla.

    Sopiva puulaji on tietysti riippuvainen paikasta, mutta joissakin tapauksissa olisi varmaan mahdollista valita jokin toinenkin puu. En tarkoita, että nimenomaan kuusi pitäisi korvata aina jollain muulla. Tällä hetkellä vain tuntuu siltä, että aika paljon tuijotetaan tukkipuun kantohintaa, joka NYT kuusella on hyvä. Onko jatkossa näin?

    Kenellä oli kristallipallo 80-luvulla?

    Ohessa on linkki METLAn tilastoon, jossa sivulla 156 on kaavio alkaen vuodesta 1986, jossa tukkipuun ja kuitupuun kantohinnat on muutettu 2012 syyskuun rahaksi:

    http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2012/vsk12_04.pdf

    Koivu ja mänty olivat viime vuosituhannen loppuun saakka selvästi arvokkaampia kuin kuusi. Kuitupuussa toki tilanne oli toinen.

    Mikä mahtaa olla tilanne 25 – 35 vuoden kuluttua… olisiko vaikka pyökki kova sana.

    Tekijä
    sivullinen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Hiluxmetsuri 6.8.2013, 17:55

    Joku kirjoitteli aiemmin noista kuusen kanssa kasvatettavista koivuista.

    Vietin viime viikolla 3 täyttä päivää raivaamassa koivuja. Nyt oli kyse mäntytaimikosta, luokkaa 1,3 – 2 metrisistä. Niitin jokaisen koivun alas. Aivan kaikki, ihan pienetkin. Aikaa meni niin, että sain raivattua n. 1.3 hehtaria vaikka tein pitkää päivää. Toki osa ajasta meni taukoihin ja rajanaapureiden kanssa turisemiseen, mutta hidasta on. Hiki valui ihan solkenaan.

    Tarkennuksena hitautta naureskeleville, että osa ajasta meni ihan pienten kuusien kaivamiseen heinikosta ja osa ajasta taas ihan kauheiden tureikoiden kanssa taistellessa.

    En meinannut ihan heti mennä tekemään samaa uusiksi ja siksi niitin ihan sileeksi kaikki koivut.

    jees h-valta 6.8.2013, 19:19

    Juuri päinvastoin saattaa käydä. Kun valo lisääntyy alkaa vesominen lähes heti ja koivukin kerkiää vielä tänä syksynä lähes metrin uutta vesaa tyrkätä ylöspäin. Tuo taimikon raivaus on, jos mikä taitolaji ja oikeaaikaisuuskin eritäin tärkeä. Ei tuon pituiseen mäntytaimikkoon ole minulla ainakaan vielä mitään aikeitakaan.

    Hiluxmetsuri 6.8.2013, 19:44

    Syksymmällä tuo nähdään miten on käynyt raivatulle alueelle. Minulla on vaan tuonne matkaa sen verran ettei voi olla joka viikko valvomassa.

    6 m3 7.8.2013, 07:06

    Harjavallassa kaikki on toisin? Mikaan raivaustyo ei ole hukkaan mennytta. Paras aika tehda tuo tyo on silloin kun tekijalla on aikaa. Kalenteriin tuijottaminen on tyhjaa tyota taimikon hoidossa.

    Puun takaa 7.8.2013, 14:35

    Kyllä Hiluxi teit aivan oikein.
    Harjavallassa on kaikki toisin.
    Siellä vesikin juoksee ylämäkeen.

    mehänpoika 7.8.2013, 21:53

    Voi, jos uudistettavan puulajin valinta olisi pelkästään kannattavuudesta kiinni! Silloinhan voitaisiin suunnitella metsänhoitoa kannattavuuden pohjalta.

    Meillä Suomessa on uudistettavan puulajin istuttaminen ollut jo pitkään kiinni uskaltamisesta. Koivun ja männyn taimet kun ovat hirvien ruokaa.

    Avohakatut uudistusalat pitäisi istuttaa tai kylvää pioneeripuulajia (aukeiden maiden metsittäjiä) käyttäen. Karummat maat tulisi ohjata männylle ja viljavammat alat rauduskoivulle tai haavalle. Näillä kaikilla on taimikkovaiheen aikana hirvivahinkoriski. Siksi kokemuksesta viisastuneet metsäneuvojat ja metsänomistajat ovat ryhtyneet metsittämään myös aukeita aloja kuuselle istuttaen.

    Ainakin keväthallalle alttiille kuusenistutus aloille on ollut tarpeen jättää luontaisesti nousevaa vesakkoa suojaamaan istutustaimia hallavaurioilta. Näistä monesti myöhemmin kehittyy vaikeasti korjattavia energiapuuhateloita. Raivaussahalla kun ylispuiden poistoa saa enää tehdyksi.

    Taimikko vaurioituu tehtiinpä energiapuun korjuu konetyönä tai ylispuiden kaataminen taimien väliin. Metsänomistaja valitsee monesti kustannussyistä konetyön. Hoitamatta jääneinä kohteet ovat niitä hirvimiesten mainostamia pöheiköitä, joista hirviä ei saa helpolla ammuttua. Jos alueille olisi uskaltanut istuttaa rauduskoivun taimet, ei pöheikköä olisi syntynyt.

    Istuttamisen kannattavaisuus ratkeaa pitkälle tulevien vuosikymmenten hirvipolitiikasta. Näihin päiviin asti kaikelle puulle on löytynyt vielä ostajia. Hyvälaatuselle puulle on varmimmat markkinat, mutta sekin on hirvipolitiikasta hyvin monesti kiinni.

    Gla 8.8.2013, 04:53

    Hiukan kallistun tuossa Hiluxin tapauksessa Jessen linjalle. Asiaan vaikuttaa tietysti mäntyjen määrä ja kasvupaikka, mutta puhtaaksi perkaamisella ei raivaustarvetta vähennetä verrattuna siihen, että jättää sopivasti koivua mäntyjen väliin. Tärkeintä on, ettei jätettävät koivut ole liian isoja ja vaarassa kasvaa mäntyjen yläpuolelle. Tietenkään koivua ei myöskään pidä jättää männyn kylkeen kiinni, vaikka vieressä olisikin aukkopaikka.

    Sikäli tilanne on mielekäs, kun keskustelua syntyy raivauksen lopputuloksesta. Aivan ainutlaatuista ei ole sekään, että keskustelaan siitä, miksi raivausta ei tehdä. Ja Hiluxille vielä totean, etten ainakaan minä naura työn hitaudelle. Päinvastoin, tunnen suurta myötätuntoa, kun itsellänikin edelleen on vastaavia kohteita, vaikka pääosin tilanne alkaakin olla jo hallinnassa. Mitään rajaa ei tehottomuudella ole, kun puhutaan rästikohteiden hoidosta verrattuna optimaaliseen käsittelyajankohtaan tehdystä työstä.

    Hiluxmetsuri 8.8.2013, 05:50

    Kiitoksia kommenteista. Minä tähtään tuolla raivaushommalla siihen, että
    A) kasvatettavilla männyillä olisi tuolla hieman pohjoisemmila leveysasteilla sijaitsevalla palstalla maksimimäärä valoa ,
    B) olisi minimimäärä kasvukohtia piiskaavia haittapuita,
    C) jätettävillä puilla olisi käytössä maksimimäärä ravinteita
    D) raivausta ei tarvitsisi ihan heti kohta toistaa; tuonne kun saa autolla ajaa hiukan aikaa ennenkuin on edes puolivälissä 🙂

    Lisäksi pyrin kaivelemaan alueelle luontaisesti syntyneet pienet ja hiukka isommatkin kuuset esille, jotta niistä voisi edes teoreettisesti tulla jotain muuta kuin kääpiöitä vesaikon ja horsmikon alla.

    Vesitalous on palstalla kunnossa, ojat olivat tyhjät kun kävin eivätkä pääsääntöisesti olleet yhtä lukuunottamatta madaltuneet.

    Tiedä sitten auttaako tämä kasvun parannuksessa yhtään, mutta kaikki koetetaan tehdä. Mielenkiintoista tämä kuitenkin on tulipa tuosta sitten mitä vain 🙂

    Gla 8.8.2013, 08:18

    Sen verran tarkennusta, ettei Jesse puolustanutkaan koivujen säästämistä puhtaaksi perkamiselta. Tässä hän ei pitänyt raivausta vielä tarpeellisena ja syksyn aikana koivunkin pitäisi vesoa liki metrin. Lukijoiden kuvissa oltiin samoilla linjoilla, mutta tässä menee vahvasti ristiin.

    sivullinen 8.8.2013, 08:30

    Kun katselin tämän aamun lehteä, niin metsäteollisuuden johtajien sanomisista näkee kyllä sen, että Suomen metsäteollisuutta johtavat edelleen sellunkeittäjät, jotka eivät ole kiinnostuneita muusta kuin, siitä että saavat kuitupuuta kattiloihinsa. Muusta ei ole niin väliä. Mekaanisen puunjalostusteollisuuden tehtävä on heidän mielestään tuottaa haketta kemialliselle puolelle.

    Heidän puheensa bioenergian kasvatuksesta nykyisillä puulajeilla näillä leveysasteilla on minusta pelkkää PR:ää. Tähän tarvittaisiin jotain kasveja (ovat ne sitten puita tai jotain muuta), jotka kasvavat nykyisiä puita selvästi nopeammin.

    Jos jotain pitää geenimanipuloida, niin nyt pitäisi kehittää nopeakasvuinen puu, joka maistuu niin pahalle, että hirvet ja muut metsän eläimet eivät sitä syö. Lisäksi se voisi olla lahonkestävä kuin lehtikuusi ja oksat sen pitäisi pudottaa nopeammin kuin nykyinen mänty. :p

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 119)
1 2 3 … 9 10 11 12