Keskustelut Metsänhoito Mitä puulajia kannattaisi istuttaa?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 119)
  • Mitä puulajia kannattaisi istuttaa?

    Muutamassa viestiketjussa on ollut reipasta keskustelua siitä, mikä on se oikea puulaji, jota pitäisi kasvattaa. Varsinkin kuusi tuntuu olevan suosiossa, jos tavoite on perinteinen tukkipuu päätehakkuulla.

    Sopiva puulaji on tietysti riippuvainen paikasta, mutta joissakin tapauksissa olisi varmaan mahdollista valita jokin toinenkin puu. En tarkoita, että nimenomaan kuusi pitäisi korvata aina jollain muulla. Tällä hetkellä vain tuntuu siltä, että aika paljon tuijotetaan tukkipuun kantohintaa, joka NYT kuusella on hyvä. Onko jatkossa näin?

    Kenellä oli kristallipallo 80-luvulla?

    Ohessa on linkki METLAn tilastoon, jossa sivulla 156 on kaavio alkaen vuodesta 1986, jossa tukkipuun ja kuitupuun kantohinnat on muutettu 2012 syyskuun rahaksi:

    http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2012/vsk12_04.pdf

    Koivu ja mänty olivat viime vuosituhannen loppuun saakka selvästi arvokkaampia kuin kuusi. Kuitupuussa toki tilanne oli toinen.

    Mikä mahtaa olla tilanne 25 – 35 vuoden kuluttua… olisiko vaikka pyökki kova sana.

  • jees h-valta

    Sivullinen on oikeilla jäljillä eikä suinkaan sivustakatsoja.
    Ajatukset ovat raikkaita ja uudelle vuosituhannelle tervetulleita.
    Kun itse pyökin sukulaista viljelen olen myös joskus hajamietellyt tuosta pyökin tulevaisuuden roolista metsätaloudessa.
    Kaikki nopeakasvuinen kiinnostaa minua koska elämä on rajallinen ja olisi mukava aina nähdä hiukan kättä pidempääkin jo elinaikanaan. Kuustahan meikis ei juuri välttämättä ole viime vuosituhannellakaan kumartanut vaan uudistanut ne alat aina lehtipuulle.
    Tuo tosiaan unohtuu yllättävän nopeaan että kotimaan puuntuotoksessa koivun ja männyn arvo on ollut hyvä ja kuusi aina aika tasaisen ykstoikkoinen. Paitsi nyt ihan viimevuosien sitä yhtä hintapiikkiä josta näytti jäävän onni yksille ja kesä kaikille.

    Pete

    Pohjoisen mäntyä kasvaa vain pohjoisessa. Se on niukkuusartikkeli jatkossakin. Se on erittäin lupaava myös biojalostamisen kannalta. Kuusta kasvaa Keski-Eurooppaa myöten. Laatu ei tosin ole aina yhtä hyvää kuin pohjoisempana. Puurakentamisessa kuusi on kyllä voittaja kun kerrostaloja jne aletaan valmistamaan puusta.

    Valinta on yksinkertaista. Kuusta kuusen kasvupaikoille ja mänty männyn kasvupaikoille. Jos kuvio on siltä väliltä, niin aktiivisin toimin kannattaa pyrkiä mänty- kuusi sekapuustoon.

    Lehtipuilla on tulevaisuutta erityisesti energiapuuna. Koivutukin kysyntä on suorastaan romahtanut ja teollisuus saa jatkossakin vähäisen koivutukkitarrpeensa havupuuleimikoiden kylkiäisenä. Koivutukin hinta tuskin koskaan on puukaupassa ratkaiseva tekijä. Suomessa taitaa otolla enää kolme koivuvaneritehdasta. Koivua ja haapaa on mittaamattomat määrät korjattavissa heti itä-rajan takana. Laadukasta järeää mäntyä ja kuusta on heikommin saatavilla. Toki niitäkin on ja paljon.

    Mitään takeita eenergiapuun reippaalla hinnannousulle ei mielestäni ole. Energiapuuta virtaa jo nyt Itä-Suomeen rajan takaa. Liuskekaasu muuttaa energiamarkkiinaa vielä paljon. Ydinvoimaa rakennetaan lisää. Ja tuulivoimaa. Energian kulutus ei enää kasva. Voi varsin hyvin käydä niin kuin kävi 70-luvullakin öljykriisiin jälkeen, energiapuuinnostus laimenee… sen näkee ken elää.

    Puun takaa

    Peten kirjoittamaan ei valitettavasti ole mitään lisättävää.

    Hiluxmetsuri

    Hyvä analyysi Peteltä. Maailmassa pärjää parhaiten erikoistumalla, täytyy siis olla jotain sellaista, jota muilla ei ole. Pohjoiset olomme tuottavat hyvälaatuista havupuuta, josta saa oivallista rakennusmateriaalia.

    Huonekaluteollisuus siirtyy Ikean vetämänä tekemään kalut muovista ja pahvista- puuta noissa ei ole enää kuin siteeksi ja sekin on haketta eli mitä lie liiterin pohjalta kaavittua kariketta. Puuntuottajan kannalta alhaisen jalostusasteen eli halpojen hintojen puuhaa.

    Koivulla voisi olla tulevaisuutta polttopuuna energian hinnan edelleen noustessa lähinnä ja enimmäkseen verojen takia, mutta eipä kestä kuljetella pitkästi eikä liiketoimintaa vaivaa suuret katteet. Mutta koivulla on aina kysyntää.

    Jalommat puut kasvavat paremmin etelämmässä eikä luontoa vastaan kannata taistella, se voittaa kuitenkin.

    Sitten on tietenkin energiapuu, eli havupuutuotannon ”jäte”. Sitä jos on suuria määriä, niin menee kait sekin kaupaksi. Tuppaa vaan olemaan senkin kannattavuus volyymiriippuvaista. Mutta tarve on olemassa ja kasvanee, jos osaamme pitää puolemme niissä pöydissä, joissa huolehditaan puupohjaisten polttoaineiden kelvollisuudesta korvaamaan tuontiöljyä. Tällä seikalla on suuri kansantaloudellinen merkitys: Suomi käyttää n.4 Mrd€ vuodessa ostaakseen raakaöljyä. Tuosta summasta voisi merkittävä osa jäädä syrjäseuduille elannoksi. Meistä itsestämme on tämä kiinni.

    Yhteenvedoksi muodostuu tylsääkin tylsempi ja todella urautunut näkemys: havupuuta kasvamaan.

    tamperelainen

    Tulevaisuudessa kuusen terveysongelmat saattaa vain kasvaa,joten lehtipuuta joudutaan viljelemään.Esim keski-Euroopassa myös lehtipuilla esiintyy ongelmia.Geenimanipulaatio jyllää jo ravintokasvien viljelyssä,vaikka suomalaiset tietysti vastustavat kaikkea kehitystä.Voisko GM tuottaa hirville kelpaamattoman männyn ja rauduksen?

    6 m3

    Tiukka manty kay hirsirakentamiseen. Sita kasvaa pohjoisessa. Markkinoitakin loyty Keski- Euroopasta ja Kauko-Idasta. Kasvattakoon etela kuusta sahatavaraksi. Puunpoltto omatoimi lammittajalla tulee pysymaan arvossaan, vaikkei energiapolitiikka sita tukisikkaan.

    Puun takaa

    Aloituksessa kyseltiin 80-luvun kristallipalloa.
    Sellaiseksi osoittautui UPM:n edeltäjän erään puunhankinnasta vastaavan johtajan lausunto, kun häneltä kysyttiin, mitä puuta Suomessa kannattaa kasvattaa? Vastaus kuului: Suomessa metsätellisuus takaa jatkossa vain kuusen menekin.
    Se oli lausunto, joka on tähän asti pitänyt paikkansa.
    Tänä päivänä taitaa olla turha odottaa yhtä selkeitä vastauksia keneltäkään teollisuuden edustajalta.
    Lienee viisainta kasvattaa monipuolisesti kasvupaikoilleen parhaiten soveltuvia puita, ja Harjavallassa hybridihaapaa.

    6 m3

    Metsaalan historiikista ja oppaista lukemalla loytyy viitteita tuohon kuusen kasvatuksen lisaamiseen. Noin 25 vuoden sykleissa. 30-luvulla paperiteollisuus alkoi nostaa paataan. 50-luvulla Korean nousukausi ja sotakorvausten jalkeinen aika lisasi kuusen kysyntaa. Silloin hiokepuuksi. Tuohon aikaan h-haapa tuotiin tulitikku teollisuuden tarpeisiin. Minne meni tulitikut? Minne menee paperi teollisuus? Edespainkin tullaan rakentamaan, siihen kay kuusi ja manty. Muitten puitten menekki rakentamisessa jaa marginaaliseksi, sisustus puuksi, paneleiksi ja laude tarpeiksi.

    Puun takaa

    Kuusen menekki rakentamissa on maailmalla ja Suomessa taattu ja sen käyttö lisääntyy entisestään, koska yhä enemmän käytetään liimattuja rakenteita.
    Uudet puukerrostalot ja puiset julkiset rakennukset tehdään lähes kokonaan liimatusta tavarasta.
    Kuusi soveltuu keveytensä ansiosta erinomaisesti suuriin liimarakenteisiin.
    Myös jatkuvasti tiukentuvat U-arvo vaatimukset suosivat kuusta.

    6 m3

    Nainhan se on. Massiivipuu rakentaminen suosii mantya, hirsirakentaminen etc. . Tuo kuusen kasvattaminen vain nayttaa happamoittavan joitakuita metsanomistajia. Miten liene sinun kohdallasi Puun Takaa?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 119)