Jos Suomessa ei olisi ollut lainkaan MTK:ta eikä Mhy:tä, ei meillä olisi paljoakaan yksityismetsänomistajia, eikä Metsälehteä ja sen keskustelupalstaakaan.
Olette tainneet nukkua historiantunnilla, eikä senkään jälkeen ole tullut historiaan tutustuttua. Meillä olisi nyt metsät yhtiöiden, muutamien suuromistajien ja yhteisöjen omistuksessa. Varsinaisia perhetiloja ei juurikaan olisi. Toki monelle täällä palstalle kirjoittavalle se olisikin toivetilanne.
Eiköhän ne suuromistajien metsät ole jakautuneet isonjaon ja perinnön jakojen kautta. Yhtiön ja valtion maita on jaettu vaihtokaupoilla ja myös siirtolaisille jotka sitten ovat jakautuneet perintöjen ja kauppojen kautta. Ei kai se mtk:n ja yhdistysten ansiota ollut.
Visakallo on saattanut olla historian tunnilla. Mutta nuo päätelmät on ihan omasta päästä. Kyllä myhistys ja MTK on aika uusia keksintöjä. Maatiloja ainakin Pohjanmaalla on ollut jo 1500 luvulla.
Tokihan maatiloja on ollut niin kauan kuin asutustakin, mutta kysymys olikin niiden omistussuhteista. Ei tarvitse mennä kuin Viron puolelle, sillä oli vallalla ennen neuvostoaikaa suuromistus, jossa ulkomaiset kartanonherrat hallitsivat suunnilleen kuntien kokoisia maa-alueita. Suomessa merkittävä ansio perhemetsätilojen säilymiselle on myös annettava Metsäliitolle.
Hyvä,että keskusteltiin kuulumisesta MHY.enkä vähättele sen toimintaa sinällään.Vaan sitä tapaa miten pakotettiin kuulumaan MTK ns.edunvalvonta nimikkeellä.Samalla pakkoliitettiin peltohehtaarit yhteislaskuksi.Vaikka muutoin ei syystä tai toisesta ei kuulu tai halua kuulua MTK.
Eli valinnan vapaus on annettava.Pakko yhdistäminen on oman edun vastaista.Miksi pitäisi kuulua automaattisesti toiseen jäseneksi.Kumpaako sitten tarvitaan vai ei kumpaakaan.
Natura alueille voisi kunnolla tutustua naapurikuntien raja-alueilla.Tosin ovat kaikkine ötököineen valtiolle sanelleet.
Visakallo voisi tehdä vaikka väitöskirjan; osuustoiminnan vaikutus Suomen maatilojen kehitykseen. Olihan niitä ennen useamanlaisia tilojen välisiä hankkeita, paljon oli yhteisiä koneita jopa kenttäsirkkeleitä ja vesimyllyjä. Töitä tehtiin paljon talkoilla.
Miksi tilarakenne on meillä sellainen kuin on, asiaa on varmaan tutkittu jo? Isojako lienee yksi taustalla vaikuttanut tekijä kuten Timppa on kirjoittanut.
Meikäläisenkin kotipaikka on Isojaon tuote. Se kartano, jonka takamaista se on aikoinaan lohkottu, on yli 20 km etäisyydellä, eikä siihen aikaan ollut edes kunnon tieyhteyttä. Toinen suuri kartano on ollut vanhana rajanaapurina. Suomalainen yhteiskunta on siitä erityinen, että osuustoiminta ja muukin yhteistoiminta on ollut hyvin vahvaa, ja on osaltaan mahdollistanut pienempienkin maatilojen säilymisen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.