Mhy jäsenyys ei ole ollut pakollinen enää vuosiin. Vaikka itse ei palveluja käyttäisi, on sinisilmäisiä luulla että EU-edunvalvontaa ja kotimaista edunvalvontaa ei tarvittaisi. Yhtä tarpeellinen se on kuin palkansaajien AY-toiminta jota Tolopainen ja muutamat muut täällä mollaavat.
Mikä tai kuka olisi vastavoima esimerkiksi luontojärjestöjen ajamille lainsäädännön kiristymisille? Kyllä siellä olisi jo lainsäädännössä velvollisuus kohentaa kaikkien luontotyyppien tilaa. Sitten kun asia on laissa pakollinen, korvauksia ei enää makseta. Nostokoukkua siteeraten: hakkuuoikeutta ei ole.
Ei kansanedustajilla yleeensä riitä osaaminen eikä mepeillä (europarlamentin jäsenillä) ja heillä on paljon muutakin tekemistä kuin metsäasiat.
Jos jotain muuttaisi niin edunvalvonnan maksuosuus voisi olla suurempikin koska mhy saa tuloja palveluista.
Ei luontoliitto mitään lakeja säädä. Kaikki suojelu on vapaaehtoista ja suojeluun on tarjolla kohteita 90% enemmän kuin hyväksytään. Meni kaksi vuotta, että sai kohteen Metso suojeluun ja 10k€/ha verottoman korvauksen. Voisiko tuo edunvalvonta tehdä jotain noiden käsittelyaikojen nopeuttamiseksi ja varojen lisäämiseksi suojeluun.
Tolopainen taitaa vihata kaikkia korporaatioita, on oman tiensä kulkija.
Esimerkkiepisodi ”luontoväen” vaikuttamisesta. Tutkija Panu Halme teki kantelun ministeriön virkamiehestä, joka teki viime tingassa ls-lain uudistuksen luontotyyppivaikutuksille vaikutuslaskelmia, joiden ansiosta potentiaalinen taloudellinen riski jäi pois laista. Vaikuttaminen oli pahasti myöhässä. Siksi tarvitaan valvovia aivoja: että vaikutetaan siinä vaiheessa kun asioita valmistellaan.
Periaatteessa olen luontokadon kampittamisen tärkeydestä yhtä mieltä, mutta olen yhtä painokkaasti vapaaehtoisuuden kannalla. Juuri äskettäin tuli uusi julkilausuma, tällä kertaa tutkijoilta, jossa sanottiin että vapaaehtoisuus tuo tuloksia liian hitaasti. Mutta jos hidas eteneminen on ainoa hyväksyttävä tie niin sitä pitkin on mentävä – kun vain tietäisi kuinka pitkälle.
Omalta kohdaltani voin sanoa, että minusta tuli mhy:n mies 90-luvun tikkametsä- ja myöhemmin natura-sotien aikaan. Silloin ei todellakaan ollut kyse mistään vapaaehtoisuudesta. Silloin vedettiin paksulla tussilla viivoja paperikarttoihin, eikä siinä mitään rajalinjoja katseltu, eikä metsänomistajilta mitään kyselty. Ainakin täälläpäin mhy:n merkitys metsänomistajille kasvoi silloin merkittävästi.
Mitäs vikaa naturassa on eihän se rajoita maankäyttöä mitenkään, siinä on vain vesistöä ainakin meillä päin. Se helpottaa alueen saamista suojeluun, jos palsta rajoittuu natra-alueeseen. Ollaanpas siellä Hämeessä hitaita.
Jos pysytään totuudessa, niin yleensä Natura-alueella voidaan harjoittaa metsätaloutta ihan normaalisti. Sitten jos suojelu vaatii maankäytön rajoittamista alue ostetaan valtiolle.
Näin se on kiteytettynä, naturasta ei ole mitään erityistä haittaa maa-eikä metsätaloudelle. On tietenkin saattanut 70-luvun avotunkioiden maailmassa olla, kun tunkioiden valumavedet johdettiin vesistöihin. Visakallo on tipahtanut kehityksen kelkasta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.