› Keskustelut › Harrastukset › Mitä metsäntutkimuslaitoksen tulisi juuri nyt tutkia?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)
1 2 3 4

  • Mitä metsäntutkimuslaitoksen tulisi juuri nyt tutkia?

    Lähetetty: 29.5.2013, 07:14

    Metsäntutkimuslaitos ja riistantutkimuslaitos toimivat nimellisesti erillään vielä vuoden 2015 alkuun. Laitokset tutkivat asioita periaatteellisesti lähinnä oman sektorin lähtökohdista lähtien. Nämä ja muutamat muut tutkimuslaitokset yhdistyvät silloin luonnonvarakeskukseksi. Tämän jälkeen omia sisäisiä intressiriitoja tuskin sisällytetään tutkimusohjelmiin.

    Nyt olisi vielä aikaa selvittää vanhoja kaukaa kierrettyjä tutkimusaiheita. Metlalle sopisi tutkittavaksi esimerkiksi: Hirvet ja työllisyys! Hirvien vaikutus raakapuun tuottamisen kustannuksiin.

    Onko nykyisen konsensuksen aikana jäänyt muita tärkeitä metsätalouteen liittyviä aiheita jäänyt tutkimatta?

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • tamperelainen 7.6.2013, 11:35

    Anton puhuu täyttä asiaa!
    Itse olen huolestunut rauduskoivun katoamisesta .Tämäkin holtittoman hirvilaidunnuksen syytä
    Ruotsissa ollaan jo pidemmällä,sahatukeissa paikoitellen jo 60%.ssa näkyy hirvien aiheutamia laatuvikoja.
    Mitä muuta omaisuutta voi vaurioittaa tässä mitakaavassa?Ilman sanktioita?
    Tosin jokainen suomalainen kuvittelee että heillä on mahdollisuus määrätä matsäluonnon käytöstä,vain riskit ja talouden hoito kuuluu metsänomistajalle
    Hirvenmetsäsätäjät ovat täysin verrattavissa mafiaan,heillä on ”oma mies” tärkeillä vaikutuspaikoilla.
    METSÄLEHTI?Ihan liian hampaaton,Aarre-lehti näyttää olevan myöskin puunhalaajien ja naisaivaussahaajien julkaisu

    Gla 7.6.2013, 12:30

    Anton syyttelee joulupukkiiin uskomisesta, mutta katsotaanpa, mihin kaveri itse uskoo.

    Meillä on VMI-tietojen perusteella kuusen määrä sodan jälkeisenä aikana lisäänyt vähemmän kuin männyn, koivun tai muiden lehtipuiden määrä. Nykyään mäntyä on 70%, koivua 36% ja muuta lehtipuuta 123% enemmän kuin VMI 3:n aikaan 50-luvulla. Kuusta on vain 27% enemmän, kun puuta yhteensä on n. 50% enemmän. Trendit puuston määrien kehityksessä eivät ole vuosien varrella muuttaneet suuntaa, vaikka hirvikanta on 70-luvulta alkaen kasvanut voimakkaasti. Tämän voi jokainen todeta esimerkiksi vuoden 2012 Metsätilastollisesta vuosikirjasta kohdasta Metsävarat.

    Ymparisto.fi-sivustolta tosiaan löytyy Antonin lainaama tekstin pätkä. Mistä siten johtuu moinen ero todellisuuteen?

    Ensin on syytä katsoa, mitä tekstissä lukee. Korkeaa hirvitiheyttä ei ole määritelty, emmekä siten tiedä, paljonko hirviä tarvitaan mainittujen seurausten aiheutumiseksi. Antonille korkea voi olla >1/1000 ha, metsästäjälle >6/1000 ha, jutun kirjoittajalle ehkä >10/1000 ha. Tai sitten jotain muuta. Mutta koska taustalla on tieteellinen julkaisu, moiseen arvuutteluun ei ole tarvetta. Tarvetta on vain siihen, että Anton kaivaa lainaamastaan lähteestä esiin tutkijoiden määritelmän korkeasta hirvitiheydestä.

    Jos jatketaan lukemista eteenpäin, päästään vähemmällä selvittelyllä. Laidunnus tosiaan suosii kuusta. Mutta kyse on teoreettisesta asiasta siihen saakka, kunnes ilmiö toteutuu eli riittävän voimakasta laidunnusta esiintyy. VMI-tiedot eivät tue käsitystä siitä, että meillä tuollaista olisi merkittävässä mittakaavassa tapahtunut. Mistä ristiriita johtuu?

    Ympäristökeskus on kirjoittanut ”Metsälajisto Suomessa” artikkelin käyttäen lähteenä amerikkalaista Pastor, J:n. ja R.J. Naimanin vuonna 1992 American Naturalistissa julkaistua artikkelia ”Selective foraging and ecosystem processes in boreal forests”. Se ei käsittele täkäläisiä olosuhteita, joten asioita ei voi sellaisenaan soveltaa täkäläiseen luontoon.

    mehänpoika 8.6.2013, 08:00

    Gla lukee VMI:n tuloksia kuin ”piru raamattua”. Tottakai männyn osuus kuutiomäärässä no lisääntynyt, kun 1970-80 luvuilla uudistettiin paljon männylle. Vanhat väsähtäneet kuusikot piti istuttaa männylle. Kuusta on siis paljon hakattu teollisuuden käyttöön, mikä tietysti näkyy VMI:n tulosteissa.

    Kuusen kasvatusala on jo 1970-luvulta lähtien ollut voimistuvasti lisääntymässä. Se näkyy kuutiomäärissä vasta enemmän 30-40 vuoden kuluttua. Liekkö Gla sitä enää kokemassa?

    Metlan pitäisi nyt tutkia hirvien talvialueiden riittävyyttä nykyiselle hirvikannalle ja tärkeimpänä se metsänomistajan kannalta katsottuna.

    Gla 9.6.2013, 04:50

    Otin kantaa Antonin lainaamaan tekstiin.Onko sinun mielestäsi hirvikanta ollut meillä niin korkea, että tekstissä mainittujen hirven ravintokasvien määrä on alentunut huomattavasti ja kasvu latvuskerrokseen käynyt mahdottomaksi?

    Minusta hirven aiheuttama ongelma kohdistuu puuntuottajan kannalta pääasiassa puun laatuun, ei määrään.

    pitkät neulaset 9.6.2013, 08:53

    Edesmennyt motomies kertoi nähneensä tuolla Moskovan liepeillä
    yksirunkoisia suoria koivumetsiköitä.Johtuuko niitten metsien erilaisuus näihin pusikkokoivuihin siis siitä ,että hirvet on syöty – vai siitä että niillä on eri perimä ( koivuilla siis).

    Anton Chigurh 9.6.2013, 09:04

    Ei pelkästään haapa ja sen myötä koko ekosysteemi kärsi holtittomasta laidunnuksesta, sillä:

    ”Hirvi käyttää sekä raudus- että hieskoivua ravinnokseen ympäri vuoden (Cederlund ym. 1980, Danell ym. 1985). Maittavuutensa ja taimikoiden vähyydestä johtuen lähes kaikki Suomessa kasvavat koivun taimikot joutuvat jossakin kehitysvaiheessa hirvituhojen kohteeksi (Heikkilä 1999). Toistuvasti hirven vahingoittama koivu pensastuu (Löyttyniemi & Lääperi 1988).”

    Asiaa on tutkittu, nyt tarvitsee vain poistaa syöpäläinen marginaalihabitaatilta, jonne se ei kuulu.

    mehänpoika 9.6.2013, 11:08

    Kyllä Moskovan liepeillä rauduskoivikon kasvatus onnistuu ilman hirvien aiheuttamia vikuutuksia. Eihän siellä juuri hirviä tapaa. Ne ammutaan heti jos joku sinne ilmaantuu.

    Näin pitäisi olla asiat myös Suomessa. Meillä ollaan ilmeisesti tyhmempiä.

    pitkät neulaset 9.6.2013, 16:54

    Kampiakselikoivikoita,latvattomia kuusen tarreja ja lenkoja petäjiä.
    Maksimi voittoa tavoitellessa on se haastavaa.

    Santtu 10.6.2013, 19:16

    Ilmeisesti metsäntutkimus on jonkinverran vieraantunut käytännöstä, ilmeisen tarkoitus haluisesti ehkä. On kuitenkin ihan tava asioista liika paljon hyvin ristiriitaisia tutkimustuloksi, kuin jatkuva kasvatus tai yksikerrospuunkasvatus. Näissä ei pitäisi tulla täysin erilaisia tuloksia. Ilmeisesti Suomen metsäntutkimukseen, varsinkin Lähteellä ja Pohtilalla on ollut pitkäkantosia vaikutuksia myöhempiinkin tutkimuksiin. Suomen metsätutkimukseen on yhdistetty jopa politiikka, jonkun henkilökohtainen etu, arvovalta jne.

    Nyt olisi metlan aika laskeutua tärkeimmän, metsänomistajien tasolle ja ruveta tutkimaan metsätaloutta niiltä, jotka metsätaloutta harjoittavat tai aikovat harjoittaa. Turha Metlan on vuosittain ilmoitella, paljonko hehtaari tuotto, se ei johda mihinkään. Metsätalousyrittäjien tulojen muodostus ja sivunelinkeinot ovat tulevassa tärkeitä tutkimuskohteita, jos aiotaan Metsätaloutta pitää elinkeinona.

    jees h-valta 12.6.2013, 10:23

    Santun ajatus hyvinkin kannatettava. Metsän hehtaarituottohan on kokoajan vain laskusuuntainen. Oheis-ja tehostustienestimahdollisuuksia voisi tutkia ja puulajivalinnoidenkin vaikutuksia muuttuvaan ilmastoon suhteutettuna.
    Myös hakkuutapojen muutokset ja niiden vaikutus (ilman vanhakantaista asennevammaa). Paljon ja vielä enemmän tutkittavaa ja tietysti hereillä pitää olla tuholaisista ja niiden torjuntamahdollisuuksista myös.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 33)
1 2 3 4