› Keskustelut › Harrastukset › Mitä metsäntutkimuslaitoksen tulisi juuri nyt tutkia?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 33)
1 2 3 4

  • Mitä metsäntutkimuslaitoksen tulisi juuri nyt tutkia?

    Lähetetty: 29.5.2013, 07:14

    Metsäntutkimuslaitos ja riistantutkimuslaitos toimivat nimellisesti erillään vielä vuoden 2015 alkuun. Laitokset tutkivat asioita periaatteellisesti lähinnä oman sektorin lähtökohdista lähtien. Nämä ja muutamat muut tutkimuslaitokset yhdistyvät silloin luonnonvarakeskukseksi. Tämän jälkeen omia sisäisiä intressiriitoja tuskin sisällytetään tutkimusohjelmiin.

    Nyt olisi vielä aikaa selvittää vanhoja kaukaa kierrettyjä tutkimusaiheita. Metlalle sopisi tutkittavaksi esimerkiksi: Hirvet ja työllisyys! Hirvien vaikutus raakapuun tuottamisen kustannuksiin.

    Onko nykyisen konsensuksen aikana jäänyt muita tärkeitä metsätalouteen liittyviä aiheita jäänyt tutkimatta?

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • metsänvartija 30.5.2013, 16:13

    Itse kaipaisin tietoa Peltoon/OMT/MT:lle istutetuista viljelykuusikoista jotka on käsitelty vain taimikonhoidolla.

    Paljonko tuotos on?

    Itse keskittyisin valtavan taimikonhoito/nuorenmetsänkunnostus urakan purkamiseen. Eli organisointiin. Millainen realistinen ja mahdollisimman tehokas koulutus annettaisiin ”risusavottaporukoille”. Mistä toimitilat, mistä autot ja jne.

    Verorahoja tuhlataan kaiken maailman ”sopuli” laumoihin ja muihin tuottamattomiin instrumentteihin jossa takaisin maksuperiaate ei toteudu.

    Gla on oikeassa tuon 100 vuotta vanhan tiedon suhteen. Itse pidän sitä parhainpana metsänhoito-ohjeena. Metsänhoito-oppi metsän ystävälle, P.W.Hannikainen.

    Hiluxmetsuri 30.5.2013, 17:11

    Kauanko metsää kannattaa tutkia? Tuleeko enää mitään uutta ?

    A.Jalkanen 30.5.2013, 17:41

    Puuntotannon rinnalle tulee uusia käyttömuotoja, joista niistäkin voi saada tuloja. On hyvä tiedostaa myös metsän markkinattomat hyödyt kuten esimerkiksi sadeveden puhdistaminen ja monimuotoisuuden osuus allergioiden ehkäisemisessä. Risto Isomäen kolumnista (Aarre-lehti) tulee ajatelleeksi, että ehkä pitäisi tutkia tsaarinpoppelin tuotosta. Lisäksi tulee ehkä ilmastonmuutos, johon pitäisi sopeutua, mutta puille se on hankalaa pitkäikäisinä eliöinä.

    Kun vain nyt kaikessa touhuamisessa muistettaisiin, mikä on tutkimuslaitoksissa arvokkainta: osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä pitkäaikaiset seurannat ja koealat. Tulevaisuuden ennakoimiseksi tarvitaan tietoa menneestäkin kehityksestä.

    jees h-valta 30.5.2013, 19:13

    Vähän tuntuu Metla tyhjäkäyntiä tussuttavan kun joku päivä sitten luin että pitäisi jonkun Metlan tutkijan mielestä metsät saada taloudellisesti tehokkaammille omistajille. Eli pieniltä metsät suurille ilmeisesti oli ajatus. Mielestäni aihe jota voisi sanoa poliittiseksi ajojahdiksi metsänomistajia kohtaan. Joten toivotan kyseiselle tutkijalle piiiiitkää kesälomaa ja sen jälkeen vaikka sen vanhan ”monon” kuvaa sinne työstötakalistoon.

    suorittava porras 30.5.2013, 19:45

    Tilan koko ei ollut tutkijan mielestä oleellisin tekijä , vaan osaaminen ja aktiivisuus. Pienemmillä alueilla on paljon helpompaa pitää asiat kunnossa , kun liian isoilla. Työ ei ole ylivoimaista , kun taitoa ja haluja riittää. Mertsuripulaakaan ei tarvitse valitella , kun tekijä löytyy omasta takaa. Tarvittaessa voi tarjota apua naapurillekin.

    Metsäntutkimuslaitoksen voisi olla hyvä aloittaa tutkimus kustannustehokkaasta puuntuotannosta. Koko ketju taimesta tuotantolaitokselle olisi asetettava suurennuslasin alle.

    Yllättävän monessa kohdassa aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Näitä kipupisteitä ei valitettavasti läheskään aina tunnisteta , kun yhteiskunta tai ketjun seuraava /t lenkki hoitavat asiat kelvolliselle tolalle toisten puolesta. Yleisesti tutkimuksissa keskitytään vain kapeaan sektoriin tai yksityiskohtiin. Kokonaisuus on harvoin täysin hallinnassa.

    jees h-valta 30.5.2013, 19:58

    Vanhakantaisiin työstötapoihin takertuminen paljastaa vain että metlassa ja suorittavassa portaassa on paljon uudistumistarvetta ja sehän alkaa tietysti siitä ettei ruveta jarruttamaan metsälainkaan uudistumista ja sen jälkeen myös nämä vanhoolliset nk.tutkijat voisivat löytää aivan uusia ja kaikkia metsänomistajia kiinnostavia kasvatusketjuja joissa turha ”nuttiminen” jätetään vähemmälle ja terve kaupallinen metsänkasvatus nostetaan arvoonsa.

    Suden jälki 6.6.2013, 15:35

    Tärkein asia on tutkia Suomalaisen puun dna. Selvittää sen ainesosan, joka saa puun pitämään seulaset 30 asteen pakkasessa.
    Miten juurien ja puun ravinnetalous toimii, ja etenkin miten ja miksi roudankin keskellä kaikki puut eivät kuole.
    Minulle on edelleenkin mysteerri kuinka puut ja missä tiivistävät ne tärkeimmät ainneen ja poistavat veden vaikutuksen. Luulen sen toimivan juuriston ehdoilla.
    Keväällä juuristo PUMPPAA, tietysti normaalia. ravinteet latvaan ja syksyllä ne palautuvat takaisin routarajan alle.
    Sitä kai kemiallista prosessia, kuinka männyn nilan ja juuriston tarpeiden nopeus on, on Minun mieleni mahdoton ymmärtää.

    A.Jalkanen 6.6.2013, 21:20

    Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi…

    mutta silti en ymmärrä Suen jälen ajatuksenjuoksua.

    tamperelainen 7.6.2013, 09:40

    Tehkää tutkimus avohakkuualojen monimuotoisuudesta !!
    Vertailututkimus kellarikuusikkoon!
    Myös kansalaismielipiteet yhdeksi osioksi
    Ja taärkeintä ,tutkijoista vain 15-20%(eduskunnan voimasuhteissa) saa olla viherkommunisteja,jottei tutkimuksia liikaa vääristeltäisi.

    P.S. Metla on tehnyt jo yhteiskunan rahoilla riirrävästi taivaanrannan maalaustutkimuksia,joista ei ole ollut muuta hyötyä kuin työllistetty muuten työttämäksi heittäytyviä?

    P.S Sanokaapas miksi akteemisina tutkijoina ovat usein kaikkein nyyneröimmät,elämänkokemusta omistamattomat tyypit

    Anton Chigurh 7.6.2013, 10:08

    Saatatko tamperelainen aavistaa, että minkä ministeriön sivuilta löytyy seuraavanlaisia tutkimustuloksia:

    ”Hirvi on ravinnonkäytöltään valikoiva ja suosituimmat puulajit ovat pihlaja, raita ja haapa. Korkean hirvitiheyden alueilla näiden suosittujen ravintokasvien määrät ovat alentuneet huomattavasti ja kasvu latvuskerrokseen käynyt lähes mahdottomaksi. Seurauksena tästä on hirvelle ravinnoksi huonosti kelpaavien puulajien, etenkin kuusen, runsastuminen. Kuusettuminen vähentää kertyvän karikkeen määrää ja sen hajoamisnopeutta. Ravinteiden hitaasta vapautumisesta seuraa maaperän köyhtyminen, mikä edelleen vaikuttaa kasvi- ja sienilajikoostumukseen. Lisäksi kasvinsyöjänisäkkäiden aikaansaamat muutokset säilyvät ekosysteemeissä vielä vuosikymmeniä laidunnuksen lakattua”.

    Tuossa tutkijat (siis eivät mitkään myyrähutkijat) maalaavat kuvaa holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen loppumisen jälkeisestä ajasta.

    Mitä tekee MTK? Mitä tekee METLA? Mitä tekee kolme ämmää?

    Eivät yhtään mitään, vaan mieletön meno jatkuu vaan. Ja kolmen ämmän hampaaton käsikassara, METSÄLEHTI, taputtaa haltioissaan käsiään, siis ablodeeraa.

    Der Steppenwolf

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 33)
1 2 3 4