Keskustelut Metsänhoito Mitä metsänkäsittelyjen historiasta opitaan?

Esillä 7 vastausta, 21 - 27 (kaikkiaan 27)
  • Mitä metsänkäsittelyjen historiasta opitaan?

    Olen siteerannut Tapion vuosikirjoja 1913 ja -14.
    Huomio on kiinnittynyt siihen kuinka paljon silloin on panostettu artikkeleiden lisäksi metsänviljelykseen liittyvään kirjallisuuteen. Myynnissä oli vuosikirjan mukaan Tapion kustantamaa kirjallisuutta mm:
    -Ohjeita käpyjen kokoamisessa, 24 sivua
    -Ohjeita metsän kylvössä ja istutuksessa 61 sivua
    -Metsänhoidon opas, 63 sivua (tässä toki saatettiin käsitellä erilaisia metsänkäsittelytapoja)
    -Kuvissakin löytyi. Nimittäin Pekka Halosen taulun Metsänistuttajat kopioita oli myynnissä hintaan 1 mk ja pahville kiinnitettynä 1,50 mk + postikulut.

    Kun siis metsänviljelyn edut tunnettiin ja tekniikkakin osattiin, niin miksi sitten harsintahakkuut yleistyivät viime vuosisadan alun valtamenetelmäksi? Minusta syitä on ainakin seuraavat:
    1. Voimaperäisen ”metsänhävityksen” jälkeen hoitamattomiksi jääneet puuttomat alueet olivat taimettunet hitaasti ja epätasaisesti. Silloin oli helppo siirtyä poimintahakkuisiin.
    2. Resurssipula. Toukokuussa tarvittiin väkeä toukotöihin eikä se voinut olla samaan aikaan metsissä. Metsurit olivat uitoilla. Tilaton väestö ajautui hiljalleen kaupunkeihin (esim rakennustyöt) ja teollisuuden palvelukseen, joten heitäkään ei ollut saatavissa lyhytaikaiseen sesonkityöhön kaukana kotoa.
    3. Kokemuksen puute. Ei siis tunnettu harsinnan varjopuolia.

    Ihmeen nopeasti, vain muutamassa vuosikymmenessä, nähtiin, mitä harsinnasta seuraa. Tarvittava vertailuaineistokin oli, koska metsänviljelyä oli joka tapauksessa myös harjoitettu. Tehtiin raju korjausliike, jonka saavutuksia voidaan nyt vain ihmetellä metsissämme.

  • mehänpoika

    Timppa:
    ##!. Metsien rakenne. 50-60 vuotta kestäneen jaksollisen kasvatusvaiheen tuloksena on siis todella päästy siihen, että kukin kuvio tuolla metsässä ovat varsin tasarakenteisia. Sellaisen muuttaminen harsintaan perustuvaan metsänkäsittelymalliin on mielestäni jo teknisessä mielessä haasteellinen. Muutos on tietenkin myös erittäin epätaloudellinen.##

    – Vaikka jaksollinen kasvatusvaihe on tuonut metsiin paljon tasarakenteisia metsiä, ei mielestäni Timpan analyysi nykyisestä tasarakenteisuudesta mallista siirtymiseksi tulevaisuudessa harsintaan perustuvaan metsänkäsittelymallin ole aivan kohdallaan.
    Nimittäin männyn- ja koivuntaimikoiden hirvituhojen jäljiltä on harsintaa jouduttu tekemään nuorissa laatuvikaisissa kohteissa ylispuuhakkuun nimikkeellä jo yli 20 vuoden ajan ja tehdään edelleenkin.

    Jo pelkästään tuoreita ilmakuvia tarkastelemalla saa havainnollisen kuvan epätasaisien ja pahasti aukkoisien nuorten metsien määrästä. Niitä on nykyisin runsaasti. Niistä suuri osa on saanut kehittyä hirvituhojen jäljiltä ja kaipaavat joko uudistamista tai ylispuiden poistoa. Tuoreilla metsänhoito-ohjeiden muutoksella ei ole niiden määrään ehtinyt kertyä vaikutusta.

    Puun takaa

    Vielä tästä nykyajan kaksinaismoralismista sen verran jatkaisin, että vaatimukset työn suorittajaa ja työnantajaa kohtaan ovat lisääntyneet lähes kaikilla aloilla. Otetaampa esimerkkejä:
    Nuorella jäätelönmyyjällä pitää olla suoritettuna ja maksettuna hygieniapassi, golf-pallon keräyskoneen kuljettajalla traktorikortti, rakennuksen kesätyöntekijällä veronumerolla varustettu tunnistekortti, kesäjuhlien vapaaehtoisella järjestysmiehellä järjestyksenvalvojakortti, oluen myyjällä anniskelupassi, jne, jne.
    Mutta, kun alatkin laskuttamaan ihmisiä neuvoista, miten metsiä ”hoidetaan”, kukaan ei kysy kortteja, eikä vaadi sinulta yhtään mitään.

    Timppa

    Mehänpojalle. Taas ne hirvet. En kyllä aivan allekirjoita sinun analyysiäsi. Ainoa selvästi itse havaitsemani aukkoinen metsä on meidän naapurissa, jossa omistaja istutti OMT-maahan kyllä kuuset, mutta jätti jälkihoidon tekemättä. Koko metsä (=lepät ja muutama räkämänty) piti hakata energiaksi.

    Enemmän valitetaan näilläkin palstoilla useimmiten liian tiheistä metsistä.

    Epäilemättä Suomen uudistetuista metsistä on kyllä aukkoja paikoissa, joissa heinä, vattu tai vesakko on päästetty valloilleen. Näiden uudistaminen harsimalla on vaikeaa, koska puuston pitäisi olla niin harvaa, että taimet menestyvät, mutta toisaalta niin tiheää, ettei aluskasvusto haittaa.

    Varmasti tuollaisia hirvien vahingoittamia metsiäkin on. Mikä osuus metsäpinta-alasta lienee, sitä en tiedä. Tuskin kuitenkaan kovin merkittävä siitä päätellen, että valtakunnan tasolla metsien kasvu jatkuvasti lisääntyy.

    Kyllä yleisvaikutelma kuitenkin on, että ylivoimainen osuus on noita tasarakenteisia.

    Gla

    Tare: ”Olen ennakkoluulottomasti lukenut myös noi jatkuvan kasvatuksen opukset, ja täytyy myöntää että paljon viisaita ajatuksia niissäkin on, joten suhtaudun kriittisesti kaikkeen fundamenttaaliseen suhtautumiseen puolesta tai vastaan.”

    Minäkin olen lukenut muutaman jk-kirjan ja vaikutelmaksi on jäänyt kyllä se, että nimenomaan niissä lähestymistapa on kovin yksipuolinen.

    Tare

    Gla
    No onhan ne selvästi kirjoitettu suu vaahdossa.
    Silti pystyn suodattaan sieltäkin, niinkuin kaikesta muustakin informaatiotulvasta ajatuksia, ja niitä omiin kokemuksiin peilaamalla tekemään jonkinlaisia omia päätelmiä, väliin näin, väliin taas noin, tilanteen mukaan. Ajan hermolla pysyminen on selviytymiskeino nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Muistan kun -90 luvulla jo parikymmentä vuotta osakekauppaa tehneenä kerroin mm Talous-sanomien silloisella keskustelupalstalla, että olin havainnut kaupankäynnissä sellaisia piirteitä, että on olemassa tietokone kauppaa, ja ajatusta pidettiin todella lennokkaana. Nyt asia on yleisesti tiedostettu ja edelleen pystyn tekeen kauppaa joillakin miljoonilla vuodessa, ei koneiden kanssa kilpaillen vaan niiden liikkeitä mukaillen

    Timppa

    Tarelle. Toki kaikki teknologia pitää ottaa mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön oli kysymys osakekaupasta tai metsätaloudesta.

    Metsätalous perustuu kuitenkin biologiaan. Se on kokolailla muuttumatonta. Ja puiden kasvatusaikakin on 60-100 vuotta. Siksi ei kyllä kannata kaikkien ismien perään juosta. Kyllä niitä ovat edelliset sukupolvet jo kokeilleet.

    Rane

    Eikä taren kannata kaikkia koneidenkaan sijoitusvinkkejä uskoa.Esim metsänvartijan ja amattimiehen kirjoituksia lukemalla löytyy ne parhaimmat vinkit ylimääräisten miljoonien sijoittamiseen.

Esillä 7 vastausta, 21 - 27 (kaikkiaan 27)