› Keskustelut › Metsänhoito › Mitä metsänkäsittelyjen historiasta opitaan?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 27)
1 2 3

  • Mitä metsänkäsittelyjen historiasta opitaan?

    Lähetetty: 15.3.2014, 09:37

    Olen siteerannut Tapion vuosikirjoja 1913 ja -14.
    Huomio on kiinnittynyt siihen kuinka paljon silloin on panostettu artikkeleiden lisäksi metsänviljelykseen liittyvään kirjallisuuteen. Myynnissä oli vuosikirjan mukaan Tapion kustantamaa kirjallisuutta mm:
    -Ohjeita käpyjen kokoamisessa, 24 sivua
    -Ohjeita metsän kylvössä ja istutuksessa 61 sivua
    -Metsänhoidon opas, 63 sivua (tässä toki saatettiin käsitellä erilaisia metsänkäsittelytapoja)
    -Kuvissakin löytyi. Nimittäin Pekka Halosen taulun Metsänistuttajat kopioita oli myynnissä hintaan 1 mk ja pahville kiinnitettynä 1,50 mk + postikulut.

    Kun siis metsänviljelyn edut tunnettiin ja tekniikkakin osattiin, niin miksi sitten harsintahakkuut yleistyivät viime vuosisadan alun valtamenetelmäksi? Minusta syitä on ainakin seuraavat:
    1. Voimaperäisen ”metsänhävityksen” jälkeen hoitamattomiksi jääneet puuttomat alueet olivat taimettunet hitaasti ja epätasaisesti. Silloin oli helppo siirtyä poimintahakkuisiin.
    2. Resurssipula. Toukokuussa tarvittiin väkeä toukotöihin eikä se voinut olla samaan aikaan metsissä. Metsurit olivat uitoilla. Tilaton väestö ajautui hiljalleen kaupunkeihin (esim rakennustyöt) ja teollisuuden palvelukseen, joten heitäkään ei ollut saatavissa lyhytaikaiseen sesonkityöhön kaukana kotoa.
    3. Kokemuksen puute. Ei siis tunnettu harsinnan varjopuolia.

    Ihmeen nopeasti, vain muutamassa vuosikymmenessä, nähtiin, mitä harsinnasta seuraa. Tarvittava vertailuaineistokin oli, koska metsänviljelyä oli joka tapauksessa myös harjoitettu. Tehtiin raju korjausliike, jonka saavutuksia voidaan nyt vain ihmetellä metsissämme.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 15.3.2014, 09:58

    Jatkan pohdiskelujani. Mikä tilanne on vuonna 2014? Pitäisikö siis siirtyä takaisin harsintaan? Aloituksessani olleista osioista voinee todeta:
    1. Metsien rakenne. 50-60 vuotta kestäneen jaksollisen kasvatusvaiheen tuloksena on siis todella päästy siihen, että kukin kuvio tuolla metsässä ovat varsin tasarakenteinen. Sellaisen muuttaminen harsintaan perustuvaan metsänkäsittelymalliin on mielestäni jo teknisessä mielessä haasteellinen. Muutos on tietenkin myös erittäin epätaloudellinen.
    2. Resurssit jaksolliselle uudistusmenetelmälle. Niitä meillä on. Metsäautotiet on rakennettu. Teknologia on kehitetty. En ole huomannut kenenkään valittavan edes työvoimapulaa. Kustannuksetkin ovat kohtuulliset, osin olemattomat, kun otetaan huomioon hakkuukustannusten säästö.
    3. Kokemukset. Niitäkin on aivan tarpeeksi. Jaksollisessa menetelmässä kasvu on yleensä kymmeniä prosentteja parempi kuin poimintahakkuissa.

    Minulle ei kyllä ole selvinnyt se, miksi jotkut metsäalan ammattilaiset yhä uudelleen ja uudelleen yrittävät saada nelikulmaisen pyörän pyörimään.

    Tare 15.3.2014, 10:28

    100 vuotta sitten tehtyjä toimia ei kannata enää arvostella, kun olot on aivan toiset. Pikku tölleissä oli muutama hehtaari peltoa, muutama lehmä, pieniala metsää, ja 8 kakaraa, joten ei silloin ehditty aina vartoon kymmeniä vuosia metsän kasvua, kun rahaakin oli jostain revittävä. Isoissakin taloissa turvauduttiin pakosta metsiin, kun sotien ja pula-aikojen väliinkään ei meinannut monia kymmeniä vuosia mahtua. Nälkävuosina 1867-1868 täällä päin esim Parkanossa kuoli sentään neljännes väestöstä nälkään, kuulostais hölmöltä moittia loppuja henkissä selvinneitä metsänhoidon menetelmistä

    Timppa 15.3.2014, 10:38

    Enhän minä ketään moiti. Päinvastoin. Totesin, että silloin olot olivat toiset. Nyt taas toiset. Sitä minä ihmettelen, miten jotkut nykyään käyttäytyvät.

    Siitä olen kyllä vähän ihmeissäni, että metsänviljelyn biologia oli täysin hallinnassa.

    Tare 15.3.2014, 10:55

    Enkä minä varsinaisesti sinun kirjoitusta moiti, vaan asennetta yleensä. Olen ennakkoluulottomasti lukenut myös noi jatkuvan kasvatuksen opukset, ja täytyy myöntää että paljon viisaita ajatuksia niissäkin on, joten suhtaudun kriittisesti kaikkeen fundamenttaaliseen suhtautumiseen puolesta tai vastaan. Otetaan vaan kaikki ilo irti molemmista menetelmistä, ja keksitään vaikka vielä kolmaskin uusi menetelmä, katsotaan sitten sadanvuoden päästä taas mikä on tilanne

    Korpituvan Taneli 15.3.2014, 10:57

    Näinhän se on Timppa että pojanpoikien pitää toistaa isoisien virheet. Tässä tapauksessa se jatkuu että lastenlasten pitää taas ruveta aukottamaan ja viljelemään sitten niitä harsintajätemetsiä.

    Tällä harsintahömpällä tehdään melkoinen kansantaloudellinen vahinko. Kyllähän sillä tehdään yksityistaloudellistakin vahinkoa, mutta sama kai se on kun itseään ja jälkeläisiään vetävät höplästä.

    Se tosiaankin tässä ihmetyttää että tyohon hömppään on lähtenyt mukaan selkeästi metsäalan koulutuksen saaneitakin. Onko muotivillityksen voima niin suuri vai onko vain halu nuoleskella ns ”vihreä arvoja”?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 15.3.2014, 11:03

    Tare:
    ”katsotaan sitten sadanvuoden päästä taas mikä on tilanne ”

    On se kumma että metsät pitää ehdoin tahdoin saattaa samaan alennustilaan kuin mitä ne olivat 40-luvun lopulla. Vain senkö takia kun ei ole ollut itse näkemässä, niin pitää saada se sama tilanne uudelleen aikaiseksi. No, Suomalainen ei kai sitten tosiaan usko sitä mitä ei ole itse nähnyt.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa 15.3.2014, 11:15

    Kuule Tare. Kyllä ne fundamentalistit ovat erilaisissa uskovaisissa, jotka siis uskovat jotain, millä ei todellisuuspohjaa. Jotkut voivat ehkä metsätaloudessa tehdä bisnestä uskovien kustannuksella.

    Meikäläinen perustaa kyllä käsityksensä metsätaloudesta luonnosta havaittuihin tosiasioihin, siis biologiaan ja matematiikkaan. Kirjallisuudessa voi esittää mitä vain. Eikä joudu edes vastuuseen

    Tare 15.3.2014, 11:25

    Niinhän se on ettei mitään tahdo uskoa ennenkuin itse näkee. Poikkesin tässä viime kesänä katselemassa metsällä, joka ”tuhottiin” -80 luvun alkupuolella, siltä hakattiin kaikki mahdollinen puu josta tuli kenttäsahalla edes vajaa kakkosnelonen. Jäljelle jäi kaikki sitä pienempi. Minä itse juonsin suurimman osan puista Fordsonin manuelilla. Sitten tuli syyte metsän haaskauksesta, joka lopulta voitettiin käräjillä, koska metsän käyttötarkoitus oli muuttunut kesä-asunto tonteiksi. Nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin mökit on siellä ihan täyden metsän keskellä taas. Ei mitään rääseikköä, vaan komeaa eri ikäistä tukkimetsää. Tosin tämä paikka on näitä etelän metsiä, eikä mitään pohjanmaan soistuvia kankaita

    Timppa 15.3.2014, 11:46

    Tare sanotaan niinkin, ettei yksi pääsky kesää tee. Meikäläisen käsitykset perustuvan suuren metsätilan historiatietoihin 80 vuoden ajalta.

    Metsä on moninainen. Tietenkin voi noinkin tapahtua. Paljonko mahdoitte silloin saada puuta verrattuna kunnon metsän 400-500 m3:n päätehakkuumäärään? Kaikki asiaan vaikuttavat tekijät on syytä ottaa huomioon. Eikä ne mökkitontit taida aivan umpimetsää olla. Tuskin niille koskaan kasvaisi nykyisellään kovin suurta puumäärää. Eikä siis vuosikasvut yllä normaalin kasvatusmetsän tasolle.

    Tare 15.3.2014, 12:09

    Äärimmäisen vaikea arvioida silloisia kuutiomääriä, mutta metsä oli silloin hakkuun alussa täyttä metsää, ja ukon silloisen arvion mukaan puista lähti kaksi kertaa metsän ostohinta, ja kustakin kolmesta tontista koko metsän ostohinta kappaleelta, eli noin 5 kertaa ostohinta. Jos silloin olisi toimittu normaalisti uudistaen, niin nyt paikalla olisi juuri osimoilleen ensiharvennettu 02 03 rajamailla oleva kasvatusmetsikkö, mutta nyt siellä on kaikki ne 02 puut joista ei silloin sahapuuta tullut, ne on noin 50 60 vuotiaita 04 puita, ja pienemmät taimet joita oli mäki täys , niin ne on 30-50 vuotiasta 02 pääosin 03 luokkaa. Kuitenkin silmämääräisesti arvioiden vähintään yhtä paljon puuta kuin useimmilla myynnissä olevilla kasvatusmetsillä. Mutta onhan 30 vuotta taaksepäin katsoen jo pitkä aika

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 27)
1 2 3