› Keskustelut › Metsänhoito › Mistä lannoitus?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 143)
1 2 3 … 6 7 8 … 13 14 15

  • Mistä lannoitus?

    Lähetetty: 14.4.2020, 18:31

    Merkitty: 

    Haluaisin kasvatuslannoittaa 10ha männikön ja etsin toteuttajaa Keski-Suomen/Savon alueelta. Onko muitakin vaihtoehtoja kuin MHY ja 3 suurta? En viitsisi maksaa välikäsille jos vain löytäisin palvelun tuottajan suoraan. Suosituksia ja kokemuksia kuulisin mielelläni

    Tekijä
    ollikolli
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen 19.4.2020, 11:06

    Katso tilastoja vaikka vuodesta 2000 alkaen.

    A.Jalkanen 19.4.2020, 11:37

    Ei minun tarvitse katsoa tilastoja, kun on ollut tuota hiilinieluvääntöä. Useimpina vuosina puun käyttö on jäänyt kasvua pienemmäksi ja sen takia meillä on ollut niin iso hiilinielu, että EU:kin on siitä kiinnostunut. Ajattelen kuitenkin, että tulevaisuudessa kaikelle tuotetulle puulle on kysyntää, joko biotaloudessa öljypohjaisten tuotteiden korvaajana tai hiilinieluna. EU:n Suomelta vaatiman hiilinielutason (20 milj. m3 tasoa) voidaankin nähdä olevan yksi metsäntuote jolla on markkina. EU voisikin maksaa hilinielua tuottaville maille korvausta vaikka kompensaatiokaupan avulla. Kyllä sitä tällä keinoin alkaisi syntyä muihinkin maihin. Ilmainen vinkki Petri Sarvamaa: ole hyvä! ?

    Puuki 19.4.2020, 12:13

    Typpituhka-lannotetta 2000-3000 kg/ha ja tuhkalannotetta 3000-4000 kg/ha on suositus. (Kustannus esim. N-tuhkalannote 2100 kg ~ 330 €+levitys ).

    Kalkitus ja tuhka lisää maaperän emäksisyyttä eli happamuus vähenee (Ph-arvo nousee). Sillä on yleensä kasvien ravinteiden saantiin positiivinen vaikutus eikä  toisin päin.  Siksi peltojakin kalkitaan.    Havupuiden sopeutuminen tavallista happamampiin olosuhteisiin voipi vaikuttaa niiden kasvuun tosin päin, jos lannotettaan vain tuhkalla.    Samoin esim. peruna tykkää kasvaa paremmin happamissa olosuhteissa.

    Muhoksen tuhkalannotuskokeessa (50-luvulla) laitettiin tuhkaa huonokasvuiselle nevalle yli 5000 kg /ha (en muista tarkemmin  oliko  homma tehty 2 kertaa ).  Kasvu vertailualaan nähden on ollut n. 1100 % lisäkasvua , kaikkiaan n. 600 mottia/ha.

    Tolopainen 19.4.2020, 12:53

    Kyllä nyt näyttää siltä jotta hiilipäästöjen vähennys tuleekin ikävästi fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisenä. Kymmenen vuoden digiloikka tehtiin muutamassa kuukaudessa. Miljoona ihmistä on etätöissä ja turhat kuppilat kiinni ja turismi loppui kerralla.

    Visakallo 19.4.2020, 13:03

    Eihän meistä ihmistä ole kuin hyvin pieni murto-osa Tolopaisia, jotka eivät tarvitse kotona ilkkunasta ulos katsellessaan muuta kuin hirvenlihaa ja raanavettä. Mitä syvemmälle nyt taloudessa sukelletaan, sen rajumpi on nousukausi. Tolopainen on nyt jo heittänyt henkselit komeroon, mutta meillä muilla vain vauhti kiihtyy!

    pikkutukki 21.4.2020, 19:29

    Tuota cemagroa olen usein katsellut ”sillä silmällä” , että kaupolle , mutta puuttuuko siitä boori . Miten tärkeä sitä booria olisi olla lannan mukana ?

    mettämiäs 21.4.2020, 21:38

    Kyllä boori varsinkin kuusikoihin yleensä tekee terää, mutta kannattaako tuollaisiin nippeliasioihin tällä palstalla kiinnittää huomiota? Tärkeintä on saada lannoitteet mahdollisimman halvalla (eur/ha), määrästäkään (kg/ha) ei ole niin väliä juu…

    MJO 22.4.2020, 08:40

    jos tuota 2018 hintakorjausta ei olisi ollut aika rankasti kannattavaisuus olisi heikentynyt.

    Jos ja jos. Jos tätillä olisi munat se olis setä.

    Korpituvan Taneli 22.4.2020, 10:39

    Pikkutukki: ”Miten tärkeä sitä booria olisi olla lannan mukana ?”

    Erityisesti jos on maassa typpeä paljon ja yleensä typpilannoituksen yhteydessö pitää olla booria.

    Mieleen on jäänyt maamieskoulun ajoilta v62, kun vielä ei hivenaineista lannotteissa puhuttu yhtään mitään, johtajan Kaarlo Peren lausunto. Hän oli nimittäin sitä mieltä että Suomen maaperästä yleisesti puuttuu boori. Hän ennusti sen lisäämisen tavalla tai toisella tulevan vielä hyvinkin yleiseksi. Silloin jo sokeritehtaat lähettivät sopimusasiakkailleen booripussin siementen kylkiäisenä. Peltokasveista Pere sanoi erityisesti ohran ja apilan tarvitsevan booria.

    Pere kun oli peltomies, niin hän ei puhunut metsien boorista, mutta hän sanoi boorin yleisesti puuttuvan Suomen maaperästä.

    Terveisin: Korpituvan taneli

     

    A.Jalkanen 22.4.2020, 11:58

    Tanelin hyvää muistutusta voi vielä täydentää: metsämaista erityisesti kasketut alueet kärsivät boorin puutoksesta. Lähes kaikki kuusen viljelyalueet on joskus kaskettu, ainakin Järvi-Suomessa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 143)
1 2 3 … 6 7 8 … 13 14 15