Suometsän Y1 (N 10% / P 4% / K 10%), levitysmäärä 600-700 kg / ha . Niukkatyppisille, karuille soille sopiva lannoite, jossa olisi fosforin ja kaliumin mukana.

Varmin tapa onnistua on neulasnäytteen analysointi on esim. Suomen ympäristöpalvelun kautta, (Ahma ympäristöpalvelu Oy)

Tässä voisi käyttää saavi vertausta havainnollistamaan ravinnetasapainoa. Esim. saavin reunalautojen pituudet osoittaa eriravinteiden määriä kuviolla, ja mututuntumalla lannoitetaan vielä lisää niitä, jota jo ennestään on runsaasti (pitkät laudat, pääravinteet), siitä seuraa hukkaan mennyt rahallinen panos ja lisääntyvä ravinne- epätasapaino joka virtaa maastoon rehevöittämään ympäristöä.

Osa typestä haihtuu kulotuksessa.  Muita ravinteita tulee tuhkasta ja kasvien ravinteiden  käyttö paranee , kun biohiiltä jää kulotusalueelle.  Typen haihtumisen takia luultavasti männikön kasvu ei lisäänny jos ei heikkenekään (muita etuja).

Jostain tutkimuksesta , en nyt muista mistä, luin että tuhkalannoitus typpilisällä lisäsi kangasmaallakin puun kasvua hyvin.  Saattaa se tuhkan pitkäaikainen vaikutus lisätä ravinteiden käyttökelpoisuutta kasveille, kun happamuus vähenee.  Pelkkä tuhka vaikuttaa Ph:on kuten kalkki ja havupuut suosii  hapanta maata, joten saattaa joskus jopa heikentää havupuiden kasvua kangasmailla.  Happamemmilla ja typpipitoisilla turvemailla toimii vähän erilailla.      Nyt rannikolla tehdään sopiville pelloille ilmaisia kalkituksia (tai jotain vast.toimivaa kuonaa se oli) jotta fosfori sitoutuisi eikä valuisi pelloilta mereen.   Sama tulisi tehdä turvemaiden metsille ; ilmainen tuhkalannoitus, joka ei haittaa vesistöja, vähentää ojitustarvetta ja lisää hiilen sitomista puun kasvuun.  Sehän olisi hiilitaseen parantamista ja vaikutus siten myös koko maan  päästömaksujen vähenemiseen.

Varsinkin aiemmin apupaskat oli nopeasti liukenevaa sorttia ja osa niistä lisäravinteista valui veden mukana alueelta.    Tuhkalla ei ole samaa ongelmaa ollut , koska tuhka ei rehevöitä vesistöjä.

”Millä metodilla itse laskit sen 10 %:n eron vaikutuksessa ? Kun tuhkarakeet on erikokoisia, niin tositilanteessa ne suurimmat rakeet lentää kauimmas ja kevyemmät lyhyemmän matkan.”

Puukille kommenttina, etten laskenut vaikutusta millään metodilla, vaan kerroin kommentissani mahdollisesta epätasaisen levityksen aiheuttamasta vaikutuksesta lopputulokseen. Lisäksi mainitsemani ”kuvaus” liittyi NP:n levitykseen maataloustraktorilevityksenä. Eihän ne ajouralle lentäneet rakeet hukkaan mene (kyllä sielläkin juuristoa riittää), mutta voi sillä jotakin vaikutusta olla, että ajouralle rakeita lentää ihan riittävästi ja urien keskelle selvästi keskimääräistä vähemmän jos ollenkaan. Lentolevityksellä ei ajourille tule sitä kesäaikaista juuristorasitusta, mutta toisaalta sitten saa rakeita lentämään myös kuvioita halkoville metsäteillekin eli kyllä kaikilla menetelmillä puolensa löytyy…

Varsinainen tarkoitukseni oli kommentoida näitä ”omaehtoisia” puuhasteluja omalla kalustolla; laskelmissa yleensä todelliset kustannukset lasketaan pahasti alakanttiin tai peräti nollataan ja työn lopputulosta (eli tätä esille ottamaani asiaa) pidetään aina vähintään yhtä hyvänä tai jopa parempana kuin ammattilaisten tekemän työn tulosta. Se, että haluaa puuhastella omassa metsässään omalla kalliilla kalustolla ei tietenkään ole väärin, mutta ei ehkä niitä tuntipalkkoja kannata kovin vakavasti laskea…

Tuhkalannotteita on monenlaisia. Myös rakeistettua tuhkalantaa.

Miten lannoitus kannattaa, jos puunhinta keskimäärin laskee inflaation verran, kuten esim. viimeisen kymmenen vuoden ajan on tapahtunut, jos tuota 2018 hintakorjausta ei olisi ollut aika rankasti kannattavaisuus olisi heikentynyt. Kun puunkysyntäkin keskimäärin vähenee, ei oikein ole mielekästä lisätä puunkasvua.