Keskustelut Metsänhoito Mistä lannoitus?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 143)
  • Mistä lannoitus?

    Merkitty: 

    Haluaisin kasvatuslannoittaa 10ha männikön ja etsin toteuttajaa Keski-Suomen/Savon alueelta. Onko muitakin vaihtoehtoja kuin MHY ja 3 suurta? En viitsisi maksaa välikäsille jos vain löytäisin palvelun tuottajan suoraan. Suosituksia ja kokemuksia kuulisin mielelläni

  • A.Jalkanen

    Hieno tulos Jätkä ja hyvät mittaukset. Osaatko kertoa onko yleensä viimeisin lusto ohuempi vai paksumpi kun mennään ylemmäs rungossa? Eli onko 8 metrin korkeudessa leveämpi kuin rinnankorkeudella? Itse olettaisin, mutta en ole mitannut, että rinnankorkeudelta mitattu on ikään kuin vähimmäismitta ja ylempänä on aina vähintään saman verran ellei enemmän.

    Puuki

    Boorin lisäys auttaa selvimmin, jos siitä on puutetta, ja melko vähällä vaivalla. Pellonmetsityksissä boorin puute on myös yleistä.  Kuusen taimet sai alkuun lisäbooria taimitassuista mutta muutaman vuoden kuluttua alkoi kasvuhäiriöitä tulla.  Lisäboori auttoi heti seur. vuonna kasvuun selvästi.  Hakkuun jälkeinen boorin puute voi johtua runkopuiden pois viennin takia. Niissä on suht. paljon booria, joka ei enää ole kierrossa mukana.

    Joskus aiemmin oli juttua mm. hakkuutähteiden lannoitusvaikutuksesta. Nimim. ”Pete” oli oikeassa siinä, että tuore hakkuutähdepuu saattaa (ainakin joskus) vaikuttaa typen määrää vähentävästi .  Alkuun se voi niin tehdä mutta kokonaisvaikutus puun kasvuun on kuitenkin positiivinen myöhemmin tapahtuvan hajotustoiminnan lisääntymisen ja tähdepuun muiden ravinteiden kuin typen lisäämisen  takia.

    Tolopainen

    Jos männikön kasvu on neljä kiintoa hehtaarilla vuodessa ja sitä lisätään lannoituksella 30%, sehän tarkoittaa 1,2 kiintoa vuodessa ja kymmenessä vuodessa 12 kiintoa. Tuohon pitää sijoittaa n.300€, joka kaksinkertaistuu jos sille saa jossain muualla 7% koron. Metsähän ei tuota korkoa korolle koskaan. Yleensä lähdetään siitä, että rahalle ei ole muuta kohdetta kuin metsänlannoitus, jotta propakandassa päästään huipputuottoon. Kemiralla oli aikoinaan noita halvalla tehtyjä metsälannoitteita nehän olivat rahasampo yhtiölle.

    Visakallon tärkeilykin on noussut Jätkämäisiin sfääreihin. Ihan tulee Kari Kaukovaara mieleen.

    A.Jalkanen

    Jatkan tärkeilylinjalla: metsän puustopääoman kasvu lisää kasvua; eikös tämä ole eräänlaista korkoa korolle?

    Jätkä

    Tollo vetäisee hilseestä noita lukuja. Kun männikön kasvu MT:llä kolmoskehitysluokassa on ollut 14 kiintoa / v, niin siihen  – jos osaa prosenttilaskua – kolmekymmentä prosenttia on hieman enemmän kuin mitä Tollon helmitaulu näyttää.

    Jätkä

    Anneli. Kyllä männyn runko vaan tahtoo tyvipäästään paksuuntua enemmän kuin latvastaan. Sen edellyttää jo pystyssä pysymisen vaatimus, eli runko on kyllä kartiokas ihan loppuun saakka.

    Tolopainen

    Minulla on metsäverkko käytössä koneella, josta näen mitä metsäni kasvavat lukuni ovat faktaa ja jätkän luvut fiktiota.

    MIISU4F

    Puu kasvaa kartiona ylöspäin mutta porkkanat suippenee alas päin kasvaessaan. Porkkanan veto maasta olisikin eri tiukassa, jos paksunisi  =D

    Juuretkin suippenee loitotessaan. Lopussa on vain hiussuonia. Nyt voi miettiä, onko tasapaksua kasvia olemassakaan?

    pihkatappi

    Jos 20 vuotiaan kuusen tyvi on 20 cm ja 8 m korkeudella on 2 cm. Onko 80 vuotiaalla kuusella tavatonta että 8 metrin korkeudella paksuus on yli 22 cm ja tyvi vain 40 cm. Minun mielestä ei ole läheskään itsestään selvä, että tyvi kasvaa koko puun elinajan eniten lustoa.

    Visakallo

    Tolopainen: ”Minulla on metsäverkko käytössä koneella, josta näen mitä metsäni kasvavat lukuni ovat faktaa ja jätkän luvut fiktiota.”

    Jos lähdetään siitä, että Tolopaisen täällä vuosien mittaan kertomat tiedot metsistään pitävät paikkansa,- ja miksei pitäisi, ovat ne todella huonolaatuisia ja huonokasvuisia. Sellaisia metsiä ei ole taloudellisesti järkevää omistaa.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 143)