Ei varmasti vetele,kun parhaista hirsistä teki.

Minulla oli takavuosina projeksi tehdä kesämökkiin ikkunanpokia, kun päätin lisätä lasien määrää aukoissa. Eihän sitä pokapuuta tuntunut saavan mistään valmiina. Sattumalta vkysäisin yhdeltä nuorehkolta puutavarahöylääjältä, tekisikö hän. Naureskeli vaan, mutta sanoi sitten, että hänen isänsä, jonka yrityksen jatkajana hän oli, on joskus tehnyt niitä, että käydään katsomassa. Mentiinkin ja siellä oli uutta pokapuuta, jolle nuorimies sanoi aika suolaisen hinnan. ostin ne kuitenkin ja aloin verstaallani rustailemaan niitä.Tutkin aihioita: Ei ainuttakaan oksaa, eikä virhettä. Hidaskasvuista, huomattavan painavaan puuta männyksi. Kaikki rimat olivat menneet höylään oikeassa asennossa.

Kun höyläsin hieman käsihöylällä, niin oli todella sitkeää höylättävää, hartsipitoisuus todella korkea. Tuollainen puuaines pitää pohjustaa oksalakan kaltaisella pojustusaineella, muuten pihka tulee lakasta / maalista läpi. Männyn isoista tyvipölkyistä saa juuri sellaista tavaraa. Kuitenkin uskallan väittää, että sydänpuusta ei juurikaan saa oksatonta tavaraa, vaikka pintapuu olisikin oksatonta vaikkapa kymmenen sentin vahvuudelta. Oksat kun ovat toisesta päästään kiinni ytimessä, eivät pelkästään kuoressa.

Moderni sahalaitos pystyy sahaamaan hyvät erikoistyvet, jos halutaan ja viitsitään tehdä sahalaitteille ohjelmat, jotka reagoivat röntgenkuvien näkymiin. Lajittelu hoitaa sitten saheet oikeaan nippuun. Puunmyyjälle voitaisiin tietenkin jälkitilityksessä maksaa huippulaadusta, jos haluja olisi.

Suomessa on myös hyvälaatuista mäntyä , sekä erittäin hyvälaatuista mäntyä, mutta kuten antinpoika tuossa itkeekin, se menee monessa sahassa olevien kiinteiden asetteiden takia bulkkiin. Jo pienikin tukin asennon muuttaminen mahdollistaa sen oksattoman puolikkaan täydellisen hyödyntämisen, jos laitteisto on siihen viritetty.

Jokainen, joka on viimeistellyt asuintilojaan, on takuulla todennut, että listoituksessa hupenee rahaa uskomattoman paljon. Listavärkeillä sahaajat / höylääjät hankkivat leipänsä päälle juuston ja jopa joskus Kaviaariakin.

Kun 23 x 100 millisen laudan hinta on luokkaa 20 snt / metri, niin kun se onkin sahattu 17 milliseksi ja keskeltä halki höylässä, maksaa lista yli euron metri, eli laudasta otetaan 2 – 2,5 €/ m.

Hyvistä pystykarsituista tehdään sivulaudoista listavärkkiä ja paneelia, keskeltä lankut, joiden reunoista sahataan listavärkkiä Jäljelle jää kolmelta sivulta oksattomia soiroja kaksi kpl.

Kun Sakemannit tekevät huippumännystä ikkuna / ovenkarmeja, niin huulloksistakin leikataan listaa. Pojat laskivat puunjalostuskäynnillä, että listan hinta kaupassa oli 40 000 € / kuutio. (Saksassa) Ja puu oli Suomesta viety!

”Niin ja toistan vielä aiemmissakin keskusteluissa mainitsemani ettei ikkunoita tänä päivänä juurikaan valmisteta ulkopuitteiltaan puusta vaan alumiinista. Joka kestää isältä pojalle ja vielä pojan pojallekkin. Miksi siis valittaa aiheesta joka on jo vanhan teknologian tuote? ”

Kakkosasunnon/kesäpaikan katto ja lattia ovat alkuperäisessä kunnossa. Tuntuisi siis hassulta alkaa suunnittelemaan tuohon liki satavuotiaaseen taloon alumiinisia ikkunoita.

Jeessi ei tunnista edes MDF – listaa, joka siis on puukuitua = on suunnilleen samaa kuin entinen kovalevy tai karkapan – levy, joka on peitelty paperilla tai maalilla.

Sekin paska on aika hintavaa, vaikka ei pystykään kilpailemaan laadun ja ulkonäön suhteen kunnon puulistoille.

Enkä tarkoita savolaisten ihannoimia sormijatketuista pätkistä tehtyä mutkaista listaa. Esim varjolista tuollaisesta tikkulistasta on lähinnä säälittävän näköinen.

En sano tätä mielelläni, mutta Joovaan on tässä asiassa aivan oikeassa.

Tuo teollisuuden käyttämä pinnanmukainen sahaustapa on toteutettu perinteisesti niin, että kohtalaisen järeästä tukista sahataan kolme Lankkua tai kaksi lankkua ja yksi ohuempi, johon osoitetaan ydin,

Otetaan esim 90 mm:n paksuinen tuppeensahattu lankku ja sahataan sen reunasta pois niin vähän kuin mahdollista, mutta niin pitkälti kuin mahdollista siten, että särmään jää vajaata max 12 mm.

Seuraavaksi ajetaan mittavastetta käyttäen esim 90 mm:n levyinen soiro.

Sitten toiselta puolelta sahataan reuna samoin kuin ekassakin. Käännetään aihio mittavastetta päin ja särmätään toinen kantellikappale.

Lankusta voi jäädä keskiosaa niin, että se on latvasta sentin ja tyvestä viisi senttiä (esim).

Sama toistetaan toisesta lankusta. Tulos on siis neljä kpl 90 x90 mm:n ikkunakantelleja.

Keskeltä sahatusta ytimen sisältävästä tavarasta sahataan kaksi sahetta, jotka ovat myös sydänvapaata sahatavaraa. Koska niissä on lustot syrjällään, ne ovat hyvin haluttuja moneen tarkoitukseen.

Oikein järeistä laatutyvistä voidaan sahata kahdeksan kantellia, mutta aina neljä samanlaista samaan nippuun ja neljä toisenlaista , mutta samanlaista toiseen nippuun.

Pinnansuuntaisesti sahattaessa ei kaikkien tukin sivujen tarvitse olla sahattu pinnan suuntaisesti, mutta lopputulos on kuitenkin sellainen.