› Keskustelut › Metsänhoito › Mistä laatupuuta ikkunatehtaalle?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5

  • Mistä laatupuuta ikkunatehtaalle?

    Lähetetty: 5.7.2018, 11:17

    Merkitty: 

    ”Suomesta ei enää ole saatavissa tarpeeksi riittävän laadukasta puuta ja siitä tehtyä liima-aihiota. Arvatkaa, onko kaltaiselleni puumiehelle ollut järkytys, että tähän on tultu!”

    PROFIN on menestystarina, jota ovat ohjanneet monet sattumukset. Ensimmäinen niistä tapahtui, kun Pudasjärven vuonna 1781 rakennettua kirkkoa restauroitiin 1980-luvun lopulla.

    ”Meiltä tilailtiin sinne uusia ikkunoita. Sanoin, että katsotaanpa ensin ne alkuperäiset. Puhdistimme ja purimme ikkunan ja mietimme, miten se oli saatu kestämään 200 vuotta.”

    Ikkunanpuitteiden materiaali oli tiheäkasvuista sydänpuuta, mutta se oli myös sahattu tavalla, johon Haapala ei ollut tottunut. Nykyään Suomessa puu sahataan yleensä tukin keskilinjan mukaisesti, mutta tässä ikkunassa puu oli sahattu pinnan suuntaisesti.

    ”Kun sahataan syykuvion mukaisesti, puun pintasolukko jää ehjäksi. Näin sahatun puun vääntölujuus on kolmanneksen parempi ja vedensietokyky moninkertainen.”

    https://www.hs.fi/talous/art-2000005743993.html

    Voisiko vaikka mhy-kenttä ottaa tästä kopin, ja ryhtyä välittämään toiminta-alueeltaan kerättyjä laatupuueriä? Varmaan useimpien metsäpalstoilta tällaisia runkoja löytyisi muutama kappale, esimerkiksi rannoilta.

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 5.7.2018, 12:03

    FaceBookin kautta napsahtikin jo pikainen vastaus: ”Finnstamm Lappeenrannassa on hyvä esimerkki kuinka järeän puun hankinta voidaan hoitaa. Ko. yritys vie muun muassa Saksaan suomalaisesta järeästä männystä sahattuja ikkuna-aihioita.”

    Apli 5.7.2018, 12:35

    Eikö osata erotella laatupuuta hakkuista? Vai eikö siihen ole haluja?

    Timppa 5.7.2018, 12:52

    EIköhän kyseessä ole pelkkä raha.  Jos maksaa tarpeeksi, niin saa mitä tilaa.   Nimittäin se hakkaajakin saa laatupuista arvokkaita tuotteita eikä halvalla myy.  Tosin osa meidän laatumännyistä päätyy ”kasvavamaan” jossakin ”hiekkamaassa”.  Niistä ei sitten tietenkään voi tehdä ikkunoita.

    puunhalaaja 5.7.2018, 13:51

    Mulla on ihan tien vieressä noin tusina isoa mäntyä, jotka säästyivät myrskyltä. Pitkiä ja oksattomia, osassa ei kaksimetrisen miehen kädet yllä ympäri. Ainakin järeyden puolesta nämä ilmeisesti olisivat laatupuuta? Kasvunopetta en osaa arvioida, mutta koska kyseessä on kuiva mäentöppärä, niin ehkä ollut hidaskasvuistakin.

    Löytyykö noin pienelle erälle markkinoita? Sijaitsee etelä-Pirkanmaalla.

    harrastelija 5.7.2018, 13:56

    Kairaamalla saadaan kyllä selville luston paksuus. Mutta kuten tuolla toisessa osiossa totesin etelässä kasvu on vain liian nopeaa, joten tiheää laatupuuta löytyy vain pohjoisen suunnalta!

    kuusessa ollaan 5.7.2018, 14:01

    Niin, siis ongelma lienee mäntyjen järeys, ei laatu. Kyllä saksalaisessakin männyssä voi pintalauta olla varsin hidaskasvuista ja tiheäsyistä, sillä harventavat vielä 90-vuotiaita, tiheässä kasvaneita metsiä. Sieltä tulee lyhyttä laatutukkiakin. Jos meilläkin laatutyviä otettaisiin lyhyinä mittoina (31-34-37), varmasti alkaisi kertyä.

    Jätkä 5.7.2018, 14:20

    Meillä oli yhdessä välissä todella merkittävä Kantelli-buumi, jonka puitteissa koulutettiin känttäsirkkelisahureita ihan ympäri suomen Kantellin sahaajiksi.

    Osa hankki aika runsaastikin kalustoa alkaen kunnollisesta – modernista sirkkelistä ja kuivaamon sekä kaappaamisen jälkeen vientipuuhiin.

    Tiedän, että joillekin kävi kalpaten, kun hyvän alun jälkeen ilmeinen ahneus iski ja käytettiin heikkolaatuistakin puuta. Samoin joidenkin oli pakko maksaa liikaa tukista, koska puun myyjä tunki mukaan myös välitukit, joista ei olisi kannattanut maksaa käytännössä mitään.

    Raaka-ainetta olisi kyllä esim Keuruun, Mänttän, Jämsän ja Keski-Suomen alueella ihan hyvin. Suuret ostajat haluavat myös ne järeät tyvitukit tukkieriinsä. Eikä se mikään ihme ole, niillä sahat tekevät sen voiton, minkä ne yleensäkin onnistuvat tekemään.

    puunhalaaja. Kuulostele, onko lähialueella joku erikoispuun sahaaja. Sellainen voi käytää esim tukkivannesahaa, jollaisella monet Kantellinsahaajat tukkinsa pienivät. Sama vehje sopii myös ylisuurille välitukeille, joissa on usein kovasti suuret oksat. Niistä saa upeita verhoilupaneeleita ”Tuppeensahattuna.”

    Jos puut ovat pitkiä, niistä saisi upeita hirsiä isoihin huviloihin tai vastaaviin.

    Kokkolan lähellä on kaveri, joka on sellaisia haalinut isommankin kuljetusmatkan päästä. Hänellä on myös yhteistyökumppani, joka pystyy läpisahaamaan nopeasti ja tarkasti yli metrisiä tukkeja.

    Männyt, jpoista puhut, ovat ehdottomasti erikoispuita, joille ei edes voi tehdä mitään muuta kuin oikein erikoista.

     

    Puuki 5.7.2018, 17:07

    Puusepän tuotteisiin riittää lyhyetkin mitat. Jotkut sahafirmat ostaa lyhyttä 31 -34 tyvitukkia mutta harvemmin maksaa yhtään laatulisää niistä.(Tai laatulisä on suht. pieni). Vielä lyhyempikin kelpaisi varmaan moneen tarkoitukseen, jos tarjonta ja tarve kohtaisi.

    Sydänpuun määrä ja puun paino olisi hyvä mitta männyn laatutyvien hinnoittelussa min. koon ja vähävikaisuuden lisäksi. Paljonkohan käyttäjät olisi valmiit maksamaan lajitellusta 1lk:n tyvitukista, jota on kasvatettu esim. 30 vuotta tavallista pidempään aluksi tavallista tiheämmässä asennossa (?) .

    PS.(vastaan itse myyjän ominaisuudessa, koska tuskin muuta vastausta saa) .  Kantohinta 30 vuoden ylimääräisestä kasvatusajasta lisää hinnan n. 3 kertaiseksi nykyisestä 65 €:sta. Miltei samaan lopputulokseen päästään jalostusarvoja vertaamalla tai sitten laskemalla 65 €:lle 30 vuoden ajalle 4 %:n korko => n. 185 € / 210 €  per motti.

    Unohtui inflaation vaikutus ja kapuloinnin lisäkulut => 1,5 x 210 = 315 € / k-m³. Tere tulemast kaupoille ikkunatehtailijat ym. ammattilaiset !

     

    Jätkä 5.7.2018, 17:50

    Me tehtiin ”omasta ” metsästä tukinteon yhteydessä Virheiden takia lyhyitäkin pätkiä, joiden avulla parannettiin laadukkaan tukin saantoa.

    Esim tyvilumppi, joka olisi sääntöjen mukaan pitänyt tehdä 27 dm lyhyeksi kuitupölliksi, taikka pidemmäksi sai olla parimetrinen tai pidempi raakki, joka tuotiin omalle sahalle. Samaan konserniin kuuluva ammattioppilaitoksen konepuuseppäkoulutus ”osti” korkealaatuisen läpisahatun tai särmätyn lankun omille vahvuuksilleen sahattuna kelvolliseen hintaan.

    Haluttu pituus oli kolme metriä, koska järeät lankut olivt raskaita ja puuseppäoppilaan suureksi osaksi melko hinteliä poikia ja tyttöjä. Kuivaamo oli Max 61 dm, joten se viisi senttiä käytettiin toleranssin varalta, Joitakin lankkuja piti vähän tasata, että mahtui ovi kiinni.

    Palaute tuli ensimmäisen satsin jälkeen: ”Tavara on liian hyvää, nyt oppilaille ei kelpaa pienikään oksa tai edes lylyinen lusto”.

    Tuota erikoispölkkyä tuli vain Moottorisahatuista puista, MOTO-kuskit eivä saaneet niitä syntymään. Meillä on maastopäivinä kolmasosa oppilaista Huskujen kanssa tukinteossa. Sinne myös ”joutuu”, jos tekee MOTOLLA raakkitukkeja.

    Luultavasti ainoa koulutuspaikka maailmassa, jossa oppilaat eivät istu taukotuvassa pelaamassa kännykkäpelejä, vaan kaikki tekevät oikeaa puutavaran tuottamistyötä. Muilla kouluilla puolet porukasta vain iastuskelee nuotiolla tai autoissa.

    Visakallo 5.7.2018, 23:11

    Tuo Haapalan Profinin puunhankintaa koskevassa juttussa ei todellisuudessa tainnut niinkään olla kysymys puista, vaan entisen omistajan luopumisen tuskan purkauksesta. Profinin Pudasjärven tehdas, ja Profin Sydänpuu Joutsan tehdas kun siirtyivät kesäkuussa ruotsalais-tanskalaisen Invidon omistukseen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5