Viisi vuotta sitten maassamme oli susia tuplasti enemmän kuin nyt. Ei silloin syntynyt tällaista polemiikkia.
Mistä on kysymys? Hirvikannan pienenemisestäkö? Esim. Vieremälle ei myönnetty yhtään kaatolupaa hirville viime syksynä.
Niinpä, voisihan sitä jotain jooga-harjoituksia ja muita vastaavia tasapainotuskursseja koittaa pahemmin seinille hyppiviin kyläläisiin. Myös kaikkia voisi pyytää vaikka iltaisin pidettäviin luonnontuntemuskurssituksiin joissa kerrottaisiin vaikka eläinten käyttäytymis-ja laumatapojen alkeita. Myös nk.ruokalista voitaisiin käydä läpi. Myös rauhoitus-ja lisääntymisajat ja niiden kunnioitus voisi olla tärkeitä aiheita. Mitä enemmän tietoa sitä vähemmän turhaa pelkoa.
Ja Ase ja Erä on varmasti asioita tunteva ja puolueeton taho kertomaan elämästä maaseudun rauhassa. Älä viitsi nauruttaa kuusmotti. On jo todettu että näitä tarinoita sikiää juuri tämän metsästävän fanaatikkosiiven vilkkaalla mielikuvituksella vähintäänkin höystettynä.
Hirvikannan saamiseksi oikeisiin lukuihin tarvitaan lääkkeeksi metsästystä niin, että ammutaan myöskin naaraita. Eikä säästellä niitä kannan kasvattamiseen. Susia siihen ei tarvita.
Susien vähentämiseen tarvitaan vain metsästystä, joko luvan kanssa tai ilman.
Tänään uutisista kuultuna, ilmitulleet salametsästyksessä tapetut sudet ovat arviolta vain 10 % tai vähemmän kaikista salaa tapetuista.
Mikä siinä naurattaa?
Tuo jahtihan puoltaa näkemystäsi. Metsästäjäkunta on holtitonta ja lähtee joukolla pitämään ”kivaa”. Se on jatkunut jo 1800-luvulta.
Ja vastahan todistelit viimeviikolla että maaseudulla asuu onnetomia perheitä, jonka metsästävät miehet ”juovuksissa tottakai, hakkasivat vaimot, lapset, jos ne kiinni sai.”
Ja esimerkki saaliista kertoo vain suden ”armeliaisuudesta” jota Avara luonto dokumentit ei näytä.
Samaten se kertoo suden ruokalistan maaseudun rauhassa.
Susihan on paljon armeliaampi kuin se aivomato, josta aloitit ketjun ”suden ja hirven symbioosi”.
Elämä ei todellakaan ole Punahilkka satua.
Nuo molemmat on totta, sen voit tarkistaa monesta muustakin lähteestä.
Ai niin. tuolla metsänhoitoketjussa oli muistinvirkistystä:
Entinen ylitarkastaja Heikki Oksman totesi taannoin Maaseudun Tulevaisuudessa: Susi ei ole ratkaisu ylisuuren hirvikannan pienentämiseen.
Eikö nuo seikat todellakin puolla sitä, että sudet paimentavat hirviä siellä ydinhabitaatissa?
Eikä siellä maaseudun rauhassa, asutuksen laitamilla?
Tuota minä olen ihmetellyt että mihinkä tuo Aukustin mainitsema 10 % perustuu. Sehän on puhdas arvaus. Susi on liikkuva eläin ja pitäjästä toiseen ne liikkuvat hyvinkin nopeasti. Jos susi tai sudet tulevat uudelle alueelle menee siihenkin aika pitkäaika kun havainto niistä saadaan. Siitä on osoituksena mm. Puolan kaupunkisudet jotka asuvat siellä asukkaiden tietämättä.
170 autoa ja 250 miestä. Jahdin tulos: ei yhtään sutta saaliiksi.
Jahdin aikana ja jälkeen elämä oli kuin Seitsemen veljeksen Taula-Matin kertomuksesta:”sitten me pojat ryypättiin.”
Motivaatiot tuohon susijahtiin?:
Susi oli hyökännyt tiineenä olevan lehmän kimppuun laitumella, repinyt vatsan auki ja syönyt syntymättömän vasikan.
Löytöhetkellä tuo lehmä oli ollut vielä elossa.
Sudet olivat hyökänneet laitumella olevan nuoren hevosen kimmppuun, repineet vatsan auki, niin että suolet olivat valuneet ulos. Hevonen oli löydettäessä juossut ympyrää pihan pienessä karja-aitauksessa suolien sotkeutuessa kavioihin.
Lähde aiemmin mainitsemani Ase&Erä
Ruotsin suureen susijahtiin osallistui vain 90 henkeä.
”sama kaiku on askelten”, niin Ruotsissa kuin Suomessa.
Ne joitten toimeen tuloa ja elämistä sudet ei haittaa, ovat valmiita moninkertaistamaan susimäärän.
Hyvin tuli esille myös tuossa suuressa susijahdissa Ruotsista.
Maaseudun rauhassa asuva naishenkilö, joka piti viittä vuohta oli valmis ottamaan sudet nurkkiinsa.
Lammastilallinen joka ampui suden laumansa liepeiltä, joutui oikeuteen.
Puolustajana susille hyvin toimeentulevan näköinen mieshenkilö luonnon suojelujärjestöstä sekä ympäristöministeri.
Maaseudun ihmiset jotka huolissaan kyselivät petomäärän kasvusta, heitä lohduteltiin suden harvinaisuudella ja monimuotoisuuden säilymisellä.
Samoin siellä kanneltiin EU:lle ”perusteettomista” susijahdeista.
On turha kiistää susien hyöty hirvien kannan säätelyssä.
On tutkittua tosiasiaa että kerran viikossa vähintään kellistyy hirvi ja sitä tapahtuu vuoden ympäri. Jos hirvikanta on kohtuullinen eli esim. täällä esitetty 20000 yksilöä valtakunnassa on aivan selvää ettei kanta lähde kasvamaan jos susimäärä suhteutetaan eli lisätään ruoka-aittansa koon mukaan. Pitää huomioida myös muut ravintolähteet eli susia saa olla paljonkin niin ruoka ei niiltä lopu.
Jees H-valta:
”Pitää huomioida myös muut ravintolähteet eli susia saa olla paljonkin niin ruoka ei niiltä lopu.”
EI niin eihän se lopu. Onhan maaseudulla vielä satojatuhansia ihmisiä, joilla on melko suuriakin määriä kotieläimiä. Kyllä Susille ruokaa riittää. Selvähän se on.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.