Viisi vuotta sitten maassamme oli susia tuplasti enemmän kuin nyt. Ei silloin syntynyt tällaista polemiikkia.
Mistä on kysymys? Hirvikannan pienenemisestäkö? Esim. Vieremälle ei myönnetty yhtään kaatolupaa hirville viime syksynä.
Jees H-valta:
”Puuntakusen hevostelujuttuun vielä lisää kun hevosmiehen tietotoimisto suoltaa juttua kokoajan paksumpaan suuntaan.
Nyt sitten oli jo taisteltu susia vastaan kavioita heilutellen. Seuraavaksi varmaan niitä on jo roikkunut lahkeissakin. ”
Näinhän ne on tavat erilaiset eri maakunnissa. Satakuntalainen tai ainakin Harjavaltalainen hevosmies olisi tietysti tarjonnut hukille kyytiä, ettei kintut turhaan väsy. Mutta näin moukkamaisestihan me käyttäydymme muualla Suomessa. Onhan se nyt vallan häpeällistä että hevonen pillastuu kun pelästyy kilttejä pikkuhukkia.
Olen A Jalkasen esittämän hirvimäärän määräytymisperusteiden kannalla. Että etsitään puuntuotannollisesti kestävä taso ja metsästys sopeutuu siihen.
Korpituvan Taneli kertoi oman kotiseutunsa hirvilupamääristä. Samanlaisia lukemia ne on ollut täälläpäinkin. Matti Kärkkäinen sanoi joskus radiossa että silloin kun hirvimäärät oli n 20000 talvehtijaa koko maassa ei hirvituhoja juuri ilmennyt metsissä, pelloilla ja liikenteessä. Se varmaankin olisi se puuntuotannollisesti kestävä taso. Sitä olen kyllä toistanut muutamien mielestä liikaakin.
klo 22.00: Susi
Kun susi hyökkää porolauman kimppuun, Klemens ja Nejla joutuvat puolustamaan elämänmuotoaan, myös lakia vastaan. N: Peter Stormare. O: Daniel Alfredson. KK: Kerstin Ekman. T: Migma Film, Ruotsi, ja Lumifilm, Suomi/2008.
Metsänomistajia on 740000, joista hirvenmetsästystä harrastaa 40000, joista suurin osa haluaa pienemmän hirvikannan.
Tunnen suuren joukon enemmistön (700000 hirvenmetsästystä harrastamatonta) edustajia, joista kukaan ei halua hirvituhoja mailleen vaan pienemmän, jopa olemattoman hirvikannan.
Jos siirryttäisiin otsikon aiheeseen? Näille hirvitiheysluvuille on tuolla Metsäpolitiikka osiossa ”Hirvisuunnitelma lausuntokierrokselle”.
Mistä johtuu susihysteria onkin kumma asia.Vaikkei hysteriaa olisikaan niin vuonna 1877 susi tappoi kylämme lähimaastoissa 6 lasta ja suuren määrän karjaa. 1950 luvulla oli vielä henkissä ihmisiä joilla oli karmeat arvet vartalossaan suden hampaista. Olivat pelastuneet kun susi oli joutunut pakenemaan tultuaan huomatuksi.
Kun 40 luvulla pohjoisesta päin tuli tieto että susi on liikkeellä kylän isännät kaivoi asekätkentä kiväärit piiloistaan ja lykkäs öljyt pois sekä kokosivat lukot ja panostivat. Käsivälitteinen puhelinkeskus oli valmiina miesten ohjailuun läpi vuorokauden. Muistitietoa noin 70 vuoden takaisesta ”keisarin jahdista” oli silloin vielä paljon. Sitähän asti nämä seudut on olleet susivapaat. Ikaalislaiset sen 40 luvun suden kaatoi. Pyssyt pistettiin piiloon ja saatiin taas olla rauhassa pedoilta. Jatkuu
Olen varma, että järkevä linja susien, kuten muidenkin petojen suhteen tulee vallalle Suomessa tästä eteenpäin. Vahinkopedot poistetaan suuremmitta viivytyksittä. Vain asumattomille alueille jää joitakin yksilöitä. Valtio ei enää jatkossa tule korvaamaan petovahinkoja, joten se ei tule myöskään estämään vahinkopetojen poistoa. Tällä tavalla saavutetaan kestävä tilanne kaikkien suomalaisten kannalta. Vakuutusyhtiöt tulevat vaatimaan myös hirvikannan alentamisen sille tasolle, että metsä- ja liikennevahingot loppuvat. Uskon, että 5-10-vuoden päästä asiat ovat jo kunnossa.
Mutta miten tästä eteenpäin. Susireviirit pitäisi pitää sellaisina että uusia reviirejä ei enää syntyisi. Poronhoitoalue ja metsäpeura-alueet pitää tyhjentää metsästämällä susista. Susien laskijoille pitää opettaa laskentoa, ei ne matematiikasta mitään tunnu ymmärtävän!
Maa siis jaetaan alueisiin joissa susi saa olla oloissaan ja alueisiin jossa suden saa ampua tavattaessa. Näillä susialueilla koululaiset haettaisiin pihasta mukisematta ja kotieläimien suoja-aidat laitettaisiin niitä tarvitseville ilman kuluja. Lisäksi joka talous saisi halutessaan muovikuula tai värikuula-aseen susien opettamiseksi pysymään pois tontilta. Vartiakoirien kulutkin saisi olla vähennettäviä. Saattoi jäädä jotain pois mutta tarkoitan että susialueiden ihmiset olisivat liki tasa-arvoisia susivapaiden alueiden ihmisten kanssa. Taitaa perustuslaissakin olla pykälä ihmisten tasaarvoisesta kohtelusta.
Uskoja on monenkaltaisia mutta susi tuli nyt jäädäkseen ja me vain tulevien sukupolvien paremmalla myötävaikutuksella saamme vielä hyvin jopa metsästystä aikanaan kestävän kannan. Kuten nyt ilves joka myös melkein hävitettiin välillä. Nyt senkin kanta on vahva ja elinvoimainen ja sama toistuu sudella muutaman kymmenen vuoden sisään. Kun nämä pahimmat vainolaiset alkavat kasvaa koiranputkea on asenneilmapiiri vapautunut ymmärtämään luonnon monimuotoisuuttaa. Ja suorastaan hävetään edellisten polvien tyhmyyksiä.
Perhon tapahtumista tehdään aikanaan varmasti myös vastaava elokuva. Aihe kiinnostaa suomalaisia. Tähän asti asiat on nähty vain pedon kannalta. Perhon tapahtumat toivat mukaan myös inhimillisen puolen.
Ei ne rakennukset sieltä maaseudulta välttämäti porukan mukana katoa. Olen monesti ihmetellyt kun siellä on niin pakko asua vaikka sinne ei edes muijaa tahdo saada maajussi kotiutumaan. Asuisi kylillä ja kävisi siellä maalla töissä niin eukkokin tulisi kaupanpäälle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.