Keskustelut Luonto Mistä järvien humus ja haitalliset ravinteet ovatkaan peräisin ?

  • Tämä aihe sisältää 43 vastausta, 15 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Rane2 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)
  • Mistä järvien humus ja haitalliset ravinteet ovatkaan peräisin ?

    Katselin eilen lehtiä haravoidessani järven pohjaa kotirannassa . Siellä lojui kohtalaisen paksu matto puista pudonneita lehtiä . Osa kellui vielä pinnalla.  Kärräilin saunan edestä pelkästään yhden pienen koivun juurelta kolme kottikärryllistä märkiä lehtiä kompostiin . Entä , jos kyseessä onkin isoja koivuja ja haapoja aivan vesirajan tuntumassa. Lehtimassaa kertyy hirvittävän paljon.

    Mielessä kävi ajatus , että kuinkahan paljon järviin kertyy ravinteita pelkästään lahoavista lehdistä , joita tippuu rantapuista . Kuormaa lisää varmasti ojia pitkin  samoista lähteistä peräisin oleva humuspitoinen ravinneryöppy . Ojan varrethan ovat perinteisesti lehtipuuta pullollaan.

    Jatkan ajatusta vielä turvetuotantoon ja sen leimaamiseen syylliseksi järvien rehevöitymiseen . Aivan viime aikoina on todettu , että järvet rehevöityvät sielläkin , missä turvetuotantoa ei ole mailla halmeilla . Järviin johtaa kuitenkin ojia metsämailta .

    Onkohan kukaan tullut ajatelleeksi , että  voimakkaasti lisääntynyt lehtipuiden määrä erityisesti vesistöjen läheisyydessä voisi aiheuttaa  ravinteiden ja  humuspitoisuuden kohoamisen niissä haitallisen korkealle tasolle ja että turvetuotanto vesistöjen rehevöittäjänä olisikin ainakin jossakin määrin mainettaan parempi ?

  • Rane2

    No joo,tuossa vähän faktaa luomusadoista.On muös huomattava että noihin viljan 2000kg keskimääräisiin hehtaarisatoihin on päästy koska viljaa on lannoitettu pääasiassa karjanlannalla.Pelkkä viherlannoitus tuottaa huomattavasti alempia satoja.

    http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__18%20Luomusatotilasto/01_Luomusato.px/table/tableViewLayout1/?rxid=6a624c2b-dc3b-40c7-a254-c02790caf031

    Rane2
    arto

    Laskennalisesti viljely pelto tuottaa enemmän rahaa kuin metsä. Tukina meinaan.

    Jätkä

    Nuo pari luomutuottajaa ovat kyllä sadoista ja myös kannattavuudesta eri mieltä kuin tutkijat. Tosin toinen jo pari vuotta sitten luopui lehmistä ja jäi pelkäksi viljelijäksi, joka tuottaa noin 200 hehtaarilla läheiselle suurnavetalle rehua.

    Toisen tilan isännältä amputoitiin toinen jalka, ikääkin on ja sukupolvikin vaihtuu, joten luomumaidon tuotanto häneltäkin loppuu.

    Mutta pellot ovat antaneet hyviä satoja, tosin vain rehuviljaa – ei vehnää, eikä ruista.

    Jätkä

    ”Laskennalisesti viljely pelto tuottaa enemmän rahaa kuin metsä. Tukina meinaan.”

    Takavuosina Etelä-pohjanmaalla isännät tehdessään avohakkuun hyvälle maalle, tekivät siitä aina peltoa. Metsänuudistamiskustannuksilla sai tehokkailla koneilla tehtyä maan pelloksi ja sivukyliltä hankittu tukikelpoinen pelto antoi tukiopikeudet, taikka sitten viljeltiin ilman tukia muutama vuosi.

    Yksi urakoitsija väitti tehneensä kesän aikana pohjanmaalla jyrsimellä parisataa hehtaaria uutta peltoa. Maataloustraktori vetäjänä.

    Korpituvan Taneli

    Kyllä tuo pellonteko voi olla tottakin. Kyllä täällä peltoa tehdään koko ajan. Valitettavasti myös selville männyn maille, eli sellaiseen paikkaan josta ei pelloksi ole.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Hiekkamaan peruna on oivallinen tuote ja jos sellaiselle hiekkakankaalle pellon murjaisee ja siinä perunaa tuottaa, niin jopa männikönkin tuotto jää pienemmäksi jos euroina mitataan. Siinä ei kannata rehuperunaa kasvattaa.

    Korpituvan Taneli

    Joo, hiekkamaa ja hiekkamaa. Sen verran on kokemusta siitä maanviljelyksestä, että tiedän toki mistä puhun kun sanon että ei ole sopivaa pelloksi. Tiedoksi muuten että määnyn maita siis kuuselle, raudukselle ja pelloksi kelmaaton maa ei aina välttämättä ole hiekkamaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Pälkäneellä ovat isännät ihan sekaisin, kun kasavattavat hiekkamaassa niin laadukasta perunaa, että ei Isojoen savimaan kasvattajat ole sellaisesta edes unta nähneet.

    Puuki

    Perunan kasvatus on melko kovaa hommaa sekin suuremmassa mittakaavassa. Tuottajahinta ei ole hääppöinen.

    Luomuperunoita ollaan kasvatettu omaan käyttöön jo useamman vuosikymmenen ajan. Ne voittaa makunsa puolesta ostoperunat 6-0. Satotaso on varmaan tehokkaampaa viljelyä heikompi, mutta ei ole tarkoituskaan tehdä mitään tuotanto-ennätyksiä. Muitakin vihanneksia ja pensasmarjoja kasvatan ilman myrkkyjä ja apulantoja.

    Aikoinaan nuoruudessa käydyllä marjanviljelykursilla selvisi itselleni, miksi ei niillä ”opeilla” kannata puutarhaviljelyä harrastaa.

    Luomutuotteiden arvostus ja hintakin on melko korkealla. Pätee ainakin useimpiin kotimaan tuotteisiin, jotka on varmasti luomutuotteita. Suomessahan luomutuotannon valvonta on tarkkaa.

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)