› Keskustelut › Luonto › Mistä järvien humus ja haitalliset ravinteet ovatkaan peräisin ?

  • Tämä aihe sisältää 43 vastausta, 15 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Rane2 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 42)
1 2 3 4 5

  • Mistä järvien humus ja haitalliset ravinteet ovatkaan peräisin ?

    Lähetetty: 9.10.2017, 21:40

    Katselin eilen lehtiä haravoidessani järven pohjaa kotirannassa . Siellä lojui kohtalaisen paksu matto puista pudonneita lehtiä . Osa kellui vielä pinnalla.  Kärräilin saunan edestä pelkästään yhden pienen koivun juurelta kolme kottikärryllistä märkiä lehtiä kompostiin . Entä , jos kyseessä onkin isoja koivuja ja haapoja aivan vesirajan tuntumassa. Lehtimassaa kertyy hirvittävän paljon.

    Mielessä kävi ajatus , että kuinkahan paljon järviin kertyy ravinteita pelkästään lahoavista lehdistä , joita tippuu rantapuista . Kuormaa lisää varmasti ojia pitkin  samoista lähteistä peräisin oleva humuspitoinen ravinneryöppy . Ojan varrethan ovat perinteisesti lehtipuuta pullollaan.

    Jatkan ajatusta vielä turvetuotantoon ja sen leimaamiseen syylliseksi järvien rehevöitymiseen . Aivan viime aikoina on todettu , että järvet rehevöityvät sielläkin , missä turvetuotantoa ei ole mailla halmeilla . Järviin johtaa kuitenkin ojia metsämailta .

    Onkohan kukaan tullut ajatelleeksi , että  voimakkaasti lisääntynyt lehtipuiden määrä erityisesti vesistöjen läheisyydessä voisi aiheuttaa  ravinteiden ja  humuspitoisuuden kohoamisen niissä haitallisen korkealle tasolle ja että turvetuotanto vesistöjen rehevöittäjänä olisikin ainakin jossakin määrin mainettaan parempi ?

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Luonto Luonto
  • Jätkä 10.10.2017, 10:20

    Salaojitetut pellot laskevat koko ajan vesistöön ravinnemääriä, joita avo-ojitetuilta pelloilta tulee vain pari vuotta ojien kaivamisen / perkaamisen jälkeen.

    Ero on suunnilleen samansuuntainen kuin avokesannon ja viherkesannon välillä.

     

    Puuki 10.10.2017, 10:43

    Mitenköhän se lentolannoitus vaikutti muuten kuin lehtipuun kasvua lisäten siihen vesistöön. Nykyisin on olemassa hitaammin hajoavia lannoitteita (rakeinen tuhka esim.)

    Asutuksen päästöistä en olisi ihan varma; joskus karkaa tulvien aikaan puhdistamoiltakin jotain ylivaluntana.  Eniten on Itämerta saastuttaneet ympäristövaltioiden kaatopaikat ja lantapatterit taivasalla.

    Maatalouden lannoitus- ja maanmuokkaustavat on muuttuneet entisistä aika paljon. Lantaa ei levitetä ylimääräisiä ja ne kynnetään heti peltoon. Joskus vuosikymmeniä sitten lietelantavesi huilasi keväällä lumen sulamisvesien mukana suoraan järviin. Suojakaistat on myös käytössä vesistöjen reunoilla.

    Salaojistakaan ei välttämättä huuhtoudu kovin paljon ravinteita. Riippuu varmaan maaperän laadustakin kuinka hyvin päästää läpi. Pintamaahan kynnetty lanta olisi kyllä parasta kompostoituna. Sitä tavaraa saadaan esim. biokompostista, joka tuottaa kaasua. Samalla lannan käyttökelpoisuus paranee muutenkin kuin että hajut häviää.

    Planter 10.10.2017, 11:08

    ”Vedestä haravointia” on tullut harrastettua, vaikka sillä ei mitään merkitystä olekaan…tuuli tuo ja tuuli vie. ”Omassa vesistössä” maatalous on ylivoimaisesti suurin kuormittaja. Yllättävän suuri se on Keski-Suomessakin, ehkä linkistä löytyy mikä on suurin syy oman ahvenjärven ravinnekulkeutumaan.

    https://www.keskisuomi.fi/filebank/22757-koistinen_maakuntavaltuusto_060612.pdf

    Tolopainen 10.10.2017, 11:18

    Pitäisi siirtyä kasvispainotteiseen ravintoon ja myöskin hirvenlihan tuotanto rasittaa hyvin vähän vesistöjä verrattuna muuhun lihantuotantoon. Aikuisväestön pitäisi lopettaa järjetön ja terveydelle haitallinen maidon litkiminen, jolloin lehmänkantturoita voitaisiin vähentää ja runsasta lietteen levittämistä pelloille.

    A.Jalkanen 10.10.2017, 11:30

    Lehmien rehujen sijasta voitaisiin pelloillamme tuottaa suoraan ihmisravintoa. Meidän maatalousmaista tosin suuri osa ei sovi kovin hyvin viljakasvien viljelyyn, mutta sopii nurmeksi, joten jonkin verran maitotaloutta kannattaa pitää. Maitotuotteet ovat terveellisiä valkuaisen lähteitä. Lisäksi maaseutu pysyy avoimena ja asuttuna.

    Tolopainen 10.10.2017, 11:58

    Suomessa maitotuotteet mainostetaan terveellisiksi, mutta ei juuri muualla. Vanhoissa ruokakulttuurimaissa tuskin suostuvat käyttämään ruokajuomaksi maitoa. Maidossa on kalsiumia, mutta on sitä vihanneksissakin, ylimääräinen kalsium on terveydelle haitallista.

    kuusessa ollaan 10.10.2017, 11:58

    Kysykääs tänä syksynä maanviljelijöiltä mielipidettä kasvienkasvatuksesta Suomessa…varautukaa katsomaan sopiva pakenemissuunta. Tuorerehua saadaan vielä kohtuullisen kosteissa oloissa aikaiseksi, viljaa ja muita ei.

    Tolopainen 10.10.2017, 12:06

    Suomessa viljaa tulee vuosittain 20% yli tarpeen ja tänä vuonna kysyntää vastaava määrä, jos pohjois-Suomessa muutama peltoheitto jää puimatta sillä ei ole mitään merkitystä. Siellä ei viljanviljelytiloja pahemmin ole, eikä se yleensä ole tilan ainut elinkeino, kaikki viljatilat ovat yleensä sivutoimisia.

    Rane2 10.10.2017, 12:11

    Niinpä,jos pelloilla kasvatetaan vain ihmissille tarkoitettuja kasveja niin se tarkoittaa että maa on muokattava joka vuosi ja lannoitettava keinolannoitteilla.Päästöt ja huuhtoumat ei ainakaan vähene.

    Jos tuotantoeläimiä ei ole, ei ole lantaa eikä tarvita nurmea.Nurmiviljely ja maidontuotanto on Suomen korkeudella olevassa maassa ainoa järkevä ja kannattava maatalouden tuotantosuunta.

    Valinta on tietysti kuluttajan.

    Tolopainen 10.10.2017, 12:17

    Eikö perunan ja mansikan viljely ole kuitenkin paljon kannattavampaa. Mansikasta tulee hehtaarilta kymmeninen tuhansien sato. Vihannesten kasvatus on myös paljon kannatavampaa kuin heinän. Karja voi myös olla pelkästään lihan tuotantoon, jolloin vasikat hoitavat lypsämisen luonnonmukaisesti ja elikot vapaasti ulkona ympärivuoden.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 42)
1 2 3 4 5