› Keskustelut › Luonto › Mistä järvien humus ja haitalliset ravinteet ovatkaan peräisin ?

  • Tämä aihe sisältää 43 vastausta, 15 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta, sitten Rane2 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 42)
1 2 3 4 5

  • Mistä järvien humus ja haitalliset ravinteet ovatkaan peräisin ?

    Lähetetty: 9.10.2017, 21:40

    Katselin eilen lehtiä haravoidessani järven pohjaa kotirannassa . Siellä lojui kohtalaisen paksu matto puista pudonneita lehtiä . Osa kellui vielä pinnalla.  Kärräilin saunan edestä pelkästään yhden pienen koivun juurelta kolme kottikärryllistä märkiä lehtiä kompostiin . Entä , jos kyseessä onkin isoja koivuja ja haapoja aivan vesirajan tuntumassa. Lehtimassaa kertyy hirvittävän paljon.

    Mielessä kävi ajatus , että kuinkahan paljon järviin kertyy ravinteita pelkästään lahoavista lehdistä , joita tippuu rantapuista . Kuormaa lisää varmasti ojia pitkin  samoista lähteistä peräisin oleva humuspitoinen ravinneryöppy . Ojan varrethan ovat perinteisesti lehtipuuta pullollaan.

    Jatkan ajatusta vielä turvetuotantoon ja sen leimaamiseen syylliseksi järvien rehevöitymiseen . Aivan viime aikoina on todettu , että järvet rehevöityvät sielläkin , missä turvetuotantoa ei ole mailla halmeilla . Järviin johtaa kuitenkin ojia metsämailta .

    Onkohan kukaan tullut ajatelleeksi , että  voimakkaasti lisääntynyt lehtipuiden määrä erityisesti vesistöjen läheisyydessä voisi aiheuttaa  ravinteiden ja  humuspitoisuuden kohoamisen niissä haitallisen korkealle tasolle ja että turvetuotanto vesistöjen rehevöittäjänä olisikin ainakin jossakin määrin mainettaan parempi ?

    Tekijä
    suorittava porras
    Teema Luonto Luonto
  • Gla 10.10.2017, 03:17

    Onko sinulla näyttöä siitä, että lehtipuiden määrä vesistöjen läheisyydessä olisi kasvanut voimakkaasti? Ainoastaan määrän kasvun osalta kyse on ihmisen toiminnan vaikutuksesta, muuten kyse on normaalista luontaisesta ravinteiden ja karikkeen kierrosta.

    Ravinteita lienee merkittäviä määriä vain leppien lehdissä. Niiden määrä tuskin on ihmisen toiminnan seurauksena ainakaan kasvanut.

    Turvetuotannon vaikutuksia ei mielestäni kannata vähätellä lehtien määrään vedoten.Sen sijaan mielenkiinto kannattaa kohdistaa Luken(?) taannoiseen kirjeeseen, jonka mukaan ojitusten kuormittava vaikutus olisi suurempi kuin on oletettu.

     

    mehtäukko 10.10.2017, 06:06

    Luulisi, että kun kasvukausi on jatkunut molemmista päistä, mätänevän biomassan määrä on kasvanut ronskisti…kuin myös rehevöityminen.

    Korpituvan Taneli 10.10.2017, 06:21

    Tuosta Suorittavan mainitsemasta lehtipuiden lisääntymisestä rannoilla, minulla ei ole oikein kuvaa, kun meillä on täällä niin vähän ratoja.

    Yleisesti asutuissa ympäristöissä on puiden ja pensaiden määrä lisääntynyt rajusti vuosikymmenien saatossa. erityisesti lehtipuut ovat lisääntyneet.

    Tähän törmää jatkuvasti kun katselee vanhoja valokuvia. Joskus 20 ja 30 luvuilla, ainakin täällä Pohjanmaalla, kyläkuvat ovat lähes puuttomia. Monesti käy niin ettei jotain katolta otettua laajaa maisemakuvaa voi edes uusia, kun näkymä on kutistunut kilometreistä muutamiin kymmeniin metreihin.

    Katsoessa onman muistiaikansakkin kuvia tulee monesti mieleen, että onpa avarat maisemat.

    Jos joka puolella on kehitys ollut yhtään samansuuntaista, niin kyllä vesistöjen varsien lehtipuutkin ovat lisääntyneet todella paljon.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo 10.10.2017, 06:27

    Nykyisin suurin vesistöjen kuormittaja on taajamien hulevedet, jotka päätyvät lähes aina puhdistamattomina vesistöihin. Asfaltoinnin lisääntyessä vesistöjen kuormitus kasvaa vastaavasti.

    Rane2 10.10.2017, 07:29

    Pääkaupungin Vihreiden ratkaisu.

    https://yle.fi/uutiset/3-5691590

    jees h-valta 10.10.2017, 08:09

    Itse olen kyllä hiukan suorittavan linjoilla kun tässä nuoruuteni seurasin sellaisen pienen järven kuin Kynäsjärven elämää Satakunnassa. Sitähän yleisesti pidettiin nimenomaan Kankaanpään ja Parkanon suunnan laajojen turvekenttien valumien tuhoamana. Sehän on patoamisensa jälkeen tehokas selkeytysallas. Mutta kyllä nyt kun mökkimme sen varrelta myytyämme, ruoppautimme sovitusti rannan uudelle mökin omistajalle, niin ei se liete kyllä ainakaan turvetta ollut. Lähinnä tuli mieleen peltoliete. Ja siihen samaan värisävyyn uskoisin lehtikarikkeen maatumisenkin sopivan.

    Jätkä 10.10.2017, 08:59

    Nykysuunta on lähes joka paikassa vesistön ääressä, ettärantapöheikköjä pitää säästellä ja suojella.

    Jopa Kauhajoellakin kaupungin halki virtaava joki on reunustettu lähes pelkillä lehtipuilla, joista suurin osa vielä kenaa jokeen päin, eli jokainen lehti joka irtoaa, on tipahtaa todennäköisesti jokeen.

    Taitaapa rutkasti ollakin juuri Leppiä rannoilla, joten lehtivihreääkin on menossa veden ravintotasoa nostamaan.

    Toki jokitörmissä kasvavat puuvartiset kasvit sitovat maata, eikä eroosio pääse viemään maita niin paljoa järviin ja mereen, mutta voisihan rantojen hoito olla muutakin, kuin täydellinen hoitamattomuus.

    Tolopainen 10.10.2017, 08:59

    Ravinteita huuhtoutuu nykyisin ojitetuilta soilta ja pellloilta huomattavasti enemmän kuin vielä 70-luvulla, lisäksi sateiden mukana tuleva typpilaskeuma rehevöittää ympäristöä. Jokirantojen metsittyminen  tietenkin vähentää valumavesiä ja vähentää eroosiota. Joet muokkaavat jatkuvasti uomaansa ja maata huuhtoutuu paikasta toiseen. Aika naurettava selitys nuo lehdet vesien rehevöitymiselle. Niitä on vesiin tippunut satoja miljoonia vuosia, kaikki jokirannat ovat aiemmin olleet pusikoiden peitossa. Luonto ei aiheuta rehevöitymistä itsestään. Vielä 50- luvulla vesistöt olivat niin karuja, että oli suunnitelmia niiden lannoittamiseksi, jotta elinympäristö olisi kaloille parempi.

    kuusessa ollaan 10.10.2017, 09:36

    Kyllä osin  suorittava on jäljillä. Sukulaisen talo sijaitsee joen varrella olevan pienen suvantolammen rannalla, jokeen laskee vain ja ainoastaan yläjuoksun pikkulampien ja metsäojien vesiä. Kun yläjuoksulla tehtiin erittäin laajoja, samanaikaisia metsäojituksia sotien jälkeen, alkoi lievä rehevöityminen. Mutta. Kun yläjuoksun alueella tehtiin suuria metsän lentolannoituksia 70-luvulla, rehevöityminen räjähti silmille. Lopputuloksena 15 vuodessa tuo savipohjainen suvantolampi kasvoi pohjasta alkaen sammaleesta tukkoon. Suvantokohdassa virtaus laski sen verran, että ravinteet pysähtyivät ja kun alkusammal kertyi, se entisestään lisäsi ravinteiden ja ojien humuksen sitoutumista.

    Suorittavan huomioon lehtimassan vaikutuksesta sellainen huomio, että nuo metsät olivat jo ojitettuja ja ensiharvennettiin juuri ennen lannoitusta. Mistä seurasi armottoman koivu+kuusialikasvoksen syntyminen niille alueille. Sitten kun tämä viidakko laskee voimaa sisältävää lehtikariketta ja happamia neulasia ojiin, jossa maatuvat ja vapauttavat ravinteita, on ojien kiintoaineen kanssa sitten melkoinen koktaili valmis. Nykyiset ojien saostusaltaat ja kaivukatkot ovat todella hyvä parannus.

    A.Jalkanen 10.10.2017, 09:59

    Suuri osa turvemaan päästöstä johtuu itse turpeen jatkuvasta hajoamisesta, mutta vanhoilla ojitusalueilla puustosta tulevalla karikkeella lienee myös iso rooli. Lisäksi maatalousmailta tuleva hajakuormitus on suhteellisen iso, koska niitä lannoitetaan ja muokataan usein. Teollisuuden ja asutuksen päästöt on saatu aika hyvin kuriin. Hulevesien sisältöä ja osuutta kuormasta en tunne, mutta asiaa kannattaisi varmaan tutkia.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 42)
1 2 3 4 5