Keskustelut Metsänhoito Missä vaiheessa kannattaa koivikko uudistaa?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 48)
  • Missä vaiheessa kannattaa koivikko uudistaa?

    Alkaa 1990 istutetut rauduskoivikot lähestyä uudistamista. Rinnankorkeus keskiläpimitta on nyt 30 cm. Vaihteluväli 24-38 cm. Valtapituus 25 m. Runkoluku 320 kpl /ha. Mitä mieltä raati on, missä vaiheessa pitäisi uudistaa? Tilaa on, oksat eivät tapaa toisiinsa.

  • R.Ranta

    Olen aina hämmästellyt kuinka vähän metsäihmiset (täälläkin kirjoittavat) ovat kiinnostuneita metsäekonomiasta ja sen aivan peruskäsitteistä. Kuutiot osataan puun kuutiohinnalla muuttaa rahaksi, mutta muu ei sitten oikein kiinnostakaan, vaikka minusta olisi kovin tarpeellista.

    Tätä yritin vähän valaista asiaa sillä Posion päätehakuun ajankohdan taloudellisella  merkityksellä. Aivan sama koskee myös investointeja metsiin, kun ajat ovat niin tavattoman pitkiä ja pienikin korkoero muutuu huomattavaksi tekijäksi.

    Suhteellinen arvokasvu on se käsite, joka kuvaa päätehakkuun taloudellista ajankohtaa, Tuottoa, jota voi sitten verrata muualata vastaavalla riskillä saatavaan. Eikä siinä verrata vain puun arvokasvua puun arvoon, vaan maapojan arvokin  on oltava mukana, koska hakattu metsä kasvaa uutta metsää.

     

    Perko

    ”Anton Chigurh  1.2.2017 17:22

    Ehdottomasti kannattaa uudistaa rauduskoivulla (kun ei ole hirviongelmaakaan; ketut hoitaisivat myyrätkin). Päätehakkuu koivusadon korjuun jälkeen odottaa 30 vuoden päästä ja viljavuus paranee entisestään. Vahvasti positiivinen kierre.”   Odottelua  riittää!

    mehtäukko

    No mistä syystä RR vaatii lisää ekonomiaa aiheesta esittämieni mielipiteiden suhteen?

    Ammatti Raivooja

    Metsäekonomia pitkälle vietynä ei pysty mallintamaan tarpeeksi kaikkea vaihtelua mitä metsässä tapahtuu. Esimerkiksi kun katon täällä miten kuusen kanssa yhtä yleinen männyn aliskasvos puu pihlaja mallintuu näissä 10% korkovaatimuksissa eli kun otetaan mäntyjä pois niin milloin se pihlaja muuttuu suureksi rahaksi. Toisinkun jaksollisen mallintaminen on helpompi kun pihlajat laitetaan energiaksi ja rahoilla ostetaan kuusemtaimet ja parin raivauskerran jälkeen pihlajaa ei enää ole. Siis kun nämä vaatimukset on absurdeja verrattuna tosielämään niin ketään ei edes kiinnosta kuulla niitä tai lähteä jatko laskemaan mitään.

    Koivun allekkin tulee hyödyntämiskelvollista kuusta ja kaikkea ei tarvitse uudistaa, osaan saadaan ilmaiset taimet jatkokasvatukseen ja nykyisin männikön alta saadaan hyvin energiaa, leppäkin viihtyy hyvin ja kuusikosta varsinkin saadaan jo ilmaiset uudistukset niin tämä ”2000€ uudiskuluja” on typerä ja miksi kukaan kuuntelisi mitään jatkotyperää jos alkukin on jo tämä.

    Visakallo

    Mikä on RR mielestäsi tässä aloitukseni tapauksessa sopiva uudistamisajankohta?

    R.Ranta

    En minä Visa tiedä. Sinun pitää laskea suhteellinen arvokasvu.

    a/(b+c), jossa a vuotuinen kasvu e, b puuston arvo e ja c maapohjan arvo e.

    Montako sadasosaa eli prosenttia osamäärä antaa. Ei taida pärjätä UPM:n viiden prosentin osingonkaan kanssa jne. En toki tunne koivumarkkinaa, mitä on odotettavissa. Puustopääomaa on aika runsaasti jakajassa, joka rassaa prosenttia. Rungon arvon lisääntyessä suhteellinen tuotto tippuu aika jyrkästi.

    Metsäkupsa

    Koivikon täyttäessä 40 vuotta ja rinnan korkeusmitta 35 cm , poikki ja pinoon. Itsellä v. 1989 peltoon istutettu koivikko laitetaan lihoiksi tänä syksynä. Ovat hiukan Visan koivuja rinnankorkeudelta ohuempia, kun toinen harvennus venähti myöhään. Syy koivikon lihoiksi laittoon on täydellinen kuusentaimikko alla, jossa seuraavan metsän tarpeet ovat.

    Visakallo

    Koivumarkkina on nyt haasteellinen, sillä tukin ja kuidun hinnat ovat melko lyhyessä ajassa jopa kaksinkertaistuneet. Samaan aikaan koivikkoni ovat vielä parhaimmassa arvokasvussaan, koska järeyskerroin nostaa yksikköhintaa melko rajusti samalla kun myös kuutiot lisääntyvät. Kuten jo aikaisemmin kerroin, tilan huonoimmista kuvioista on tullutkin nyt parhaita.

    Perko

    RR –Eihän varakkaat viitsi laskea he ahdistaa  alamaiset  luoman itselleen lisää varallisuuta. Faraokin palkkasi  Josefin laskijakseen ja  budjetoimaan tulevat  vuodet.   Varakkailla on aivan erilainen  työnfilosofia kuin muilla kuolevaisilla.

    Visakallo

    Perkohan sen hyvin tietää, kun on jatkuvalla kasvatuksella niin rikastunut. Samaan aikaan laskutaidottomat tekevät koko ajan jaksollisilla metsillään rajuja tappioita.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 48)