Keskustelut Metsänomistus Missä raja…missä palsta ?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 56)
  • Missä raja…missä palsta ?

    lainaus:

    ”Noin yleistasolla voisin tämän aamun puhelinliikenteen perusteella sanoa että ehkä suorittavan portaan olisi hyvä keskittyä sen oman toimen hyvään suoritukseen ettei kävisi kuin taas kävi että sinne naapurin sutturytöön hyökäistiin ensteks ja sitten alkoi minun siivottukkin löytyä. Mutta eihän se raja tielle näy kun se ei ole tiessä. Ja se naapurin rytö saattaa nyt olla tielle katsottuna ehkä siistikin kun tuli puut pois. Rantanäkymät avartui nk.”

    Jäi vähän askarruttamaan , että oliko tien ja palstan välillä mahdollisesti vierasta maata , ja olisiko ollut mahdollista mennä oikealle kuviolle jostakin kautta käymättä naapurin puolella ?

    Tietyt asiat tulisi aina merkitä selkeästi maastoon ennakkoon .
    Näitä ovat :
    -varastopaikka ,
    -reitti leimikolle ,
    -mahdolliset tilan rajat
    -ja leimikon rajat , jos on vähäistäkin vaaraa väärille tulkinnoille .

    Jotkut yhtiöt huolehtivat nämä asiat esimerkillisen hyvin , toiset ….vähän huonommin . Avaustekstistä käy ilmi jälkimmäinen vaihtoehto . Virheitä sattuu , jos kokonaisuus jää epäselväksi .

    Aihe (työskentelyä haittaava aluskasvos) josta tälläkin palstalla on jauhettu kyllästymiseen asti , ei näytä vileäkään olevan loppuun kaluttu . Osasyynä vahinkoon on tälläkin kertaa riittämätön
    näkyvyys .
    Tilan rajalla tilanne on helppo korjata raivaamalla leimikon puoli siistiin kuntoon . Tällöin raja näkyy selkeästi ja hakkuu pysyy varmasti oikealla puolella rajaa . Sama kaava toimii hyvin korjuun kohteena olevan palstan kohdalla . Vain raivattu alue hakataan .

  • Rane

    Kyllä mutta onneksi harva merkki on punaista vihreällä pohjalla taikka päinvastoin.

    Ps.Äkkiä katsoen 2kpl.Moottoritie päättyy ja Moottoriliikennetie päättyy mutta niissäkin on valkoinen symboli eli ilmeisesti nähtävissä.

    Burl

    Tuo vaihteleva värikoodaus on perin harmillinen juttu, kun leimikot mielellään nauhoittaisi itse jo leimikontekovaiheessa, ennen kilpailutusta. Toisaalta kauppoja ei ehkä oitis edes tule ja vaikka tulisikin, voi savotan alkuun mennä vuosi tai kaksi. Tässä vaiheessa nauhat ovat jo alkaneet haalistua, hajota ja epäilenpä, että metsän eläimetkin sabotoivat nauhoituksia.

    Vaihtelevasta värikoodauksesta on tiedossa useampiakin ikäviä esimerkkejä. Kerran mm. oli kymppipykäläkohde merkittynä sinisellä värillä, minkä kuski tulkitsi osoittavan suunnitellun ajouran paikan. Luulisi yhteinäisen käytännön olevan kaikkien etu.

    Sanoisin, että ainakin rajalinjoille tulisi virittää heijastinnauhat. Ne erottuu monin verroin paremmin varsinkin talvipimeällä eikä linjan sijaintia tarvitse arpoa. Nauhat näkyy jalkamiehen silmiin paljon paremmin päiväsaikaan kun koneen hyttiin pimeällä. En tiedä sitten, onko asiassa tekemistä työvalojen spektrillä, mutta esimerkiksi kerran olin koneen hytissä seuraamassa hakkuuta, kun kone lähestyi merkitsemääni kuviorajaa, joka ei puuston puolesta terävästi erottunut. Ihmettelin siinä sitten, että tuossahan sen piti olla rajan viiden metrin päässä, nauhat alle kymmenen metrin välein ja muistin jopa laittaneeni nauhan johonkin lehtipuuraipan runkoon siinä muutaman metrin säteellä. Paria kaadettua puuta myöhemmin nauha kyllä löytyi, mutta kontrasti niissä valaistusolosuhteissa tuntui olemattomalta, vaikka värinäkö itselläni on kunnossa.

    Rajapyykeille mieluiten neonoranssit muoviset aurausviitat töröttämään. Varsinkin matalat tonttipyykit saattavat jopa peittyä kokonaan sammaleeseen.

    Visakallo

    Joku nero täällä taannoin jo ehti sanomaan, ettei punaiset heijastinkepit sovi metsään! Voi he…ti sanon minä!

    jees h-valta

    Punaisia heijastintolppia käyttää jopa maanmittauslaitos ja joka tappi laitetaan sateliittitarkistuksella paikalleen. On aika selkeätä rajan merkkausta.

    suorittava porras

    Vakiintuneen käytännön mukaan leimikon /aukon raja merkitään punaisella , eri lohkojen tai harvennuskuvion raja sinisellä ja ajoura oranssilla nauhalla .
    Kuten tuolla aiemmin jo totesin , käytössä on myös nauha , johon on kirjoitettu selkeästi sen käyttötarkoitus (ajoura, varastopaikka , tilan raja , suojele säästä jne.)
    Sekaannuksia syntyy , kun käytetään merkitsemiseen sitä nauhaa , jota ”taskun pohjalta sattuu löytymään ” . Monesti ei valtettavasti edes sitä .

    suorittava porras

    Tuo sinisen nauhan käyttö ajouran ja varastopaikan merkitsemiseen ei ole vakiintunut käytäntö . Se on sarjaa , mitä taskusta sattuu löytymään . Edellä mainitsemissani tekstitetyissä nauhoissa ajoura on oranssi ja varastopaikka keltainen .”Suojele säästä” on kelta/vihreä juovainen .
    Näitä värikoodeja käytetään myös opetuksessa oppilaitoksilla ja kursseilla . Parasta olisi käyttää tekstitettyä nauhaa väärinymmärrysten välttämiseksi .

    jees h-valta

    En tiedä onko nauhojen laatu huonontunut mutta millään ne ei tahdo pysyä hakkuulle asti edes sinnepäinkään vaan joku pätkä jotain värinsä menettänyttä voi jossain roikkua. Omissani viime kevättalvesta olleet ovat jo nyt lähes tuhoutuneet.

    Jätkä

    Varmasti löytyy myös huonompilaatuista nauhaa, mutta vastapainoksi myös parempaa, mutta takuulla hintavampaa, mitä olen nauhojen hintoja katsellut, niin tuntuu melkolailla hinnat nousseen.
    Pidän kyllä leveämpää nauhaa selkeästi kestävämpänä niin paperin – kuin värinkin osalta.

    metsä-masa

    Tvallinen 25 mm :n merkkausnauha vaatii työn tekemisen heti merkkauksen jälkeen.

    Jos rajattu alue ei tule heti työnalle, silloin rajaus kannatta tehdä leveydeltään 40 mm- ja polyesteri vahvisteisella nauhalla, silloin merkintä näkyy hyvinkin kaksi vuotta maastossa.

    Jätkä

    En ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota kuitunauhan hintaa, mutta kurkistin nyt ja ällistyin, että miten voi tavallinen nauharulla 75 metriä maksaa 5,20 € / kpl?
    Leimikon hyvään merkkaukseen, jossa siis huolellisesti liputetaan rajat tuplalla ja ajouratsuunnitellaan ja merkataan hyvin, kuluu jo useampi rulla nauhaa.
    Joku vetää aika hyvää katetta nauhakaupoilla.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 56)