Ennakkoraivauksen kannalla ollaan täälläkin, muuten ei voi odottaa kunnollista jälkeä motoltakaan.

Tietämätöntä kiinnostaisi minkälaisia karttaohjelmia sijaintitietoineen noissa motoissa tänäpäivänä on?

Niin tilanne voi olla myös niin että tilanraja ei ole tarkalleen sinä missä kartta sen näyttää. Toiseksen gps:n tarkuus ei ole lähelläkään metrien luokkaa ainostaan silloin kun tarpeeksi monta satelliittia on gps laitteessa kiinni. Maksimaalinen tarkuus saavutetaan noin viiden sateliittin kanssa. Mutta on paikkoja jossa paikannus tulee vain kahdelta satelliitilta ja silloin tarkuus on useita metrejä. Kuskihan ei tietenkään tiedä hakkuun aikana kuinka tarkka on sen hetkinen sijainti. Olen aika usein rajanpinnassa hakatessa huomannut että kone on ollut linjalla ja haukkuupää naapurin puolella. Mutta realiaikainen paikannus on ollut useita metrejä omalla puolella.

Kerran hakkasin aukkoa mäkirinteessä ja rinteen alaosassa oli rakennus. Oli alku talvi ja pimeä. Moto näytti paikannuksen varmaan 50 m rakennuksen sivulle. Katsoin että alarinteeseen voi vielä kuusen kaataa kun ollaan rakennuksen sivulla. Kaadettuani kuusen huomasin että rakennus oli koneen alapuolella ja puun latva oli pudottanut lumet rakennuksen räystäältä. Siinäkin virhe oli gps – laitteessa useita kymmeniä metrejä. Kun konetta siirsin muutaman metrin tuli uusipaikannus juuri siihen jossa todellisuudessa olin.

Kyllähän se olisi hyvä jos ne rajat olisvat merkitty kun aika paljon myös pimeällä työtä tehdään. Nykyään olen alkanut jättää noin 10 m turvavälin rajaan ettei vahingossakaan mennä naapurin puolelle.

Tietenkin täytyy varmistaa että onko raja nauhoitettu. Jos näin ei ole niin pakkohan se turvaväli on jättää. Minusta nauhoittamatta jättämistä on turha sysätä toisille kun minusta siihen isäntä sopii kaikista parhaiten kun hän tietää melko varmasti pyykit ja rajalinjat.

Entäs sitten kun kuvio on oikein kunnolla merkattu, mutta motolle annettu kartta menee yhdestä nurkasta yli merkityn kuviorajan. Kumpi on vahvempi selkeä maastomerkkaus vai karttapiirros plus GPS.
Minulle sattui tapaus että tullessani palstalle saikkareissulta moto oli juuri kaatamassa puuta jossa oli rajausmerkki. Kun huomautin asiasta, niin vastaus oli: ”emmä nuota nauhoja kattele, mulla on kartta ja GPS.” Totesin siihen että tästä lähin tällä työmaalla kyllä sitten katselet. No pysyi merkkausten sisäpuolella sitten.
Tässä ei ollut kyse rajalinjasta, vaan kuviorajasta. Ei myöskään GPS näyttänyt väärin. Leimikkokuvio vain oli piirretty kartalle siinä kohtaa ohi merkkauksen.

Kyse ei ollut merkittävästä taloudellisesta asiasta, mutta jäi periaatteellisena asiana mieleen, että kumpi on vahvempi.
Leimikko oli MHY:n merkkaama, mutta lisäsin vielä joka väliin yhden/kaksi nauhaa kun ostaja antoi nauhakerän.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Eilen kävin taas pitkästä aikaa nauhoittamassa parille tilalle pystyleimikot. Itsellä on tapana rajata päätehakkuu leimikot niin, että siellä on vähintään tukkipuita ja suurin osa 2 pölkyn tukkipuita (täällä Rovaniemen korkeudella), kuvion ulkopuolelle voi jäädä kapea kaista saman kuvion kuitupuustoa. Ei ole vielä tullut sanomista tilan päätehakkuiden yhteydessä, jonkin yksittäisen kuvion pienuudesta, kun muutoin motteja leimikolla on riittävästi. Kuitunauhoja laitan noin kymmenen metrin välein, siten että itsekin näkee kaksi nauhaa kerralla.

Rajapyykkiä etsin jonkin aikaa, leimikko ei sinne yltänyt, mutta kun samalla mittailin tulevia leimikoita niin olisi rajalinjan paikan voinut nauhoittaa, mutta ilman kompassia mäkäräisten kupatessa jäi löytämättä. No se olikin vielä keskiläpimitalta 21 senttistä ja sisälsi siten paljon yhden tukin puita, kymmenen vuoden sisällä kuitenkin uudistukseen sekin ja silloin pitää pyykki ja rajalinja hakea.