Keskustelut Metsänomistus Missä raja…missä palsta ?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 56)
  • Missä raja…missä palsta ?

    lainaus:

    ”Noin yleistasolla voisin tämän aamun puhelinliikenteen perusteella sanoa että ehkä suorittavan portaan olisi hyvä keskittyä sen oman toimen hyvään suoritukseen ettei kävisi kuin taas kävi että sinne naapurin sutturytöön hyökäistiin ensteks ja sitten alkoi minun siivottukkin löytyä. Mutta eihän se raja tielle näy kun se ei ole tiessä. Ja se naapurin rytö saattaa nyt olla tielle katsottuna ehkä siistikin kun tuli puut pois. Rantanäkymät avartui nk.”

    Jäi vähän askarruttamaan , että oliko tien ja palstan välillä mahdollisesti vierasta maata , ja olisiko ollut mahdollista mennä oikealle kuviolle jostakin kautta käymättä naapurin puolella ?

    Tietyt asiat tulisi aina merkitä selkeästi maastoon ennakkoon .
    Näitä ovat :
    -varastopaikka ,
    -reitti leimikolle ,
    -mahdolliset tilan rajat
    -ja leimikon rajat , jos on vähäistäkin vaaraa väärille tulkinnoille .

    Jotkut yhtiöt huolehtivat nämä asiat esimerkillisen hyvin , toiset ….vähän huonommin . Avaustekstistä käy ilmi jälkimmäinen vaihtoehto . Virheitä sattuu , jos kokonaisuus jää epäselväksi .

    Aihe (työskentelyä haittaava aluskasvos) josta tälläkin palstalla on jauhettu kyllästymiseen asti , ei näytä vileäkään olevan loppuun kaluttu . Osasyynä vahinkoon on tälläkin kertaa riittämätön
    näkyvyys .
    Tilan rajalla tilanne on helppo korjata raivaamalla leimikon puoli siistiin kuntoon . Tällöin raja näkyy selkeästi ja hakkuu pysyy varmasti oikealla puolella rajaa . Sama kaava toimii hyvin korjuun kohteena olevan palstan kohdalla . Vain raivattu alue hakataan .

  • Nimetön

    Ainakin meilläpäin useinmiten leimikon ja tilan rajat jätetään nauhottamatta tykkänään, korkeintaan saatetaan isännältä kysyä, ”rajathan siellä näkyy hyvin”. Voi vaan kuvitella mikä on tilanne tulevaisuudessa kun moton gepsillä hakataan harvennukset ja aukot varovasti lähes rajaan asti, eikä kukaan aukase rajalinjaa. No jos seuraavasa hakkuusa on jo tarkuus gepsi käytössä.

    rame

    Ennakkoraivauksen kannalla ollaan täälläkin, muuten ei voi odottaa kunnollista jälkeä motoltakaan.

    Tietämätöntä kiinnostaisi minkälaisia karttaohjelmia sijaintitietoineen noissa motoissa tänäpäivänä on?

    suorittava porras

    Karttoja löytyy eri mittakaavoissa . Myös ilmakuva on käytössä joissakin ohjelmissa .
    Koneen paikka näkyy kartalla metrilleen oikein , jos gps toimii .
    Joskus häiriön yllättäessä voi tulla kymmenien kilometrien ja jopa sadan kilometrin heitto todelliseen sijaintiin . Toisinaan konen pysyessä pitkän aikaa liikkumattomana paikallaan koneen paikkaa osoittava kuvake kartalla saattaa livahtaa toiseen maakuntaan . Joskus gps ei ”syty ” ollenkaan . Silloin ollaankin jo pulassa , jos leimikko on huonosti merkitty .

    Työkoneen kulkema reitti piirtyy kartalle ja on lähetettävissä eteenpäin tietoa tarvitseville (=ajokoneelle) ja tallennnettavissa työvuoron päättyessä .
    Reittipiirros ei aina osu samaan raitaan , kun kuljetaan sama reitti uudelleen . Poikkeamaa on lähes joka kerta .
    Tähän ongelmaan ovat veneilijätkin törmänneet navigointilaitteidensa kanssa . Kivi on löytynyt veneen alle kertaalleen turvalliseksi todetulla reitillä . Todellisuudessa vene on kulkenut jopa 10 metriä sivussa alkuperäiseltä reitiltä , vaikka on seurattu tarkasti karttaan tallennettua viivaa .

    Joissakin ohjelmissa on mahdollisuus kytkeä päälle hälyytystoiminto esim . sähkölinjoja ja merkittyjä rajoja lähestyttäessä . Varoitusetäisyys voidaan ohjelmoida tarpeen mukaan . (avauksen tapauksessa se tuskin on ollut toiminnassa).
    Varoituksista ei kuitenkaan ole mitään hyötyä , jos hälyytyksen kohde on merkitty väärin , väärään paikkaan tai jätetty kokonaan merkitsemättä kartalle . Esimerkiksi inhimillisen erehdyksen vuoksi virheellisesti merkityt kuviot tai hakkuutavat (harvennus/avohakkuu eri merkinnät) sotkevat toiminnan täysin .

    Gps on hyvä apuväline , mutta ei takaa virheetöntä toimintaa . Tämän vuoksi kohteet on merkittävä aina huolella . (kts. kuva GPS:n
    ”villit ” päivät . Siinä koneen paikkaa osoittava kuvake seilasi kartalla ristiinrastiin kilometrin säteellä koneen seistessä muutaman minuutin tukevasti paikallaan )

    Metsuri motokuski

    Niin tilanne voi olla myös niin että tilanraja ei ole tarkalleen sinä missä kartta sen näyttää. Toiseksen gps:n tarkuus ei ole lähelläkään metrien luokkaa ainostaan silloin kun tarpeeksi monta satelliittia on gps laitteessa kiinni. Maksimaalinen tarkuus saavutetaan noin viiden sateliittin kanssa. Mutta on paikkoja jossa paikannus tulee vain kahdelta satelliitilta ja silloin tarkuus on useita metrejä. Kuskihan ei tietenkään tiedä hakkuun aikana kuinka tarkka on sen hetkinen sijainti. Olen aika usein rajanpinnassa hakatessa huomannut että kone on ollut linjalla ja haukkuupää naapurin puolella. Mutta realiaikainen paikannus on ollut useita metrejä omalla puolella.

    Kerran hakkasin aukkoa mäkirinteessä ja rinteen alaosassa oli rakennus. Oli alku talvi ja pimeä. Moto näytti paikannuksen varmaan 50 m rakennuksen sivulle. Katsoin että alarinteeseen voi vielä kuusen kaataa kun ollaan rakennuksen sivulla. Kaadettuani kuusen huomasin että rakennus oli koneen alapuolella ja puun latva oli pudottanut lumet rakennuksen räystäältä. Siinäkin virhe oli gps – laitteessa useita kymmeniä metrejä. Kun konetta siirsin muutaman metrin tuli uusipaikannus juuri siihen jossa todellisuudessa olin.

    Kyllähän se olisi hyvä jos ne rajat olisvat merkitty kun aika paljon myös pimeällä työtä tehdään. Nykyään olen alkanut jättää noin 10 m turvavälin rajaan ettei vahingossakaan mennä naapurin puolelle.

    Nimetön

    Näihän se on niinkuin Mm sanoo gpsistä, ja tarkuus gepsin käyttäjilläkin on tiedossa kellon ajat jolloin tarkkuus on parhaimmillaan.

    Aika pitkä on mm.llä tuo turvavyöhyke 10m, siinähän on koneen kuljettaja silloin 20m pääsä rajasta niin ei niin kauas näe edes punasia nauhoja jos rajat on nauhotettu. Onko kaikilla koneen kuljettajilla tapana käydä jalkasten raja tarkistamassa?

    Minä ainakin sälyttäsin vastuuta enempi puun ostajalle jos ei rajoja ostaja nauhota vaan riittää kun kysyy että näkyykö siellä rajat.

    Metsuri motokuski

    Tietenkin täytyy varmistaa että onko raja nauhoitettu. Jos näin ei ole niin pakkohan se turvaväli on jättää. Minusta nauhoittamatta jättämistä on turha sysätä toisille kun minusta siihen isäntä sopii kaikista parhaiten kun hän tietää melko varmasti pyykit ja rajalinjat.

    Nimetön

    Varmaankin monesti Isäntä ite löytäs rajalinjat parhaiten, mutta ei mulle ainakaan oo koskaan esitetty rajalinjojen nauhotusta eikä koskaan ole edes mua haettu kaveriksi nauhotukseen. Aina on kyllä hakkuukone pysynyt oikialla kuviolla niin kait ne sitte on mulla linjat kunnolla auki.

    Korpituvan Taneli

    Entäs sitten kun kuvio on oikein kunnolla merkattu, mutta motolle annettu kartta menee yhdestä nurkasta yli merkityn kuviorajan. Kumpi on vahvempi selkeä maastomerkkaus vai karttapiirros plus GPS.
    Minulle sattui tapaus että tullessani palstalle saikkareissulta moto oli juuri kaatamassa puuta jossa oli rajausmerkki. Kun huomautin asiasta, niin vastaus oli: ”emmä nuota nauhoja kattele, mulla on kartta ja GPS.” Totesin siihen että tästä lähin tällä työmaalla kyllä sitten katselet. No pysyi merkkausten sisäpuolella sitten.
    Tässä ei ollut kyse rajalinjasta, vaan kuviorajasta. Ei myöskään GPS näyttänyt väärin. Leimikkokuvio vain oli piirretty kartalle siinä kohtaa ohi merkkauksen.

    Kyse ei ollut merkittävästä taloudellisesta asiasta, mutta jäi periaatteellisena asiana mieleen, että kumpi on vahvempi.
    Leimikko oli MHY:n merkkaama, mutta lisäsin vielä joka väliin yhden/kaksi nauhaa kun ostaja antoi nauhakerän.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    kepa

    Kyllähän se silloin vastuu on puunmyyjällä jos itse myy leimikon ja mennään väärälle puolelle. Silloin on tietenkin eriasia jos puunmyynnin hoitaa joku toinen.
    Itse nauhotan kaikki leimikot huolellisesti kun olen myymässä leimikkoa. Montakertaa kun leimikko on tehty karttaan ja menee vielä tarkemmin maastoon niin huomaa pieniä kulmauksia joissa esim. päätehakkuuta kannattaa tehdä hieman reilummin. Nauhoituksella asia on helppo hoitaa. Painoitankin kun koneet saapuvat että tehkää nauhoitusten mukaan ja niin ovat tehneet eikä ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Siinä vielä toki on koneen leimikkokartta vielä mukana tukemassa.
    Parivuotta sitten muutama kaveri naureskeli kun nauhoittelin leimikkoa parina päivänä että minkähänlaista palkkaa nauhottamista maksetaan. Totesin että tässä leimikossa n.5000€. Niin kyllähän siinä naamat vähä meinas totisemmaksi mennä. Enkä leimikkoon lisänny kun muutamia kulmauksia nauhotuksella kun puusto oli järeää tukkipuuta.

    pihkatappi

    Eilen kävin taas pitkästä aikaa nauhoittamassa parille tilalle pystyleimikot. Itsellä on tapana rajata päätehakkuu leimikot niin, että siellä on vähintään tukkipuita ja suurin osa 2 pölkyn tukkipuita (täällä Rovaniemen korkeudella), kuvion ulkopuolelle voi jäädä kapea kaista saman kuvion kuitupuustoa. Ei ole vielä tullut sanomista tilan päätehakkuiden yhteydessä, jonkin yksittäisen kuvion pienuudesta, kun muutoin motteja leimikolla on riittävästi. Kuitunauhoja laitan noin kymmenen metrin välein, siten että itsekin näkee kaksi nauhaa kerralla.

    Rajapyykkiä etsin jonkin aikaa, leimikko ei sinne yltänyt, mutta kun samalla mittailin tulevia leimikoita niin olisi rajalinjan paikan voinut nauhoittaa, mutta ilman kompassia mäkäräisten kupatessa jäi löytämättä. No se olikin vielä keskiläpimitalta 21 senttistä ja sisälsi siten paljon yhden tukin puita, kymmenen vuoden sisällä kuitenkin uudistukseen sekin ja silloin pitää pyykki ja rajalinja hakea.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 56)