› Keskustelut › Metsänomistus › Missä paras metsän tuotto?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 128)
1 2 3 … 6 7 8 … 11 12 13

  • Missä paras metsän tuotto?

    Lähetetty: 13.7.2016, 06:51

    Mielehkiihtoista vertailla eri paikkakuntien metsän tuottoa metsään.fi sivustolla. Kysymys lienee keskimääräisistä tuotoista. Pienillä alueilla saattaa kyllä olla isojakin makroilmaston eroja.

    Toisaalta hyvällä metsänhoidolla voidaan metsän tuottoa parantaa.
    Kotikunnassa ha / 5-vuosituotto on 191 €, suurin tuotto eri paikkakunnista löytyi 895 € !
    Miten tuottaa keskustelijoiden metsä?

    Tekijä
    harrastelija harrastelija
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 20.7.2016, 22:13

    Jos kuusessa on millin lustot, niin se on melkein ligniiniä koko puu, sellua tulee nuukasti. Eipä näytä Jätkän tietämys ulottuvan sellun keiton puolelle. Sepä siitä.

    Kaskisten alkuperäisistä hakuista rumpuhakkuun ja rankahakkuun meni noin 65cm suora puu läpi, jos se ajettiin sinne yksin.
    Kyse ei ole niinkään moottorin tehosta vaan mahtumisesta hakkuun. Kyllähän ne moottorit kivasti ulvahti sellaiselle puulle kuitekin.
    80/90-lukujen taitteessa rakennetun uuden linjan hakkuun ei ihan yhtä suuri puu enää mahtunut, en muista tarkkaa mittaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo Visakallo 21.7.2016, 07:12

    ”Tiheämpi puuaines on rakennuspuuksi parempaa ja soisi että arvokkaamman puun kasvatuksesta saisi paremman hinnankin.”
    Puuki

    Asia ei ole noin yksiselitteinen. Tänä päivänä yhä suurempi osa sahatavarasta jatkojalostetaan erilaisiksi liimarakenteiksi, levyiksi, yms, joissa halutaan nopeasti kasvanutta ja kevyempää puuainesta. Yhä pienempi osa sahatavarasta päätyy sellaisenaan rakennuskäyttöön. Oma lukunsa on yhä tiukentuneet U-arvo-vaatimukset, jotka suosivat nopeasti kasvanutta puuainesta.
    Tällä hetkellä vaaleat puulajit ovat sisustusratkaisuissa kaikkein kysytyimpiä maailmalla.
    Tästä johtuen nopeasti kasvaneella, vaalealla kuusella on yhä kasvavat markkinat maailmalla.

    Jätkä 21.7.2016, 08:42

    Jos jostain oli puhe, niin sorvitukista, mutta se on paino, joka kuidun määrän ratkaisee, ei se, kelluuko puu kuinka koholla.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 21.7.2016, 10:45

    Jos erikseen lahonkestoa tavoitellaan, niin silloin toki käytetään nimenomaan kuusta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo Visakallo 21.7.2016, 15:14

    Liimapalkeissa käytetään monesti mäntyä vain pintapuuna ja kevyempää kuusta sisäosassa, eli palkissa on enemmän kuusta kuin mäntyä. Näin saadaan aikaiseksi kevyempi ja kantavampi rakenne.

    Jätkä 21.7.2016, 16:36

    Kun sahatavarassa on sentin vuosilustoja, sitä ei saa hyvilläkään suhteilla lujuusluokkiin, eli rakennuspuutavaraksi se ei kelpaa.
    Jos tuhat litraa kuivaa kuusta painaa kolmesataa kiloa, niin siinä on puun kuituja puolta vähemmän, kuin kuusessa, jonka ominaispaino on 0,6. Silloin kevyemmästä puusta tulee vain puolet siitä paperimäärästä kuin kaksi kertaa painavammasta puusta.
    Se on fakta.

    Kuusikuitu menee etupäässä hiomo – tai hierremenetelmiä käyttäviin paperitehtaisiin, joissa Ligniini jätetään kuitujen joukkoon. Näin puusta saadaan kaksinkertainen määrä massaa ja myös tupla tulo.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 21.7.2016, 17:04

    Tähän asti sellutehtailla on kyllä haluttu nopeammin kasvavaa puuta ja kirottu oikein kitukuusikoiden puuta kun siinä on niin paljon muuta kuin selluloosaa..
    Ilmeisesti on niin ettei liian opeaan kasvanutta puuta edes ole tullut vielä tehtaille ja epäilen ettei liian nopea kasvu tule jatkossakaan olemaan sellunkeittäjien ongelma.

    Siinä mielessä sellu ja tukkipuun vaatimukset yhtyvät että sellupuunkin pitäisi olla kohtuu suoraa ja vähäoksaista, että saanto olisi hyvä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Anton Chigurh Anton Chigurh 21.7.2016, 17:34

    Minulle on tähän asti maksettu kuutioiden, ei lustonohuuden mukaan.
    Pystykarsittujen tyvien ostajatkin haluavat 3-4 millin lustoista tavaraa. Siis rapiassa 30 vuodessa vanhojen suositusten mukaan päätehakkuukokoon kasvanutta (rk 24 cm).

    Jätkä 21.7.2016, 18:19

    Pystykarsittua mäntyä ei lyödä selluhakkeeksi, eikä siitä tule rakennuspuutavaraa. Jos joku ostaa 24 senttistä pystykarsittua mäntyä, niin ei paljoa saa sitä, mitä haluaa.
    Yleensä nyrkkisääntönä on ollut, että vähintään kymmenen sentin kerros on pinnassa oksatonta, eli pystykarsinnan jälkeen on täytynyt tulla lisävahvuutta vähintään 23 senttiä.

    Mäntyviilun sorvaajat haluavat oksatonta, mahdollisimman nopeasti kasvanutta mäntyä.

    Taneli on vaatimuksissaan kova, kun meinaa, että hakkuriin pitää olla suoraa kuusipölliä?

    Hiomokuusen pitää olla suoraa ja määräpituiseksi katkaistua (120 cm)

    Hierrekuusi lyödään hakkeeksi.

    harrastelija harrastelija 22.7.2016, 07:27

    Tuo pystykarsinnan tarkoitus on hiertänyt alitajaunnassa vaikka sitä tuli tehtyä takavuosina kymmenien ha:n alueella, 3 – 400 runkoa/ha. .
    Nyt tuntuu siltä, että varsinaiseen tavoitteeseen nähden homma on ollut turhaa tai jopa haitallista.
    ”Jätkä” pelkisti asian aika hyvin.

    Jossakin vaiheessa tuli Kuhmo Oy:n sahaajalta viestiä kuinka pystykarsitusta pölkystä tuli sahatessa lautoihin reikiä.

    Paras kohde pystykarsintaan lienee maiseman hoito.
    Tai sitten ”Jätkän” mainitsema puun kasvatus tarpeeksi suureksi.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 128)
1 2 3 … 6 7 8 … 11 12 13