Käärmeetkin varmaan osaltaan syövät myyriä. Niitä lienee kuitenkin aika vähän ja niiden määrää on vaikeaa lisätä. Vieraslajeja pitäisi mieluummin poistaa kuin lisätä Suomen luonnosta!

Mitä ongelmia Anneli näkee käärmeiden siirtoistutuksessa?

Esim.Intiassa käärmeiden ansiosta jyrsijäkannat pysyvät siedettävällä tasolla.
Toivottavaa olisi,että Suomessakin ymmärrettäisiin käärmeiden tuomat hyödyt.
Näin myös jyrsijöiden levittämät taudit pysyvät kurissa.

Kyy menestyy suomessa hyvin,kunhan ne jätetään rauhaan.

Aluksi voisi siirtoistuttaa muutaman kalkkarolajin.
Sitten lajikirjoa voisi pikkuhiljaa lisätä,mikäli homma alkaa toimimaan.

Käärmeitä ei tule verrata muihin vieraslajeihin,joista ei ole kuin pelkkää harmia.

Mitäs Anneli on yleisellä tasolla mieltä käärmeistä?

Raja kartassa ei pysäytä eläintautia

Ulkomaiset kontaktit lisäävät eläintautien riskiä myös Suomessa. Sen tietää Satakunnassa olevan Niinisalon Tykistöprikaatin eläinlääkäri Hanna Tenhu. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valtuuttamalla rajaeläinlääkärillä on työkokemuksensa takia monia näkökulmia eläintauteihin. Jos esimerkiksi myyräekinokokki todetaan meillä Suomessa, loppuu huoleton elämä. – Metsässä ei voi syödä raakoja marjoja tai rouskutella raakaa porkkanaa suoraan pellosta. Tauteihin jo tottuneet keskieurooppalaiset kauhistelevatkin nykytyyliämme. Myyräekinokokin löytyminen Ruotsista tarkoittaa sitä, että se voi olla meilläkin jo nyt, Tenhu arvioi. Kymmenisen vuotta Puolustusvoimissa työskennellyt Tenhu opiskeli ammattiinsa Saksassa. Siellä opiskeltava eläintautikirjo oli jo 1990-luvun lopussa mittavampi kuin Suomessa. – Koulutukseen kuului tautikuvauksia, joista täällä ei vielä edes tiedetty, hän muistelee. Muutaman vuoden kuluttua Saksasta saatu oppi oli kuitenkin ajankohtaista myös Suomessa. Sveitsissä työskennellessä kuului lemmikkieläinten rutiinihoitoon kerran kuussa annettava lääkitys myyräekinokokkia vastaan. – Vaikka olemme saaneet olla monilta taudeilta rauhassa, kyllä ne aaltoina meillekin lopulta tulevat, sanoo Tenhu, joka on työskennellyt myös rajatarkastuksessa. – Infektiopaineet ovat nykyisin kovat, eikä tauti kunnioita rajaa. Venäjältä tai Baltiasta riittää yksi kettu tai supikoira, joka tuo vaikkapa raivotaudin mukanaan. Jos syöttirokotusten teho ei olekaan riittävä, sitten se löytyy meiltäkin.

Täysin ymmärrystä vailla olevan väitteet (tuolla edellä) on syytä oikoa.

E. multilocularis:
”Eräillä E. multiloculariksen endeemisillä alueilla Keski-Euroopassa ihmisiä on kehotettu välttämään kypsentämättömien metsämarjojen syöntiä. Marjojen huuhtelemista ennen käyttöä on ehdotettu ekinokokkoosin ehkäisykeinoksi, mutta tämän tehosta ei ole varmuutta (Eckert ja Desplates 1999).”
Noin siis 1999.

”Marjanpoiminnan ja -syönnin yhteyttä ihmisen ekinokokkitartuntoihin ei ole osoitettu, ja niistä varoittelu on Keski-Euroopassakin vähentynyt epidemiologisen tietämyksen myötä.”
Evira 2011.

Trikinelloosi:
”Viimeinen Suomessa tavattu trikinelloositapaus ihmisillä oli 1970-luvulla. Tartunta oli saatu karhunlihasta.”
Lähde: Zoonoosikeskus

Rabies:
”In the six years between 2006 and 2011 there were 12 cases in Europe in seven EU countries, of which 6 were imported. Sources of infection included exposure to rabid dog, cat or bat.”
Lähde: European Centre for Disease Preventional Control