Keskustelut Metsänomistus Minne myyrät kadonneet? Tiedätkö sen?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 254)
  • Minne myyrät kadonneet? Tiedätkö sen?

    Siitä viimeisestä myyrätuhovuodesta 2009 on kulunut nyt 6 vuotta. Ainakaan meidän taimiokoissa ei mitään havaintoja myyristä tänäkään keväänä.

    Tietääkö joku, miten myyrätutkijat selittävät nykytilannetta? Vai ovatko todenneet, ettei koko myyräkysymys ole enää ajankohtainen ja vaihtaneet ammattia?

  • Kurki

    Ei myyrät ole mihinkään kadonneet.
    Täällä Länsi-Kainuussa viime talvena oli kohtalaiset myyrätuhot. Nurmi talon ympärillä ja kesantopellot ovat heinäpesiä täynnään ja heinikot yhtä silppua ja pajujen kuorta syöty. Meni puolet viime kevään kloonivisakoivun 200 kpl peltoistutuksista ja muualla jonkun verran niistä männyn taimista, jotka ovat olleet lumen sisässä, on syöty silmuja.
    Lisäksi tuossa visataimikossa on ollut jo vuosia vesimyyriä, että melkein joka askeleella maa painahtaa.
    Nyt on ollut visakoivutaimikossa 5 loukkua pyytämässä porkkana syöttinä, mutta yhtään myyrää ei näytä olevan missään.
    Myyräkanta on romahtanut.
    Minnehän ovat nyt kadonneet?

    A.Jalkanen

    Väite pienpetojen aiemmin uskottua suuremmasta merkityksestä myyräkannan säätelyssä eli että ravintoketju olisi luultua enemmän top-down säädelty, on uutta teoriaa, jonka hypoteeseja ei ole vielä testattu käytännön koejärjestelyin. Työn alla ovat kuitenkin.

    Borrelioosista tiedetään että se ei tapa petoeläimiä sen enempää kuin koiriakaan. Borreliabakteerin kannalta kasvinsyöjät ovat sille pääsääntöisesti eduksi ja petoeläimet vain haitaksi. Ihmisen kannalta borrelioosi ja puutiaisaivokuume ovat kertaluokkaa vakavampia vaivoja kuin ekinokokki. Ekinokokkia on tavattu jo esimerkiksi Virosta joten kyllä se Suomeenkin rantautuu mutta ihmisen sairastumisriskiä ei pitäisi liioitella.

    Niko

    AJ
    ”Väite pienpetojen aiemmin uskottua suuremmasta merkityksestä myyräkannan säätelyssä eli että ravintoketju olisi luultua enemmän top-down säädelty, on uutta teoriaa, jonka hypoteeseja ei ole vielä testattu käytännön koejärjestelyin. Työn alla ovat kuitenkin.”

    Veikkaan, että Anton (ts. Ripperi) on tuossa ”työn alla” -osiossa kenttämiehenä. Nolaako hän nyt tällä 10-vuotisella lokakampanjallaan totaalisesti itsensä? Jos koko hanke on lähtöruudussa, mutta tutkimuksen loppulokset ovat olleet tiedossa jo sen 10 vuotta. Niitä lopputuloksiahan olemme saaneet lukea ihan riittävästi…;)

    Mikäs tutkimus se sellainen on jossa vastaus ongelmaan tiedetään etukäteen. Ja sitten vaan sorvataan vähän hypoteesia alle että näyttäisi niinkuin johtopäätöksiin olisi jotenkin päästy.

    Täytyy sanoa, että pitkä matka on tutkijoilla Jalkanen-Chiccunen vielä taitettavana ihan asennetasolla, että olisivat edes vähän uskottavia. Välimatka oikeaan tutkimukseen on mitattavissa valovuosina.

    Metsänomistajana tyydyn toteamaan: Onneksi näissä myyräasioissa on Metla, Henttosineen ja peesareineen!

    JacktheRibber

    Myyräekinokokista ja -ekinokokkoosista on johtava erikoisasiantuntija antanut seuraavan lausunnon (sanatarkasti):

    ”…tuolla Keski-Euroopassakin, missä se on yleinen, et sitä on kaikkialla, niin ajatellaan nyt vaikka Sveitsiä, jossa on 6 vai 7 miljoonaa ihmistä (yli 8 miljoonaa, korjaus jacktheribber), siellä havaitaan ehkä viidessä (5) korkeintaan kymmenessä (10) ihmisessä vuosittain tartunta. Melkein kaikki voidaan nykylääkkeillä hoitaa, että se ei pääse sitten enää etenemään. Ainoa ongelma on se, että oireet tulevat myöhään, itämisaika voi olla 10-15 vuotta…”

    Tuolla itämisalalla ei ole käytännön merkitystä. Tunnen Sveitsin pahimmalta ekinokokkialueelta laboratorionhoitajan, joka on yli 20-vuotta päivittäin etsinyt näytteistä ekinokokkoosia. Tuona aikana on löytynyt peräti yksi (1) tapaus.
    Ei sitä kovin helposti saa.

    Anton Chigurh

    ”Metsänomistajana joudun toteamaan: Onneksi näissä myyräasioissa on Metla, Henttosine ja peesareineen.”

    Henttoselta on ollut Original idea, lisäksi sama henkilö on Supervised by lumikkohypoteettisen väitöskirjan, joka on paavo hellstedtin nimissä julkaistu 2005.

    Koko tuon erikoisasiantuntevan sakin erikoisasiantuntemus kiteytyy muutamassa virkkeessä, jotka on tuottanut erikoisasiantuntevan ohjauksen kokenut samainen hellstetti:

    ”Lumikon pitää löytää joka päivä myyrä ravinnokseen.”
    Kettu löytää kymmenen (10) myyrää tunnissa ravinnokseen.

    Edelleen:
    ”Erikoistumisesta johtuen lumikot sananmukaisesti etsivät myyriä viimeiseen hengenvetoon. Tämä lumikon ominaisuus painaa myyrämäärät romahduksen aikana pohjalukemiin.
    Lumikoille saaliin loppuminen on kuolinisku. Ne hupenevat lähes olemattomiin. Se taas antaa myyrille tilaisuuden lisääntymiseen melko petovapaassa ympäristössä, ja pian niitä on jälleen joka kolossa.”

    reservuaari-indeksi

    Tuossahan sulle olis Anttooni hyvä homma kun sulla tuota aikaa näyttää olevan. Rupeisit vetämään tuollasta ML:n etusivulla esiteltyä Vene-projektia, pääsisit neuvomaan muita niiku vertaistukena. Savo-Karjalakin sattuisi siihen mukavasti. ”Positiivinen pöhinä” sulta syntyisi luonnostaan. ☺

    http://metsalehti.fi/Metsalehti/Metsauutiset/2015/5/Metsanomistajat-neuvovat-toisiaan/

    Ammatti Raivooja

    Nuoria kuusia varsinkin Pohjois-Savossa tappanutta mustakoro-nimistä sienitautia levittää hyönteinen, selvittivät Luonnonvarakeskuksen tutkijat. Luonnonvarakeskuksen metsäpatologit havaitsivat mustakorotuhojen yhteydessä merkkejä ruskokiiltokääriäisistä.” MT

    Onko tämä nyt ratkaistu?

    reservuaari-indeksi

    Aatteletko AR että myyrät ei oliskaan ollu asialla vaan tuo tauti? Älä prkl, siinä putoo monelta elämäntarkoitus pois…;)

    Joutuu joku jankkaaman kohta: Pienpedot estivät mustakoron leviämisen sykleissä…

    Ammatti Raivooja

    Muistaakseni Anton arveli mustakoron levittäjäksi myyriä. Nyt se mahdollisuus näyttää epätodennäköiseltä.

    Anton Chigurh

    Minun tiluksillani tuota mustakorosientä on parillakymmenellä hehtaarilla vuosien 2001-2003 kuusenistutusaloilla.

    Metla kyseli havaintoja sienestä (2013), jolloin otin sinne yhteyttä. Paikalle tulikin kolme hutkijaa. Kävi ilmi, että vaivaa esiintyy vuosien 2006 ja 2009 pahimmilla myyrätuhoalueilla. Niin minullakin. Mitä pahempi myyrätuho sitä pahempi mustakorosienituho.

    Sanoin hutkimusryhmän johtajalle (marja poteri), että kyseessä on selkeä haavaloinen. Edelleen, että henttosen nahka joutuu vielä tämän takia nahkurin orsille.
    Johtaja (poteri) häkeltyi täysin (pasmat menivät sekaisin), sillä vastaus kuului: ”minun (siis anton chigurhin) tulee istua henttosen kanssa saman neuvottelupöydän ääreen.”
    Eihän tuo ole mikään vastaus tuohon haavaloinen juttuun. Sitäpaitsi henttonen ei uskalla tavata minua.

    Löysin sitten sattumalta metlan taimiuutiset 3/2011, jossa on seuraava teksti:
    ”N. fuckeliana (mustakorosieni) tunnetaan ennestään Euroopassa ja Pohjoismaissa kuusien (Picea spp.) ja pihtojen (Abies spp.) haavaloisena, joka saa puun muodostamaan tartuntakohtaan koroja.”

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 254)