Keskustelut Metsänomistus Minne myyrät kadonneet? Tiedätkö sen?

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 254)
  • Minne myyrät kadonneet? Tiedätkö sen?

    Siitä viimeisestä myyrätuhovuodesta 2009 on kulunut nyt 6 vuotta. Ainakaan meidän taimiokoissa ei mitään havaintoja myyristä tänäkään keväänä.

    Tietääkö joku, miten myyrätutkijat selittävät nykytilannetta? Vai ovatko todenneet, ettei koko myyräkysymys ole enää ajankohtainen ja vaihtaneet ammattia?

  • Timppa

    Tuo borrelioosiriskin tutkiminen on luonnollisestikin erinomaisen hyödyllistä. Osaatko Anneli kertoa, mistä ja milloin noita taudinaiheuttajia Suomeen ilmaantui. Nuoruudessa punkki oli kesällä lähes jokapäiväinen tuttavuus, mutta silloin ei ainakaan tiedetty borrelioosista. Poisto-ohjeeksikin suositeltiin punkin ”hukuttamista” rasvaan, mikä nyt on ehdottomasti kielletty.

    Nuioruudessani lehmät metsälaitumilla olvat kaiketi punkkien paras kasvualusta. Niistä sitten levisi luontoon ja lopuksi ihmisiin. Tytär muistelee, kun kerrankin hänessä oli 7 punkkia.

    Timppa

    Mjo:lle vastaisin, ettei kukaan ole kaiketi laskenut naalien määrää 1000 vuotta sitten Lapin tuntureilla.

    Naalihan on vähän lyllerömäinen, minkä helposti huomaa turkistarhalla kettuun verrattaessa. Se on selvästi huonompi saalistaja kuin kettu. Naali joutuu tyytymään siis pääasiassa haaskoihin ja vanhoihin varastoihinsa. Aikanaan Lapissa oli epäilemättä runsas susikanta, joiden tekemien haaskojen turvin naalikin pystyi leviämään ydinalueensa ulkopuolelle. Nyt sudet ja haaskat ovat hävinneet ja kettu vallannut aluetta.

    Joskus 30 vuotta sitten näin Utsjoen tuntureilla asutun maapesän, joka saattoi olla naalin koti. Nythän niistä ei ole enää pysyviä havaintoja.

    Anton Chigurh

    Antonin poika kirjoittaa tuolla edellä:

    ”Boreaalisen ja lauhkean vyöhykkeen eroista Henttonen ja kumppanit ovat kirjoittaneet jo 30 vuotta sitten. Ja näillä palstoilla kylähullut eivät ymmärrä alkeitakaan.”

    Itse kirjoitin tällä samalla palstalla 10.09.2011 kello 11:19 otsikolla:
    Selitäpäs tämä, hiiriheikki (tarkoittaa juuri henttosta):

    ”Perustutkimukset eliöyhteisöjen dynamiikan maantieteellisistä eroista on julkaistu jo yli 20 vuotta sitten, ja sen jälkeen kannanvaihteluiden syitä on mm. Suomessa tutkittu runsaasti.”

    ”Mitä enemmän yleispetoja (kuten Etelä-Suomessa on), sitä vakaampana myyräkanta pysyy, mutta kanta vaihtelee paljon, jos spesialistit ovat keskeisiä myyräpopulaatioiden syöjiä (kuten Lapissa varsinkin lumikko.)”

    Vajaan tunnin päästä (10.09.2011 kello 12:08) kirjautunut nimimerkki ”heikki henttonen” vastasikin:

    ”Niin, Anton, nuo perustutkimukset ovat aikoinaan minun tekemiäni, joten tiedän niistä aika paljon. Ja olen osallistunut moniin tutkimuksiin paljon myöhemmnikin.

    Toinenkin viite on tuttu, perustuu selvästi alunperin minun tekstiini. Olen kirjoittanut tuon suuntaista ainakin 25 vuotta sitten.”

    Minä en olisi kirjoittanut.

    Lapissa lasketaan joka talvi riistakolmioilla lumikonkin laskentalinjan ylitysjäljet yli tuhannelta (1000) kilometriltä.
    2013 ja 2014 talvina noilta linjoilta ei ole löytynyt yhtään (0,0) lumikonjälkeä, mutta ketunjälkiä sentään keskimäärin 3,8 ja 3,2 laskentalinjojen kymmentä (10) kilometriä kohti.

    reservuaari-indeksi

    Niin. Tuota viestiketjua lukiessani tulee mieleen vain ja ainoastaan se kysymys että milloin Anton julkaisee ne omat mullistavat tutkimuksensa ja millä foorumilla? Ollan oroteltu jo rapiat 10 v.

    Ilman niitähän tämä on tätä yhtä ja samaa itkupotkuparkumista.

    William Munny

    Annelin kannattaisi ruveta tutkimaan valkosipulia,ja unohtaa mystisen myyrämiehen höpöteesit.

    H.Moilanen

    Ylen teemalta tuli juuri mielenkiintoinen dokumentti punkeista ja borrelioosista. Ongelma tuntuu olevan maailmanlaajuisesti lisääntyvä.

    Anton Chigurh

    Ja ykköstorjuja: kettu.

    Jonka on myös lisäkseni huomannut juuri taal levi.

    Mutta eivät imbesillit pässinpäät lumikkohypoteetikoiden älyttömät, tylsämieliset, mölähtelevät peesarit (joita täällä kyllä riittää).

    Niko

    Rapperi avautuu:

    ”Mutta eivät imbesillit pässinpäät lumikkohypoteetikoiden älyttömät, tylsämieliset, mölähtelevät peesarit (joita täällä kyllä riittää).”

    On ilolla pantava merkille Antonin käytöstapojen parantuminen kanssakeskustelijoita kohtaan!

    Listalta puuttuu aikaisemmin tututksi tulleet: rotan paskat, rakit, luolarassit, aivottomat… ja monet monet muut ”hengen tuotteet”.

    Vai liekö sitten uupumisesta kysymys…

    A.Jalkanen

    TBE-virus ja borrelioosi ovat saaneet ensimmäisen tukevan jalansijan meillä Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Taudit ovat erittäin yleisiä Keski-Euroopassa. Meille taudit ovat siten voineet tulla etelän suunnasta esimerkiksi muuttolintujen mukana tulleissa puutiaisissa.

    Aivan kuin myyräkuume, borrelioosikin on voinut olla meillä kauan jo ennen kuin sitä osattiin etsiä. Itse borreliabakteerit opittiin Amerikoissa tunnistamaan vasta 1980-luvun alussa. Willy Burgdorferin ym. klassikkotutkimuksessa vuodelta 1982 puutiaisista löytyi tunnistamattomia bakteereja.

    Lisätietoa voi lukea Borrelioosiyhdistyksen sivuilta os. http://www.borrelioosi.net.

    A.Jalkanen

    Siinä dokkarissa esiintyi Richard Ostfeld Cary Ecological Institutesta, jossa myös Taal Levi aiemmin työskenteli, nyppimässä punkkeja hiirestä. Paras oli se kohta, jossa nimettiin borrelioosin tärkein reservuaari eli ”välivarasto” luonnossa: jyrsijät.

    Katsottavissa kuukauden ajan:
    http://areena.yle.fi/1-2205680

    Lisää mm. zoonooseista: Metsävisio 2014 -julkaisu verkossa.

    Ostfeldin mielestä mm. se että metsät ovat pirstoutuneet ja taloja rakennetaan metsäisempiin paikkoihin, lisäävät tartuntoja. Toisaalta Afrikan osuudessa nähtiin että jyrsijöitä on kaikkialla, niin että tartunnan saadakseen ei tarvitse mennä metsään. Metsässä piilevät riskit kannattaa kuitenkin tiedostaa.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 254)