Keskustelut Metsänomistus Minne myyrät kadonneet? Tiedätkö sen?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 254)
  • Minne myyrät kadonneet? Tiedätkö sen?

    Siitä viimeisestä myyrätuhovuodesta 2009 on kulunut nyt 6 vuotta. Ainakaan meidän taimiokoissa ei mitään havaintoja myyristä tänäkään keväänä.

    Tietääkö joku, miten myyrätutkijat selittävät nykytilannetta? Vai ovatko todenneet, ettei koko myyräkysymys ole enää ajankohtainen ja vaihtaneet ammattia?

  • Anton Chigurh

    ”Henttosen hypoteesi on ollut monissa piireissä varsin suosittu. Esimerkiksi pari vuotta sitten (siis 2001) työskennellyt metsäkanalintutyöryhmä nojautui voimakkaasti siihen. On kuitenkin rehellisesti todettava, että sitä ei ole tutkimuksellisesti todistettu.”

    Toinen tunnettu professori kirjoitti 1997: ”…jossa metsästyskin on sittemmin kielletty (alkaen 1995), jotta pääsisimme selville, kuinka metsästämättömät riistakannat täällä pohjoisessa todella käyttäytyvät.”

    Tuota metsästämättömyyttä on nyt jatkunut 20 vuotta. Nyt tiedetään, miten metsästämättömät riistakannat täällä pohjoisella havumetsävyöhykkeellä todella käyttäytyvät. Jos minä olisin pyöriäisen ja kumppanien ja peesarien nahkoissa, niin yrittäisin hankkia matkalipun vähintään kuun pimeälle puolelle.

    Antonin poika

    Mistähän lähtien vainoharhoja on kutsuttu hypoteeseiksi? Miten ja missä Antonin ”hypoteesit” on testattu, ja missä tulokset on julkaistu?

    Oikeassa tutkimuksessa tulokset julkaistaan niin, että käsikirjoitusta kommentoivat julkaisusarjan toimituksen pyytäminä nimettöminä muut alan tutkijat, ja jos juttu kestää kritiikin, se julkaistaan. Kyllä toisinajattelijatkin saavat juttujaan julkaistuksi, jos niissä on logiikkaa.

    Onko Antonin & Jalkasen ”tutkimus” koskaan käynyt läpi edes tieteellisen tarkastelun alkeita. Ovatko he ylipäätään oikeasti tutkineet mitään? En ole nähnyt muuta kuin lapsellista/sairasta sekoilua täällä webissä.

    Tämän ”raivoisan” petokampanjan aikana Suomen eteläpuoliskon myyräkannoissa on ollut pari kunnon huippua (2005 ja 2008) ja sen jälkeen ei ole kunnon huippua ollut – ja koko ajan on petoja tapettu samalla tahdilla. Fiksumpi lukija voi tästä vetää oikean johtopäätöksen.

    Pienpedot itse asiassa tarkoittavat kärppää ja lumikkoa. Kettu, supikoira, näätä jne ovat keskikokoisia petoja – niille on oma tieteellinen sanansa, ”mesopredators”. Näiden ekologinen rooli on erilainen.

    Kettu ja kumppanit voivat toimia vakauttavana elementtinä, jos niille on vaihtoehtoista ravintoa kannan ylläpitämiseksi niinä aikoina, kun myyräkanta romahtaa, vaikkapa pienpetojen vuoksi. Ongelmana on, että pohjoisen karuissa oloissa tuota vaihtoehtoista ravintoa ei ole riittävästi. Lauhkeassa vyöhykkeessä on. Ja niitä tuloksia A & J kopioivat, ymmärtämättä, että ne eivät sovellu pohjoisiin oloihin.

    Boreaalisen ja lauhkean vyöhykkeen eroista Henttonen ja kumppanit ovat kirjoittaneet jo 30 vuotta sitten. Ja näillä palstoilla kylähullut eivät vieläkään ymmärrä alkeitakaan.

    Onnittelut Henttoselle. Kuulin, että hänen tutkimuksiinsa on maailmalla viitattu jo yli 10 000 kertaa. Odotan, milloin Antonin ”tutkimuksiin” viitataan ensimmäisen kerran.

    Anton Chigurh

    Vain 0,1%:lla tutkimuksen nimellä kulkevasta on pysyvää arvoa. Nuo henttosen ja kumppanien höpinät eivät kuulu siihen.

    Tämä henttonen antoi lapin kansalle a siantuntija lausunnon, joka julkaistiin 03.11.2014:
    Henttosen mukaan näyttää siltä, että ”vanha ja oikea neljän vuoden sykli” olisi palannut säätelemään pohjoisen myyräkantoja.

    Mistä syklissä on oikein kyse, Heikki Henttonen?
    ”Vanhastaan kannat ovat käyneet huipussa noin neljän vuoden välein. Jostain syystä Lapissa oli välillä pitkä jakso ilman syklejä – 1980-luvulta lähes vuoteen 2010. Mutta tällä hetkellä tuntuu, että ollaan palaamassa vanhaan.”

    Kettujen rautapyynti kiellettiin lapissa 1984 ja myrkkypyynti 1993, joka tuhosi pyöriäisen syklin. Sama jäppinen organisoi ylälapissa kettujen moottorikelkkajahdin (pyritään tappamaan kaikki ketut miljoonalta hehtaarilta), joka on pudottanut kettukannan niin alas, että myrkkypyynnin aikainen syklisyys palasi.

    6 m3

    Tuossa mainitussa kettujahdissa Lapissa oli taasen kyseessä naalin elinolojen turvaaminen.
    Kettu tehokkaampana lisääntyjänä syrjäyttää naalin. Aivan kuin saaristossa minkki syrjäytti vesikon.

    Niko

    AC:llä ja Jalkasella on eväät syöty tuolta kohkaamiselta. Tai oikeammin niitä eväitä ei ole ollut alun perinkään. Ei löydy sen vertaa miestä/naista että myöntäisi…

    Mutta mukava tätä horinajargonia penaalin ei niin terävimpien kynien kanssa on käydä ihan lämmittämisen näkökulmasta. Perinteinen uunotus tehty nykyään niin hankalaksi…;)

    Timppa

    Mennään taas vähän myyräkeskustelun ohi.
    Kannattaa huomata, että naali Lapn tuntureilla on vieraassa ympäristössä. Sehän on itse asiassa pohjoisten lintuvuorien asukki, joka kerää munia jemmaan talviravinnoksi. Se, ettei naali menesty Lapissa johtuu luullakseni enemmän ruokakysymyksrestä. Toki ketun tunkeutuminen pohjoiseen vaikuttaa myös osaltaan naalin selviämiseen. Siis kaikki yriytykset elvyttää naalikantaa on kuin veden kantamista tyhjään kaivoon. Ei se siellä pysy.

    Eihän se ketunpyyntikampanja ole tainut juurikaan vaikuttaa. Kyllä ketun jälkiä oli tänä keväänäkin normaalisti Utsjoen tuntureilla.

    Jotenkin ihmeelliseltä tuntuu tutkijoiden puuhastelu naalikannan elvyttämiseksi. Eivätkö he tunne alkeellisiakaan biologisia tosiasioita.

    A.Jalkanen

    Naalin tilanne näyttää huonolta. Se taistelu on jo hävitty. Ilmastonmuutos sen viimeistään sinetöi.

    Myyrädynamiikan tiedetään aivan valtavirran tutkimustenkin perusteella vaihtelevan, välillä on sykliä ja välillä ei. Eikä tiedetä mistä tämä vaihtelu johtuu. Tilaa siis jää vielä uusillekin selitysyrityksille. Tutkitaan ensin ja hutkitaan sitten, jos on tarvetta.

    MJO

    Mistä timppa keksi, ettei naali kuulu suomen tunturilappiin? Siellä naaleja on aina ollut (varmaan yli tuhat vuotta), eikä niitä kukaan ole siirto istuttanut. Eikö se silloin ole naalien elinympäristö, eikä siihen tarvita mitään biologisia tutkimuksia?

    Niko

    Tutkija Jalkanen avautuu:
    ”…Tilaa siis jää vielä uusillekin selitysyrityksille. Tutkitaan ensin ja hutkitaan sitten, jos on tarvetta. ”

    Melko huvittavaa kiemurtelua ”tutkijalta”. Kun tulee näpeille niin sitten se uho muuttuukin: ”tutkitaan ensin ja hutkitaan sitten”. Tuo viesti voisi mennä tiedotteena sille ”tutkimusrymällesikin”, joka luetun perusteella on ns. tutkimuksissaan pisteessä nolla. Ja siihen samaan kohtaan se on näyttänyt jämähtäneen 10 vuodeksi. Mapeissa on, ja sinne myös jää…;)

    A.Jalkanen

    Olen pahoillani, että tulosta tulee hitaasti, mutta myyräsykli ja metsäkanat ovat minulle sivujuonne, ja ensisijainen kohteeni on ihmisen borrelioosiriskin tutkiminen.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 254)