Keskustelut Metsänomistus Minne myyrät kadonneet? Tiedätkö sen?

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 254)
  • Minne myyrät kadonneet? Tiedätkö sen?

    Siitä viimeisestä myyrätuhovuodesta 2009 on kulunut nyt 6 vuotta. Ainakaan meidän taimiokoissa ei mitään havaintoja myyristä tänäkään keväänä.

    Tietääkö joku, miten myyrätutkijat selittävät nykytilannetta? Vai ovatko todenneet, ettei koko myyräkysymys ole enää ajankohtainen ja vaihtaneet ammattia?

  • A.Jalkanen

    Vakauttamalla myyräkannan, eli 1. pedoilla riittää tasaisesti syötävää eikä tarvitse jahdata lintuja, ja 2. myyrät pysyvät poissa marginaalihabitaateistaan, taimikoista ja aukoista, joissa linnut saavat näin ollen pesiä pedoilta rauhassa. Supikoira ei ole vieraslajina tähän tehtävään ihan ykkösvalinta, mutta kun se on tullut tänne jäädäkseen, olisi sen ekologista merkitystä syytä tutkia lisää.

    Ammatti Raivooja

    Aukoilta löytyy sammakoita, sisiliskoja, hyönteisiä, kasveja, lintuja, linnunmunia ja niin eespäin ni sekö riittää, pitämään supikoiran poissa aukolta syömästä helppoa saalista kun siellä ei ole myyriä? Ja jos pienpetoja on paljon ja myyriä vähän niin eikö sekasyöjä joka ei ole erityisemmin erikoistunut myyriin sitten kahta kauheammin ole rynnimässä sinne aukoille?

    Niko

    Nerokasta! Ja tulihan ne happitatitkin sieltä. Pörröinen supikoira hoitaa lintukannat kuntoon, jepjep.

    Mutta miksi Anneli (peesareineen) tyytyä tähän. Toinen kestoaihe, suden ja hirven suhde toimii varmaankin samalla logiikalla. Lisätään susia niin hirvien määrä lisääntyy!

    Lisätään karhujen määrää, niin ehjien mehiläispesien määrä lisääntyy.

    Lisätään kettujen metsätystä niin kettujen määrä kasvaa.

    Norppien määrä saadaan kasvuun tietenkin norppien tehopyynnillä.

    Ammutaan kotkia niin niiden kanta rupeaa kasvamaan.

    Ajatus on raikkaan mullistava, mutta oottekohan sittenkään GyggelRaperin kanssa ihan tosissanne…

    Timppa

    Supikoiran osalla tuo Nikon ”heitto” kyllä näyttäisi toimivan. Nimittäin, jkos tilastoihin on uskomista. Nimittäin joskus takavuosina saatiin saaliiksi n. 70000 supia/v. Kun aloitetettiin tehostettu pienpetometsästyskampanja, niin supisaaliin määrä nousi pysyvästi tasolle 170000 yksilöä. Tilastollisesti kanta siis yli kaksinkertaistui. Siis lisääntyvätkö supit enemmän? Vai kuolevatko muulla tavoin vähemmän? Vai muuttaako niitä Itänaapurista? Ei taida kukaan tietää.

    Meidän metsästysseuralla on käytännössä täysrauhoitus. Meilläkin on kanalinnuissa laskeva trendi. Tosin muutama vuosi sitten metsoja oli runsaasti nimenomaan metsäautoteillä.

    ”Poliittisesti” epäkorrektia on nimetä kanalintukantoihin erittäin paljon vaikuttava tekijä, kanahaukka. Kokeillaanpa vaikka 5 vuoden ajaksi sen rauhoituksen poistamista.

    A.Jalkanen

    Tämä on työhypoteesi, jota testataan. Minulla on 12 vuotta eläkeikään, niin että eiköhän tulokset ole siihen mennessä valmiina.

    Supikoira on välttämätön paha tässä yhtälössä, mutta myyrät ovat kuulemma senkin pääravintoa!

    Niko

    Tuota ”työhypoteesia” olemme saaneet lukea 12 v yksiselitteisen varmana tietona totatkai nimittelyllä höystettynä. Ai, se on vasta lähtöruudussa! Ei ihan heti uskoisi, kun näitä mystisen myyrävilosohvin purkauksia kattelee.

    Jos sen toiset 12 v vielä valmistaudutte grande finaleen mappeja järjestelemällä, niin saadaankohan sitten jo jotain valmista julkaistuna. Eppäillä tuota soppii.

    William Munny

    Häh! Meinasiko Anneli jäärä eläkkeelle nelikymppisenä.

    Timppa

    Hommahan menee siis näin. Myyrähuippu lisää pienpetojen määrää. Kun myyrät vähenevät, niin pienpedot kohdistavat metsästyspaineensa muuhun syötävään. Siis myös kanalintuihin. Niifden kanta laskee eikä ehdi toipua ennalleen uuden myyrähuipun aikana. Siksi laskeva trendi. Kun oli muutama vuosi ilman myyrähuippua, niin lintukannat elpyivät. Valitettavasti vaan kylmät alkukesät pilasivat alkaneen nousutrendin.

    Avaintekijänä on siis myyräkantojen vaihtelu. Hienoa olisi, jos Anneli tulevina 12 vuotena saisit poistettua myyräkantojen vaihtelun nimenomaan matalimman kannan tasolle. Toki sen saisi tehdä nopeamminkin.

    Olen kyllä sitä mieltä, että jaksollisella kasvatuksella on osuutensa kanalintukantojen hiipumiseen. Lisäähän se myyrien määrää (ja sitä kautta pienpetoja) täällä etelässä. (Pohjoisessakin niitä myyriä ajoittain on kyllä tosi paljon luonnontilaisissakin metsissä)

    Toinen tekijä on sitten se, että jaksollisessa kasvatuksessa suuri osa metsistä vanhetessaan muuttuu sellaisiksi, ettei niistä kanalinnut löydä ruokaa. Vertailukohtana minulla on nuoruuteni harvoiksi hakatut harsintametsät, joissa lintuja löytyi lähes mistä tahansa. Niissä pystyi taitava ampuja ampumaan lennostakin, kuten tuolla edellä kirjoitin.

    Meillä oli systeemi sellainen, että isä kulki esim. jotain polkua ja minä vähän taempana sivulla. Useinm päätyi ajamani lintu sitten hauliparveen. Kerrankin saatiinm aika lyhyellä lenkillä 4 mustaa metsoa.

    .

    Niko

    Tuo ”hypoteetikkouskovainen” toistuu, toistumasta päästyäänkin, noissa sepustuksissa. Mitenkähän moni meistä kommentoijista, itseni mukaan lukien, on noihin tutkimuksiin niin hyvin perehtynyt että olisi uskossa suuntaan jos toiseenkaan? Veikkaan että ei yksikään, ml. yliaktuaari GyggelGöggel itse.

    Ylipäätään myyrätutkimuksissa voitaneen järkevänä linjana pitää että olemassa oleva tutkimustieto on parasta mitä sillä hetkellä on saatavana. Ainakin verrattuna siihen Antonin ”tutkimustietoon” mitä ei edes vielä ole olemassa. On jokseenkin helppo veikata noiden aivopierujen perusteella että ei tule olemaankaan.

    A.Jalkanen

    On meidän lisäksi ainakin yksi toisinajattelija (?), joka on korostanut petojen (kuten ketun) osuutta jyrsijöiden ja sitä kautta borelioosin hillitsijänä: ass.prof. Taal Levi, University of British Columbia, Canada.

    Juttu löytyy esim. Google Scholar -haulla.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 254)