› Keskustelut › Metsänomistus › Minne myyrät kadonneet? Tiedätkö sen?

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 254)
1 2 3 … 12 13 14 … 24 25 26

  • Minne myyrät kadonneet? Tiedätkö sen?

    Lähetetty: 6.5.2015, 15:34

    Siitä viimeisestä myyrätuhovuodesta 2009 on kulunut nyt 6 vuotta. Ainakaan meidän taimiokoissa ei mitään havaintoja myyristä tänäkään keväänä.

    Tietääkö joku, miten myyrätutkijat selittävät nykytilannetta? Vai ovatko todenneet, ettei koko myyräkysymys ole enää ajankohtainen ja vaihtaneet ammattia?

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • 6 m3 22.5.2015, 19:41

    Ei ollut silmukkaa jalassa, epäilen että ketunhenki on paennut tuosta reiästä.
    Luultavasti tuon reiän syntyyn liittyy myös kova ääni joita ajoittain korvesta kuuluu.
    Voisikohan se olla ukkonen? Joskus ukkoskuuroja esiintyy keskellä talveakin.

    Niko 22.5.2015, 19:43

    Kai nyt älysit kuitenkin kattoa että oliko sillä myyriä mahassa. Jos olisi ollut yksikin, niin pääsisit tänne Antonin kaveriksi, vähän niiku tutkija-tittelillä, latelemaan muutamia totuuksia.

    6 m3 22.5.2015, 19:46

    Ei ole tarvetta moiseen, noissa tutkijapiireissä ”paperit leijuu kuin kuolleet sielut”.

    Niko 22.5.2015, 19:52

    Ei ne leiju, paitsi ehkä vertauskuvallisesti. Ne on kuule tiukasti mapitettuna ja ojennuksessa. Niin ollaan saatu 12 vuoden ajan lukea. Eikä ole meininki miksikään muuttunut.

    6 m3 22.5.2015, 21:43

    Niin: ”Hyvin pärjää kun pokkana vanhoja juttuja kelaa, vaikka pysty hän ei ees kengännauhoja sitomaan”
    Vapisemme ja vavahtelememme odotellessamme että gylddyyri saapuu tutkijankammioonkin ja saamme nähdä tämän kuuluisan lumiukkohypnoosin Powerpoint esityksenä vaikkapa täällä Metsälehden sivuilla.

    Mutta nyt kuuntelemaan metson soidinta, pitää kokeilla onko hyppäämisen taito tallella.
    Kettu ja supikoira vapaalla vyöhykkeellä tottakai.

    Onkohan tutkija muuten sekoittanut hirven ja riekon keskenään?
    Habitaatit ei oikein täsmänneet muutamassa kommentissa.

    Niin, jäi vastaamatta erääseen kysymykseen, tulkoon sekin kerrottua että kettujen suupielestä on pilkistänyt höyheniä. Joskus riekon, joskus taas teeren.
    Vatsalaukun sisältö on jäänyt tutkimatta.

    suorittava porras 23.5.2015, 20:40

    #”Miksi muuten metsäkanalintu pesii juuri avohakkuille?”#

    Pesii metsäkanalintu harvennuksillekin . Veikkaan , että syynä pesintään hiljakkoin hakatuilla alueilla on sopivien pesäpaikkojen suuri määrä ja voimakaat tuoksut , jotka peittävät alleen hautovan emon hajun .

    Pesien suojauksessa ihminen käyttää yhtenä elementtinä hajusaippuaa . Pihka ajanee lopulta saman asian .
    Kerran kävi niin , että koppelo oli pyöräyttänyt munat juuri hakatun pöllikasan kupeeseen . Minulla ei sillä kertaa ollut merkkausvälineitä mukana . Merkitsin pesän vasta seuraavana päivänä .

    Pesälle mennessäni näin kauhukseni ketun hipsivän aivan lähietäisyydeltä pesän ohi huomaamatta sitä . Silloin tuli mieleeni , että vahva pihkan tuoksu esti kettua havaitsemasta pesivää koppeloa . Pesinnänaikaisilla hakkuilla voi olla myönteisiäkin vaikutuksia pesinnän onnistumiselle . Kertomassani tapauksessa poikaset kuoriutuivat onnellisesti .

    …myyristä ei olenäkynyt merkkejä pitkään aikaan . Ilvekset ovat hoitaneet kettukannankin varsin niukaksi .

    6 m3 24.5.2015, 16:04

    ”Ilveskannan kasvu voi lisätä metsäkanalintujen määrää.

    Ilveskannat olivat tutkimuksen kohteena FT Gilbert Ludwigin väitöskirjassa, koska ilves on nykyisistä suurpedoistamme runsaslukuisin.
    Suurpetojen, erityisesti ilveksen, kantojen nousu on vaikuttanut tutkimuksen mukaan negatiivisesti Suomen kettutiheyksiin ja positiivisesti metsäkanalintukantoihin. Kettu ja ilves kilpailevat samasta ravinnosta, ja siksi runsastunut ilveskanta vähentää alueellista kettukantaa. Sillointällöin ilves voi myös napata ketun saaliikseen.

    Ketun vähentyminen voi lisätä metsäkanalintu määriä, vaikka ilves myös verottaa lintukantoja. Kettu verottaa normaalisti erityisesti metsäkanalintujen pesiä, ja pesintämenestys näyttää olevan tärkein tekijä paikallisen kannan runsastumisessa.

    Tutkimuksen mukaan vaikutus näkyy erityisesti ennestään vahvoilla metsäkanalintualuieilla pohjoisessa Itä-Suomessa. Sen sijaan Etelä-Suomessa vaikutus on heikompi. Vaikka muutokset kettukannan laskussa ovatkin samaa luokkaa kummallakin tutkitulla alueella, silti kettukanta on edelleen kaksi-kolme kertaa suurempi eteläisessä Suomessa verrattuna pohjoiseen Ita-Suomeen.

    Täten eteläisen Suomen generalistipetojen aiheuttama kuolleisuus on edelleen suurempi kuin metsäkanalintukannan kasvunopeus. Tämä kriittinen kynnys näyttää ylittyneen pohjoisessa Itä-Suomessa, jossa kannan kasvunopeus on suurempaa kuin petojen aiheuttama kuolleisuus.”

    Jahti n:o 2/2015

    (Koska saamme lukea jotain tämäntapaista Generalissimus FT AC/JtR:n tuottamana?)

    Metsuri motokuski 24.5.2015, 17:07

    Varmaan ei koskaan. Heidän mielestä ilves on kohta hirveen verrattava haittaeläin, jonka joutaa hävittämään näistä metsistä.

    William Munny 24.5.2015, 18:03

    On tainnu mystisen myyrämiehen hutkimuksille käydä kuin kuuluisalle Hujasen paskalle?

    Hyöteikkö 24.5.2015, 18:14

    William. Perustelut lausunnollesi:).

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 254)
1 2 3 … 12 13 14 … 24 25 26