Keskustelut Metsänomistus Minne myyrät kadonneet? Tiedätkö sen?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 254)
  • Minne myyrät kadonneet? Tiedätkö sen?

    Siitä viimeisestä myyrätuhovuodesta 2009 on kulunut nyt 6 vuotta. Ainakaan meidän taimiokoissa ei mitään havaintoja myyristä tänäkään keväänä.

    Tietääkö joku, miten myyrätutkijat selittävät nykytilannetta? Vai ovatko todenneet, ettei koko myyräkysymys ole enää ajankohtainen ja vaihtaneet ammattia?

  • A.Jalkanen

    Kyllä elinympäristöjen muuttumisella on jokin rooli asiassa, mutta muutokset eivät ole olleet pelkästään negatiivisia. Periaatteessa teeri ja pyy voivat jopa hyötyä perinteisestä lehtipuuta lisäävästä avohakkuumetsätaloudesta. Harvennushakkuut lisäävät mustikan varvustoa, joka on tärkeä poikasten ravinnon saannille. Negatiiviselle puolelle voinee laskea ainakin maanmuokkauksen ja soiden ojituksen. Harkittu hoitamattomuus riistatiheikköineen ja erirakenteiskasvatus antavat suojapaikkoja.

    Miksi muuten metsäkanalintu pesii juuri avohakkuille? Onko se sen mielestä turvallinen paikka, kun sillä on kuitenkin hyvä suojaväri ja aukealla näkee, jos vihollinen lähestyy ja sen voi houkutella pois pesältä? Jos avohakkuu olisi kovin paljon vaarallinen paikka, eikö evoluutio karsisi pois avohakkuille pesivät linjat?

    6 m3

    Kyllä ne metsäkanat pesii metsän siimeksessäkin. Kukapa tiennee mikä niitä aukuille houkuttaa, ehkäpä tuo näkyvyys ympäristöön?
    Keväisissä mesänhoitotöissä törmääminen pesään aukolla on todennäköisempää kuin metsän sisällä. Pesältään pakeneva lintukin on helpompi havaita aukolla.

    Metsollehan puista tärkeä on mänty, teerelle koivu ja pyylle leppä ja kuusi.
    Kaikki hyötyvät mustikasta. Katajakin antaa suojaa ja ravintoa metsäkanoille.
    Riekko taasen vaatii avointa suota vaivaiskoivuineen ja varvikoineen.
    Riekon ahdinkoa varmasti helpottaa sekin, ettei kaikkia soita enää ”nosteta ylös”, ojiteta. Riekko häviää äkkiä maisemista kun elinpiiri umpeutuu puustosta.

    Mutta tuonhan kaikki jo tietävätkin.

    Minkki ja supikoira on jostain syystä mielistynyt seurailemaan ojituksia, ainakin omilla nautinta-alueilla, jossain muulla voi olla toisin.
    Ja noitten ojituksien penkoilta löytyy linnuille mieluisia oleskelupaikkoja, rypy- ja sorastuspaikkoja. Minkki tappaa helposti koko lintupoikueen törmätessään sellaiseen.

    Metsuri motokuski

    Kyllä metsäkanalintujen menestymisen a ja o on pesimäajan säätila. Jos kevät on lämpöinen ja juhannuksen aikaan ei tule kylmää ajanjaksoa niin lintukanta menestyy varmasti.

    Petopaineella on vaikutusta silloin kun pesintä onnistuu huonosti ja muuta sytötävää on vähän kuten myyriä niin petojen saalistuspaine kohdistuu vanhoihin lintuihin. Silloin saattaa paikallinen populaatio laskea niin alas että sillä pitempiaikainen merkitys alueen lintukantaan.

    Metsäkanalintujen pesintäaikana tapahtuu joukkopesintää muillakin linnuilla ja nisäkkäillä joten syötävää on runsaasti petoeläimillä. Uskon että hyvänä pesintävuonna pienpedoilla on vähäistä merkitystä lintukantaan. Mutta kukapa meistä osaa ennustaa kevään ja kesän säätilat.

    Ammatti Raivooja

    Luonnontilaisessa metsässä kuusialiskasvos ja mustikanvarvustot vaihtelevat. Jossain kuusitihentymiä ja jossain on vain mustikkaa. Eikös monet eläimet lymyile pusikoissa ja menevät vain ruokailemaan ja juomaan avomaille. Nykyisen kaltaisissa ennakkoraivatuissa harvennusmetsissä on vain marjoa mutta ei suojapaikkoja. Avohakkuu alueilla olen monesti nähnyt, että jänikset lymyilee kuusihattarapuskissa ja syökö ne sitten ruohoja siinä avoimella paikalla ja sitten syöksyvät niihin puskiin kun ”saalistaja” tulee mestoille.

    Anton Chigurh

    Tutkimuslinjalla, jolta on kirjattu vuodesta 1967 talteen havainnot 18 eri lajista koko talven ajalta viikoittain ja jossa tehtiin silloin, kun siellä vielä sai metsästää talvella
    1969-1970…31 riekko- ja 57 kettuhavaintoa, mutta metsästyksen lopettamisen jälkeen (1995) tehtiinkin
    2000-2001…789 riekko- ja 113 kettuhavaintoa, ei ole lainkaan suota. Kaikki riekkohavainnot ovat metsästä.

    Metlan metsäeläintieteen professori heikki henttonen (joka on päälumikkohypoteetikko), jonka sepustuksia sokea orjalauma (puuntakuinen&kumppanit) täysin kritiikittä siteeraa, kirjoitti taannoin JAHTI- nimiseen pienpetojentappoprikaatilaisten raamattuun:
    ”Kettukannan kasvuun ylipäätään liittyisi kuitenkin useita haittoja, esimerkiksi pienriistan kohtalo.”
    Tuon kuolemattoman virkkeen toinen allekirjoittaja on henttosen tylsä käsikassara otsu huitu (myös lumikkohypoteetikko).

    Koska käytössäni oleva aikasarja (jonka lisäksi omat ja tutkimusryhmäni havainnot samalta alueelta) todistaa täysin päinvastoin kuin tuo lumikkohypoteetikoiden väite, annoin sihteerilleni tehtäväksi tiedustella lumikko- ja varpuspöllöhypoteetikko henttoselta, että mitä tuo lause tarkoittaa. Vastauksen välitti henttosen käsikassara huitu:
    ”Myyrät siis romahtavat syklien aikana pohjalukemiin joka tapauksessa – pitkälti alle kettukantaa ylläpitävän tason, jolloin ketut ensin a) syövät kaiken mahdollisen vaihtoehtoravinnon, sitten b) romahtavat ravinnon puutteeseen.”

    Niko

    Hyvin on henttoset ja huitut vastanneet sihteerillesi. Varmaan tietävät asiasta eniten Suomessa kun työksen tutkivat, julkaisevat ja ovat siten tietellisen testauksen kontrollissa. Haiskahtaa luotettavalta parivaljakolta.

    Tuosta sinun tutkimusryhmän luotettavuudesta ei ihan varmaksi osaa sanoa… ; /

    JacktheRibber

    Eljas Pohtila kirjoitti maaseudun tulevaisuuden vierasyliössä 12.07.2013:

    ”Kuuluisa kylmätutkija Olli.V.Lounasmaa esitti kerran hyytävän arvion, että 90 prosenttia maailmassa julkaistusta tutkimuksesta on vähäarvoista ja virheellisenä suorastaan vahingollista, vain 10 prosentilla on jotain arvoa, ja vain 0,1 prosentilla on pysyvää arvoa. Erikseen ovat vielä huijarit, joita niitäkin on.”

    Niko

    Kerro Anton Eljakselle keväiset terveiset!

    Omia tutkimuksia kun tutkit niin varmaan ne aika ansiokkaalta näyttää. Sitten on ihan pikkaasen eri sarjassa nuo henttoset ja huitut, jotka oikein julkaisee ne muiden ruoditatvaksi. Teitä puskasta huutelijoita varmaan riittää joka alalla, niillä tillityksillä ei taida paljoa arvoa loppupelissä olla. Pitäsi olla jotain, mitä esittää tilalle.

    Voi siinä toiminan laadussa ja näkemyksessä ylipäätään pieni vivahde-ero olla. Ihan näin kauempaakin katsottuna.

    6 m3

    Kylläpäs DuckdeRubber kuvasikin osuvasti tuota tytkimusta jota täälläkin on sivuttu.

    Niko

    Kuusikuutio,

    Kerroit aiemmassa viestissäsi niistä ketuista polkujensa päässä, joissa oli 5mm (tai jotain) reikä nahassa. Oliko niillä joku outo lenkki jalassa? Kun kerta muuten hyvinvoivilta näyttivät.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 254)