› Keskustelut › Metsänomistus › Minne myyrät kadonneet? Tiedätkö sen?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 254)
1 2 3 … 10 11 12 … 24 25 26

  • Minne myyrät kadonneet? Tiedätkö sen?

    Lähetetty: 6.5.2015, 15:34

    Siitä viimeisestä myyrätuhovuodesta 2009 on kulunut nyt 6 vuotta. Ainakaan meidän taimiokoissa ei mitään havaintoja myyristä tänäkään keväänä.

    Tietääkö joku, miten myyrätutkijat selittävät nykytilannetta? Vai ovatko todenneet, ettei koko myyräkysymys ole enää ajankohtainen ja vaihtaneet ammattia?

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Niko 21.5.2015, 12:39

    Näit siis v 1960, myyriä tarkkaillessasi metsäretkellä, yhden (1) riekon. Ja vuonna 2015 samalla reissulla kymmenen (10) riekon poikueen.

    Siinähän se sitten kymmenkertaistuminen tuli todistetuksi. Oletko satavarma että ei siinä 55 vuoden aikana ollut merkittävämpiä muutoksia riekkokannassa, heh.

    Vai menikö se mapista löytyvä aikasarja (jota pelkäävät enemmän kuin kuolemaa) sittenkin näin:

    v 1960, havainto 1 riekko
    v 1961, havainto 1,18 riekkoa
    v 1962, havainto 1,36 riekkoa
    …

    Niko 21.5.2015, 14:22

    Vielä 2 h sitten kirjoittamassasi kannat olivat pudonneet 98%

    ”Helsingin yliopiston koko valtakunnan käsittävä talvilintulaskenta (aikasarja alkaen vuodesta 1956) kertoo karua tarinaa vaikkapa riekosta. Riekkohavainnot ovat pudonneet 60-luvun tasolta 98%.”

    Nyt 2 h myöhemmin lisäystä 2500%.

    ”Talvella 2000-2001 riekkohavaintoja oli 789 (lisäystä yli 2500%)”

    Joku saattaisi nähdä tuossa ristiriidan, mutta mitäs me pienistä…;)

    Anton Chigurh 21.5.2015, 18:23

    Kyseinen aikasarja (aloitettu 1967) koostuu viikoittain talvella tehtävistä havainnoista kuusi kilometriä pitkältä laskentalinjalta (helsingin yliopisto).

    Talvella 1969-1970 linjalta on koko talvelta 31 riekkohavaintoa (kettuhavaintoja 57, minkkihavaintoja 8).

    Talvella 2000-2001 riekkohavaintoja oli 789 (lisäystä yli 2500%), kun taas kettuhavaintoja oli 113. Kettukannan kaksinkertaistuminen 25-kertaistaa riekkokannan. Minkkihavaintoja oli tuona talvena enää 2, siitä huolimatta, että niitä ei oltu metsästetty vuoden 1995 jälkeen (kuten ei mitään muutakaan).

    Helsingin yliopiston talvilintulaskennoissa (aikasarja alkaen 1956) on vuodenvaihteessa 1959-1960 laskettu 421 reittiä, joissa riekkohavaintoja 317.
    Viisikymmentä (50) vuotta myöhemmin (2009-2010), kun henttosen operoima pienpetojentappokampanja metsäkanalintukantojen elvyttämiseksi (todellisuudessa yritti todistaa yhtä naurettavimmista hypoteeseistaan) oli jatkunut yhä kiihdytetympänä lähes 10 vuotta, tuotti 526 laskentalinjaa tulokseksi kuusi (6) riekkoa.

    Anton Chigurh 21.5.2015, 18:26

    Kirjoitetun tekstin ja numeroiden ymmärtäminen puuntakuinenironkukkelmaniko-jengillä hieman hakusessa.

    Hyöteikkö 21.5.2015, 19:02

    Aika jännä tämä metsämyyrä:).

    Niko 21.5.2015, 20:10

    ”Kirjoitetun tekstin ja numeroiden ymmärtäminen puuntakuinenironkukkelmaniko-jengil lä hieman hakusessa. ”

    Mi-tes se me-ni-kään, kirjoitetun tekstin ja numeroiden ymmärtäminen ,hmm..muistellaanpas aivan pikkuisen. Monelle seuraava teksti on tuttua, Anton the Raperin kynästä peräisin siis:

    ”Vaikka luston paksuus nousi vain 1mm:stä 6mm:iin, eli 6%, katsoin lannoituksen kannattaneen…”

    Siinä on kirjoitetun tekstin ja numeroiden ymmärtämisessä suorastaan harmonista nerokkuutta. Heh heh…

    MaalaisSeppo 22.5.2015, 07:52

    Anton edellä todisti, että kettukannan vahvistuminen vahvistaa myös riekkokantaa. Itse uskon, että asia on toisinpäin: riekkokannan vahvistuminen lisää kettujen ravinnon saantia ja edelleen kettukantaa.

    Jos Antonin teoria pitäisi paikkansa, kannattaisi lisätä jäätelön syöntiä, jos halutaan lämmin kesä.

    A.Jalkanen 22.5.2015, 09:12

    Vaihtoehtoissaalishypoteesi AHP (johon monet metsästäjät uskovat) väittää, että keskikokoiset pedot siirtyvät käyttämään vaihtoehtoisravintoa eli metsäkanalintuja pääravintokohteen myyrien kantojen ollessa alamaissa. AHP:lle vaihtoehtoisen hypoteesin – nimitetään sitä vaikka ravintoketjuhypoteesiksi – mukaan taas vahva petokanta, joka on ehjän ravintoketjun oleellinen osa, vakauttaa myyräkannan, jolloin vaihtoehtoisravintoon ei ole tarvetta turvautua.

    Ketun ja näädän vahingollisuus metsäkanalinnuille lienee ainakin hieman yliarvioitu; ovathan linnut jo lajinkehityksensä aikana sopeutuneet eloon kotoperäisten petojen kanssa. Kokonaisarviossa unohdetaan lisäksi valikoivan saalistuksen tuottama ympärivuotinen ekosysteemipalvelu eli ravintokohteiden (mm. lintujen) kannan terveenä ja elinkykyisenä säilyminen. Metsästys valikoi lintuja ilmeisesti eri tavalla kuin saalistus.

    Ammatti Raivooja 22.5.2015, 09:30

    Lajinkehitys ei ota huomioon miten metsät ovat muuttuneet. Aliskuusien raivaus ja metsäpohjan puhtaana pito lisää kananraatoja.

    Uudistus alueilta on helppo löytää maapesiä kun ei ole mitään pusikkoja. Maassa liikkujat näkevät ne helposti ja ilmasta saalistavat.

    6 m3 22.5.2015, 10:32

    ”AJ;
    Niille, kenen mailla ei ole myyrätuhoja ollut, kysymys: näkyykö maillanne talviaikaan ketun jälkiä?”

    Mikä liene ketulla vaivana kun talvisin,(luvallisena pyyntiaikana) ketun lumijäljen päästä löytyy silloin tällöin kuollut kettu?
    Ihan ne on olleet terveen näköisiä yksilöitä, turkkikin hyvässä kunnossa, ei kapin merkkejä. Turkin on voinut hyödyntää.
    Tuon jälkijonon varrelta löytyy myös usein merkkejä siitä, että kettu on onnistunut nappaamaa teeren kiepistä.
    Näin omilla maillani sekä ympäröivien maanomistajien mailla.

    Niin, jäi mainitsematta että turkkia talteenottaessa nahasta löytyy pieni, n. 6mm, halkaisijaltaa oleva reikä.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 254)
1 2 3 … 10 11 12 … 24 25 26