Se vain on valitettava tosiasia, että välikäsien kustannukset eivät lisää puustamaksukykyä, vaan syntyvien kulujen verran heikentää sitä. Yksittäisiä tapauksia on tietysti vaikka minkälaisia. Aika pimeää kauppahan puukauppa on, jossa luottamus ja osapuolen tunteminen on tärkeässä roolissa.

Tässä keskustelussa näkee hyvin, miten Rane tietää tarkasti MHY:n keskeisen roolin mo:n lähes ainoana ystävänä. MHY-epäilijät hävetkää! (Nuo toisinajattelijat pitäisi saada jotenkin hiljaiseksi.)

Mhy:n mopo ei ole karannut minnekään, eikä karkaa. Luopioänkyrät on vihdoin saatu pois mhy:stä maksuvapauden (virhe) takia. En näe mitään syytä etteikö mhy:llä olisi loistavaa tulevaisuus kentän keskeisenä toimijana.

Ei pystykaupallakaan tiedä lopullista hintaa ennen mittausta ja tilitystä. Leimikkoja ostetaan varastoon, kulloisenkiin vuodenaikaan ja puuntoimistusten tarpeen mukaan laitetaan korjuuseen siihen sopivia kohteita. Kaikki pyrkivät tekemään tukkia parhaalla mahdollisella tavalla, tietenkin. Mutta mitta- ja laatuvariaatiot elävät koko ajan, joten pystykaupassakaan ei tietenkään sovita ennakkoon tarkasti näitä. Suuntaa antavasti. Eli tukkia katkotaan parhaalla mahdollisella tavalla, juuri sillä hetkellä käytettävien mitta- ja laatuvaatimusten mukaan.

Sitten kommenttina ”välikäsistä”….Metsänomistaja ei pysty myymään puitansa suoraan tehtaalle. Aina on välikäsiä. Myös jalkoja, renkaita ja kiskoja, kun puuta kuskataan tehtaille. Nuo eivät ole turhia työvaiheita, vaan esim. joku Kuutio on tälläinen turha välikäsi.

Esimerkkinä metsäyhtiö X, jonka sellutehdas on rannikolla ja puunosto sisämaassa. Kyseiset tehtaat ovat tehdasintegraatteja, ison pörssiyhtiön oma tulosyksikkö. Samalla metsäyhtiöllä on oma puunhankintaorganisaatio, eli puunhankintayhtiö. Kaikki voittoa tavoittelevia, eikä mitään hyväntekeväisyys- talkootoimintaa. Kun myyt puusi metsäyhtiölle, niin tiedosta että yhtiö ottaa ainakin kahteen kertaan katteen sinun puistasi. Eli osto-organisaation kate ja tehtaan kate. Osaksi tämän vuoksi metsäyhtiöt ovat menestyviä pörssiyhtiöitä, kun lypsävät katteen kahdesti eri vaiheessa metsänomistajan puista. Tehtaan kannalta on aivan sama, kuka sinne tehtaalle tuo puuta. Sinne toimittaa puuta useampi eri toimittaja. Joten et tosiaankaan myy puuta suoraan tehtaalle ilman välikäsiä, myydessäsi metsäyhtiölle. MHY:t eivät siis ole välikäsiä sen enempää kuin muutkaan. Heillä on vain ehdoiltaan heikkommat toimitussopimukset. Isoilla toimitussopimuksilla tehdas maksaa isomman hinnan, joten puunostossa pystyy kilpailemaan hinnalla.

Metsähallituksella on puun huutokauppoja, joissa hakee ostajaa parhaalla hinnalla puillensa. Vähän samaan tyyliin markkina pyörii metsänomistajienkin puilla, eli kahdesti käydään kauppaa puilla. Toinen kauppavaihe alkaa kun kaupat on taputeltu metsänomistajan kanssa. Tästä toisesta kauppavaiheesta ei metsänomistajan siitä tarvitsekaan tietää. Puut ostanut yhtiö, yritys, yhdistys tai mikä tahansa jakaa/ toimittaa/huutokauppaa ne eteenpäin. Kaupan alalla on vanha termi agentuuritoiminta. Eli välitystoiminta. Metsäalalla ei käytetä tuota termiä, eikä puhuta välityksestä mitään. Ainoastaan puunostosta ja puunhankinnasta.

Hyvä tiivistys Puuki

Pystykauppa ei siis ole sen auvoisempi kauppamuoto kuin korjuupalvelu, järeysperusteinen tms.

Vaihtoehdot on vain vähissä, ellei satu omistamaan tuhansia hehtaareja metsää ja pysty tarjoamaan itse merkittäviä määriä puuta markkinoille.