› Keskustelut › Metsänhoito › Minkki vakautti myyräkannan ja esti myyrätuhot

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 216)
1 2 3 … 8 9 10 … 20 21 22

  • Minkki vakautti myyräkannan ja esti myyrätuhot

    Lähetetty: 20.11.2013, 17:14

    ”The invading new generalist predator, the American mink (Mustela vison), have decreased vole abundances and stabilazed dynamics (Hörnfeldt et al. 1990, Oksanen et al. 2001).”

    Tuollainen havainto tehtiin jo 1990. Mutta eihän tuo käy. Myyräkannan tulee heilua rajusti, muuten lumikkohypoteesille (ja siinä ohessa lumikkohypoteetikoille) käy köpelösti.

    Tuho on estettävä keinolla millä hyvänsä. Keinot kyllä löytyvät.
    Minkki laitettiin erityisen haitallisten vieraslajien listalle:
    ”Näiden lajien kohdalla tulee ryhtyä viipymättä tehokkaisiin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi tai ainakin leviämisen estämiseksi ja haittojen vähentämiseksi.”

    ”Suomeen saapuneista vieraslajeista (vajaa tuhat lajia) suurin osa ei muodostu uhkaksi alkuperäisilla lajeille, mutta osan tiedetään aiheuttavan vakavia ekologisia ja taloudellisia haittoja.”

    Minkki on siitä poikkeuksellinen vieraslaji, että estäessään myyrätuhot se torjuu vakavan taloudellisen haitan.

    Der Steppenwolf

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras suorittava porras 28.11.2013, 17:00

    Metsojen määrä on lisääntynyt, kun ilves on hoidellut pienpetoja pois päiviltä kiihtyvällä tahdilla . Muutama kanalintujen pesinnälle suotuinen kevät ja ravinnon määrän lisääntyminen kasvatusmetsien voimakkaiden harvennusten tuloksena (marjat) ovat kuitenkin merkittävimmät metsokannan kasvuun vaikuttaneet tekijät . Jokin vaikutus lienee silläkin , että metsiä halkoneet avojohtoiset puhelin- ja sähkölinjat on kääritty rulalle . Olivat aikoinaan todella tehokkaita metsonpyydyksiä ja toiminnassa ympäri vuoden .

    …eli se kettu on vain yksi pienen pieni osatekijä , jonka vaikutus voi olla kumpaankin suuntaan ja kokonaisvaikutus +/- 0 . Minkin vaikutus kokonaisuuteen on vielä olemattomampi.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 28.11.2013, 17:01

    Googlen 30 ensimmäistä linkkiä painottaa enemmän tai vähemmän pienpetojen vähentämisen merkitystä metsäkanalintujen kannan nostamiseksi. Tässä vaan yksi.

    Metsätalouden avohakkuut ja ojitustoiminta ovat metsäkanalintujen pääongelma. Kaikki muut, mukaan lukien pienpetojen saalistus ovat sivu- ja osittain myös lieveilmiöitä (esim. ojalinjoja seurailevat pienpedot ja -linjoilla saalistavat lintupedot, heinittyneiden avohakkuualueiden ylläpitämien peltomyyräkantojen lisäämä kettutiheys jne.). Hyvä on myös muistaa, että monimuotoisuus tuo vakautta; suurpetojen paluu on monilla alueilla vaikuttanut esimerkiksi kettu- ja supikoirakantaa voimakkaasti laskevasti. Vastaavasti esim. Lapin suurpetotyhjiön alueella ketun haitallisiin mittoihin yltynyt runsastuminen on aito ongelma.

    http://www.sll.fi/uusimaa/kannanotot/SLL-MMM-metsakanalintu-150612.doc

    Niko 28.11.2013, 17:09

    Vaikuttaa siltä, että aika heikossa hapessa on ”valveutuneemman puuntuottajan, Antonin” luonnontuntemus. Onkohan tietämys laajemminkin samalla tasolla siellä sinänsä marginaalisessa tunturiSUSI-ryhmässä. Luultavasti.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 28.11.2013, 17:22

    Suorittava Porras:
    ”Jokin vaikutus lienee silläkin , että metsiä halkoneet avojohtoiset puhelin- ja sähkölinjat on kääritty rulalle . Olivat aikoinaan todella tehokkaita metsonpyydyksiä ja toiminnassa ympäri vuoden .”

    Puhelinlinjat ovat miltei hävinneet. Jakelujännite kulkee ilma kaapeleissa, mutta 20kV linjat ovat miltei entisellään.

    Ei kai linjojen vähentyminen vielä ole ehtinyt vaikuttamaan sitä eikä tätä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    MJO 28.11.2013, 17:38

    Anton: Onhan se tietysti ikävää metsojen kannalta, kun lajitovereita metsästyksen lopettamisen jälkeen normaalille tasolle nousseen ja vakautuneen kettukannan nostamana onkin 20-kertainen määrä.

    Onko aikoinaan johonkin kiveen hakattu jokaisen eläinlajin ainoa ja oikea ns. ”normaalitasoinen kanta”?

    Niko 29.11.2013, 07:25

    Tanelihan se on hassuttelevalla tuulella, sepustaa mm.:

    ”Erityisesti Niko meni oikein kunnolla vyön alle.
    Minä taas ihastelin sitä että Anton malttoi kerrankin kirjoittaa asiallisesti asiasta. Kyllä hän tavallisesti ihan asiasta kirjoittaakin, mutta asiattomasti, tämä kerta oli selkeä myönteinen poikkeus. ”

    Jopas on jeesustelu huipussaan. Ihanko oikein ”myönteinen poikkeus”!

    Mikä kohta ei pitänyt kirjoituksessani paikkaansa?

    Tansku unohtaa viimeiset 10 vuotta ihan sormia napsauttamalla ja yrittää kääntää mustaa valkoiseksi idolinsa edessä. Kun 1 / 10 000:sta (yksi kymmenestä tuhannesta) viestistä on suht´ asiallinen niin siinähän sitä hurraata huudetaan ja kuukkaseppeleitä punotaan. Haloo? Kuuleeko kukaan?

    Niko 29.11.2013, 07:31

    Kiitos Gla linkistä!

    Kannattaa lukea se kokonaan, ja ajatella kokonaisuutena. Ytimiä tuosta löytää nin paljon kuin haluaa. Tarkoitushakuiset yksittäisten lauseiden kopioimiset ei paljon auta, kun kokonisuus on kovin monimuotoinen: toisaalta-toisaalta…

    Onhan siellä pitkä kappale esim. Mitä minkille pitäisi tehdä?

    Kopioisit Anton, vaikka tasapuolisuuden nimissä, noitakin kappaleita tuohon ihmeelliseen näykkimisen jatkumoosi. Näykkimisen, joka ei tuo mitään uutta, mutta yrittää epätoivoisella tavalla jotain, minkä tällä palstalla ”tuttavuuden velvoittamana” ymmärtää ajalkanen, tietenkin Tansku ja joku ”globaali tutkija” Caballista

    Antonin nykytietämyksen kuomoavaa kokonaisuutta odotellessa.

    Niko

    6 m3 6 m3 30.11.2013, 11:42

    HOX. Teeri suosii hakkuuaukkoja pesimiseen. Risujen keruu vaikuttaa pesimis olosuhteisiin. Lapissa kettu vie tilaa naalilta joka on alkuasukas. Koppelokin suosii suonlaitoja pesinnassaan joten ojitus ja sen ohjaama petoliikenne vaikuttaa pesinnan onnistumiseen.

    Pinsiön vaari 30.11.2013, 11:52

    Otsikossa olevaan aiheeseen palaten tein 2009 melkoisen havainnoitikierroksen Nokian ylänköalueella. Toistakymmentä pikkujärveä ja lampea kiertelin lähialueineen. Yhtäkään myyränsyöntiä tällä minkkien asuttamalla alueella en löytänyt.

    Saman pitäjän ”minkkivapaalla” seudulla osin nykyisen Sastamalan puolellakin harpoin 5 päivää suden pelottaman ja hajottaman mullilauman jäljissä. Siellä ei ollut montaakaan paikkaa jossa ei olisi ollut merkkejä peltomyyrän syönneistä. Mielestäni se osoittaa että kyllä minkillä on vaikutusta myyräkantoihin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.11.2013, 13:53

    Se Antonin mainitsema suomalaisen yliopiston alainen tutkimusalue, sen alihyödynnetyt aineistot ja erikoiset eliöyhteisön kehityskulut ovat todellisia, kuten alan tutkijat hyvin tietävät.

    Eliöillä ei ole ”normaalimäärää” mutta tuolla edellä mainitulla alueella nähdään tilanne, jossa metsätalous ja metsästys ei ole vaikuttanut pitkään aikaan, joten se on aika lähellä luontaista ekosysteemiä.

    En osaa ottaa kantaa sopivaan susimäärään. Tulokaslajeja ei mielestäni tarvita Suomen luonnossa.

    SLL, jos tämä alla oleva lausunto on heidän tekstiään, kirjoittaa valitettavan löysästi. Pitää olla täsmällisempi.

    1. ”Metsätalouden avohakkuut ja ojitustoiminta ovat metsäkanalintujen pääongelma.”

    Voi pitää osittain paikkansa metson (vanhat metsät, peitteisyys) ja riekon (ojitus) kohdalla, mutta ei kai riitä kuin pieneksi osaselitykseksi teerelle, joka on nuorten ja varttuneiden lehtimetsien suosija.

    2. ”Hyvä on myös muistaa, että monimuotoisuus tuo vakautta; suurpetojen paluu on monilla alueilla vaikuttanut esimerkiksi kettu- ja supikoirakantaa voimakkaasti laskevasti.”

    Susi ei ole erityisesti runsastunut. Ahma on runsastunut, mutta edelleen harvinainen ja uhanalainen. Karhun en näe vaikuttavan kettuun muuten kuin myönteisesti lisäämällä haaskoja.

    Ainut tekijä jolla on todellista vaikutusta on ilves. Se jakaa osittain saman ravinnon ketun kanssa. On uskottavaa, että ilves ottaa syödäkseen ketun pennun jos kohdalle sattuu, mutta en usko sen erityisesti vainoavan kettua. Tuo edellä linkitetty tutkimus (kiitos siitä!) kertoo samaa tarinaa. Ehkä ketun metsästystä olisi nyt syytä rajoitttaa, ainakin Etelä-Suomessa, tiheimmillä ilvesalueilla?

    3. ”Vastaavasti esim. Lapin suurpetotyhjiön alueella ketun haitallisiin mittoihin yltynyt runsastuminen on aito ongelma.”

    Jos katsoo vaikka RKTL laskemaa jälki-indeksiä 1990-2010 ketun osalta Lapissa, ei parhaalla tahdollakaan voi nähdä runsastumista.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 216)
1 2 3 … 8 9 10 … 20 21 22