Anteeksi vielä, että vaivaan.

Jossain toisessa viestiketjussa käytit termiä ”tutkijakolleega”. (olit hänen kanssaan ollut seuraamassa, yleisössä, väitöstilaisuutta)

Voisitko kertoa, missä olet suorittanut tutkintosi, mitä aineita opiskelit, minkä verran, ja millä arvosanoilla suoritit opintosi? Mikä oli lopputyösi (gradu, väitöskirja) aihe, ja missä se on luettavissa?

parahin terveisin Niko

Anton taitaa olla hieman jälkijunassa.. Muistaakseni Henttonen on kirjoittanut yleispetojen vakauttavasta vaikutuksesta jo liki 30 v sitten. Ja usein sen jälkeenkin. Ja mikä on yleispetojen rooli meillä eri puolilla Suomea Mutta ei tahdo mahtua Antonin ajatusmaailmaan.

Asiasta toiseen. Lukuisista pyynnöistä huolimatta Anton ei ole kertonut, mikä on lumikkohypoteesi. Vahva epäilykseni onkin, että kyseinen hypoteesi elää vain Antonin harhoissa, Eihän kukaan tutkija ole puhunut lumikkohypoteesistä. Eikä guuglaamallakaan löydy kun tämän palstan antonismeja.Siispä Anton, hypoteesit kehiin.

Parahin AC,

Antonin poika esitti tuolla aiemmin kysymyksen. Mikä on lumikkohypoteesi? Olisiko korrektia vastata?

Samaa kysytiin sinulta 26.9. 2011, jolloin vastasit alla olevalla tavalla. Onko Sinulla asiaan lisättävää ja/tai haluatko täsmentää vastaustasi?

LAINAUS
26.09.2011 0:44
Jokainen, joka on enemmän liikkunut metsissä tietää, että kun lumikon jäljet sattuvat joskus (erittäin harvinainen pikku otus, kuten lumijälki-indeksi kertoo karun totuuden) onnekkaasti löytymään, niin niitä on aina jälkiryhmä, koska lumikko kiertelee ympäriinsä, kunnes pujahtaa lumen sisään myyränkolosta.
Oman yli 50-vuotisen lumikkotutkimukseni kirjanpito kertoo, että niitä ylitysjälkiä on keskimäärin viidet (5) aina kun jäljet löytyvät.

Näinollen omiin todella pitkäaikaisiin kokemuksiini perustuen väitän, että lumijälki-indeksillä 0,05 lumikon jälkiryhmä löytyy keskimäärin tuhannen (1000) kilometrin välein.
LAINAUS PÄÄTTYY

Aiemmin, osittain epäkorrektilla tyylillä, yritin herättää huomiota tähän asiaan. Onko tämä se havaitsemasi lumikkohypoteesi, joka on sinua vaivannut nämä seitsemän (7) viimeistä vuotta?

Minun on valitettavasti aika vaikea hahmottaa, mitä tästä kaikesta pitäsi ajatella. Onkohan tässä sittenkään varsinaisesti käynnissä
tutkijoiden (Henttonen, sinä) riita jostain hypoteesista? Vai onkohan taustalla sittenkin joku muu asia, mikä?

Jälleen erinomainen ja konkreettinen esimerkki siitä, miten totuutta muunnellaan. Antonin ”siteeraama” teksti löytyy, osittain, Paavo Hellstedtin väitöskirjasta, mikä löytyy googlehaulla. Alkuperäinen googlesta vastaan tullut teksti kuuluu näin:

[KIRJA] Behaviour, dynamics and ecological impact of small mustelids
P Hellstedt – 2005 – ethesis.helsinki.fi
… The invading new generalist predator, the American mink (Mustela vison), or increased predation by avian predators due to reduced snow cover may have decreased vole abundances and stabilized dynamics (Hörnfeldt et al. 1990, Oksanen et al. 2001). …

Ihan pari pikku virheellistä detaljia siis Antonin ”lainauksessa”: 1) ko. teksti ei ole Hörnfeldtin kynästä (hän tosiaan julkaisi 1990 vain helmipöllöjuttuja) vaan Hellstedtin, 2) petolinnut jäivät selityksenä pois, 3) ”MAY have decreased” ei suinkaan ole sama kuin ”HAVE decreased”.

Antonilla oli siis joidenkin lukijoiden mielestä hyvä ja asiallinen keskustelun avaus. Vaan ei ollut. Se vähän mitä olen tätä palstaa seurannut, niin Anton ei ole vieläkään tehnyt hyvää keskustelun avausta.

Mitä taas viimeaikaiseen nimeni esille nostamiseen tulee, niin kommentoin. Yleispetojen määrä ei todellakaan vaikuta myyrien aallonpohjan syvyyteen mitenkään, vaan ainoastaan huippujen korkeuteen. Jos yleispetoja on paljon, ne leikkaavat myyrien huipputiheyksiä. Suuresti? Ei. Tätä Ilkka Hanski kuitenkin tarkoitti amplitudin eli vaihteluvälin pienenemisellä.

Mutta kun yleispetoja ei vaan missään päin Suomea (ehkä lounaisin Suomi poislukien) ole niin paljon, että ne pystyisivät pitämään myyräkannat kurissa. Ja metsästyksen lopettaminenko pompauttaisi kettukannat kattoon..? Tässä yksi mielipide: http://www.nature.com/news/2002/020905/full/news020902-4.html

Niin ja tätä saatetaan tarvita: https://translate.google.fi/?hl=fi&tab=wT

Otso Huitu

”Lumikkohypoteesi”, kuten on todettu, on Antonin ikioma lempikeksintö, mitä on keitelty kasaan oikeista ja mielikuvituselementeistä. Tosi ja taru sekoittuvat yllättävän hyvin keskenään, kuten tiedämme.

”Lumikkohypoteesi” lienee sukua spesialistipetohypoteesille. Tämän mukaan myyräsyklejä saavat yhdessä aikaan 1) myyriin erikoistuneiden ja niistä riippuvaisten petojen saalistus ja 2) joku muu tekijä, minkä ansiosta myyräkantojen kasvu hidastuu tai pysähtyy. Hypoteesin mukaan myyräkannat lähtevät pohjalta kasvuun kun saalistuspaine on riittävän alhainen. Kasvu jatkuu parin (Lapissa kolmen) vuoden ajan, kunnes saavutetaan huipputiheydet, yleensä loppuvuodesta. Kasvu ei voi jatkua enää talven yli, koska rajalliset ravintoresurssit eivät elätä tiheää myyräkantaa (muun sapuska puutteessa myyrät syövät taimetkin). Niinpä alkaa romahdus.

Romahdusta vauhdittaa petokanta, joka on vahvistunut myyrien kasvua viiveellisesti seuraten parin vuoden ajan. Vankka myyräkanta elättää petoja jopa reilun vuoden ajan. Tästä johtuu se, että myyräkanta yleensä laskee huipputalvea seuraavan kesänkin yli. Kun myyräkannat ovat painuneet riittävän alas, myös pedot nälkiintyvät ja/tai lentävät pois. Ja kun pedot poistuvat kuvasta, myyräkannat pääsevät jälleen nousemaan.

Spesialistipetohypoteesiin liittyy tiettyjä oletuksia:
1) Eliöyhteisö ei saa olla liian tuottava. Se ei toisin sanoen voi elättää runsaasti muuta, myyrille vaihtoehtoista, saalista.
2) Eliöyhteisössä pitää olla myyristä täysin riippuvaisia paikallisia petoja. Näitä ovat Fennoskandiassa ennen kaikkea lumikko ja osin kärppä.
3) Spesialistipetojen saalistusvaikutuksen myyräkantaan tulee olla viiveellisesti myyrien tiheydestä riippuvaista.
4) Koska mikään petolaji ei pysty lisääntymään niin tehokkaasti kuin myyrät, pitää olla joku tekijä, mikä hidastaa myyräkannan kasvun niin, että pedot ”saavat myyrät kiinni”.

jatkuu…