› Keskustelut › Metsänhoito › Minkki vakautti myyräkannan ja esti myyrätuhot

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 216)
1 2 3 … 19 20 21 22

  • Minkki vakautti myyräkannan ja esti myyrätuhot

    Lähetetty: 20.11.2013, 17:14

    ”The invading new generalist predator, the American mink (Mustela vison), have decreased vole abundances and stabilazed dynamics (Hörnfeldt et al. 1990, Oksanen et al. 2001).”

    Tuollainen havainto tehtiin jo 1990. Mutta eihän tuo käy. Myyräkannan tulee heilua rajusti, muuten lumikkohypoteesille (ja siinä ohessa lumikkohypoteetikoille) käy köpelösti.

    Tuho on estettävä keinolla millä hyvänsä. Keinot kyllä löytyvät.
    Minkki laitettiin erityisen haitallisten vieraslajien listalle:
    ”Näiden lajien kohdalla tulee ryhtyä viipymättä tehokkaisiin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi tai ainakin leviämisen estämiseksi ja haittojen vähentämiseksi.”

    ”Suomeen saapuneista vieraslajeista (vajaa tuhat lajia) suurin osa ei muodostu uhkaksi alkuperäisilla lajeille, mutta osan tiedetään aiheuttavan vakavia ekologisia ja taloudellisia haittoja.”

    Minkki on siitä poikkeuksellinen vieraslaji, että estäessään myyrätuhot se torjuu vakavan taloudellisen haitan.

    Der Steppenwolf

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • torppari 7.12.2015, 14:46

    myyristä ennee huolta ku viimene supi juuttu loukkuun ja sitte se loukku jouti navetan vinttiin ja supit nylettiin..ollos vaan huoleton..minkit hävitettiin vuosia sitte

    Jovain 10.12.2015, 09:06

    Havaintojen mukaan myyrien massaesiintymät ainakin eteläisessä ja keskisessä Suomessa ajoittuvat metsäveromuutoksen 1990/2010 vuosikymmenille.Toki lisääntyneitä myyrien massaesiintymiä oli jo sitä ennen.

    Avohakkuut, jotka saavuttivat huippunsa 2010 vuosikymmenen lopulla, ennen veromuutoksen päättymistä, aiheuttivat mitä toden näköisemmin nämä massiiviset myyrätuhot istutetuille taimistoille. Poikkeuksellisen runsaat avohakkuut ja biokattaus metsänhoidon toimenpiteenä, oli riittävä muutos aikaansaamaan peltomyyrien massaesiintymät.

    Siihen aikaan myyrien aiheuttamia tuhoja inventoitiin ja korvattiin. Ohjeistettiin myös sopivia istutus ajan kohtia. Oli uutisia myyrien kannanvaihtelusta, jota seurattiin. Oli uutisia myös 3-4 vuoden välein toistuneista/toistuvista myyräsykleistä ja odotettavissa olevista myyrähuipuista.

    Metsänhoidon olosuhteissa veromuutoksen päättymisen jälkeen tapahtui kuitenkin muutos. Myyrien massaesiintymiä ei enää tullutkaan. Metsien käsittelytavat muuttuivat, veroleimikot tulivat hakatuiksi ja metsien käsittelyssä siirryttiin enemmän harvennuksille. Myös havujen talteenotto on vaikuttanut myyräkantoihin.

    Toki laaja-alaiset myrskytuhot ovat vaikuttaneet myyräkantoihin lisäävästi.

    A.Jalkanen 11.12.2015, 09:45

    Yllätyksekseni havaitsin, että usein toisteltu väite ”avohakkuiden määrän jatkuva lisääntyminen” on myytti, jonka (maailmassa ainutlaatuiset) metsätilastomme kumoavat:

    Metsätilastollinen vuosikirja

    http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/taulukot/2014/index.html

    Kuva 3.9

    Ilmeisesti avohakkuiden määrä ehti lisääntyä nykytasolleen jo heti harsintajulkilausuman jälkeen, 1950- ja 1960-luvuilla. Tämä tarkoittanee myös sitä, että heinittyneiden avohakkuualueiden ja taimikoiden määrä ei ole ’jatkuvasti lisääntynyt’. Avohakkuiden määrän nousulla ei siis voitane perustella myyrä- ja hirvituhojen määrän vaihteluita, koska taimikot ovat niille alttiita vain muutaman vuoden.

    Sen sijaan metsämaisema on selvästi nuorentunut ja pirstoutunut pieniksi kuvioiksi.

    Timppa 11.12.2015, 17:05

    Onkohan tuo metsämaiseman nuorentuminenkin vain legendaa? Harsintametsät olivat tosiasiasiassa varsin nuoria. Isot vanhat puut oli kaadettu. Kun ajelee maanteillä, niin tukkirekoissa näkee järeitä puita muistakin kuin meidän metsistä. Se tietenkin on totta, että taimikot ja nuoret metsät osaltaan muovaavat maisemaa.

    Anton Chigurh 11.12.2015, 17:14

    Talonrakennuspoikien (tuuma on muurarin milli) pitäisi ehkä pysyä lestissään!

    1960-1990 on avohakattu ja uudistettu joko kylvämällä tai istuttamalla lähes 5 miljoonaa hehtaaria.

    Metsuri motokuski 11.12.2015, 18:46

    Muistan hyvin -90 luvun. Silloin ei ollut lintukannat sen parempia kuin nytkään ainakaan meilläpäin. Lapissa varmaan tilanne oli toinen. – 90 luvulla oli pitkiä ajanjaksoja jolloin oli teeri ja metso rauhoitettu kokonaan.

    Uskon kyllä että aukoista kerätyillä risuilla on oma merkitys myyräkannan kehitykseen.

    Timppa 11.12.2015, 19:10

    Anton. Entä ne loput hehtaarit? Niillä puut ovat saaneet kasvaa suuremmiksi kuin harsintametsissä.

    Niko 12.12.2015, 17:33

    Muille, kenties uusille lukijoille tiedoksi. Edellinen on mielipide joka on toistettu laurivaaramaiseen tapaan 20 vuoden ajan. Kuten Laren tapauksessa, harva jaksaa enää kommentoida.

    Analyysi ei perustu mihinkään tietoon. Ei tutkittuun eikä tuntemattomaan, ns. X-files-kuvioon. Tai no, ehkä siihen enemmän. Tunteenomainen purskaus, kontrollinsa menettäneen ihmisen hätähuuto tunnekuohussa.

    Siksi nuo aivopierut täytyy asettaa myös niille kuuluvaan viitekehykseen, reijän ja läjän väliseen ilmatilaan.

    Jovain 12.12.2015, 18:42

    Ainakaan Järvi-Suomen avohakkuut lisääntyivät vasta 70-80 luvuilla metsäkoneistamisen ja puukauppatavan muutoksen yhteydessä pystykaupoiksi. Sitä ennen uudistushakkuut olivat metsänhoidollisia, kuten siemenpuu, suojuspuu, verhopuusto tai muuta vastaavaa, jotka kirjattiin uudistushakkuisiin. Varsinaiset avohakkuut tulivat vasta tämän jälkeen ja savuttivat huippunsa myyrien massaesiintymien kannalta metsäveromuutoksen päättyessä.
    Sen jälkeen myyrien massaesiintymiä ei ole ollut, sillä metsien käsittelytavat muuttuivat, mentiin harvennuksille, on purettu mm. siirtymäajan rästejä ja ensiharvennuksia on ollut paljon. Myös tämän tilastollinen vuosikirja osoittaa, samoin kuin puukauppamäärien lisääntymisen veromuutoksen ajalta.

    Avohakkuualueiden heinettyminen, eli biomassan kasvaminen avohakkuualueelle on todellisuutta myyrille, mutta havujen biomassa on se ensivaiheen kattaus, joka edesauttaa myyrien massaesiintymien aikana taimistotuhon istutetuille taimille.

    Rohkenen väittää, että myyrien massaesiintymien aikana pedot eivät vakauttaneet myyräkantoja, vaan oli toimintatavoista. Voidaan osoittaa mm. poliittisista ja taloudellisista ulottuvuuksista, joista aiheutui muuan myyräongelma, joka nyt näyttää rauhoittuneen.

    Anton Chigurh 12.12.2015, 19:19

    Jovain yrittää kiemurrella karkuun. Mutta kun ei pääse.

    Pelkkiä istutuksia on tehty 1970-luvun alussa ja 1980-1987 enemmän kuin ”veromuutosaikana” istutuksia ja kylvöjä yhteensä. Eikä ollut myyrätuhoja. Mutta oli kettuja ja näätiä. Joiden massiivinen tapattaminen (perustuen henttosen hypoteesiin) alkoi juuri 1990.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 216)
1 2 3 … 19 20 21 22