Keskustelut Metsänhoito Minkki vakautti myyräkannan ja esti myyrätuhot

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 216)
  • Minkki vakautti myyräkannan ja esti myyrätuhot

    ”The invading new generalist predator, the American mink (Mustela vison), have decreased vole abundances and stabilazed dynamics (Hörnfeldt et al. 1990, Oksanen et al. 2001).”

    Tuollainen havainto tehtiin jo 1990. Mutta eihän tuo käy. Myyräkannan tulee heilua rajusti, muuten lumikkohypoteesille (ja siinä ohessa lumikkohypoteetikoille) käy köpelösti.

    Tuho on estettävä keinolla millä hyvänsä. Keinot kyllä löytyvät.
    Minkki laitettiin erityisen haitallisten vieraslajien listalle:
    ”Näiden lajien kohdalla tulee ryhtyä viipymättä tehokkaisiin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi tai ainakin leviämisen estämiseksi ja haittojen vähentämiseksi.”

    ”Suomeen saapuneista vieraslajeista (vajaa tuhat lajia) suurin osa ei muodostu uhkaksi alkuperäisilla lajeille, mutta osan tiedetään aiheuttavan vakavia ekologisia ja taloudellisia haittoja.”

    Minkki on siitä poikkeuksellinen vieraslaji, että estäessään myyrätuhot se torjuu vakavan taloudellisen haitan.

    Der Steppenwolf

  • Puun takaa

    Olemme saaneet nähdä, että asiallinen linja vie paremmin eteenpäin kuin liika kärjistäminen.
    Henkilökohtaiset solvaukset ja liiallinen toisto kääntyvät helposti esittäjäänsä vastaan ja halutut muutokset tehdäänkin päinvastaisina.

    A.Jalkanen

    Olen tällä hetkellä evp eli freelancer. Olen mukana sekä käytännöllisestä (myyrätuhojen estäminen) että akateemisesta (tieteen edistäminen) mielenkiinnosta.

    On olemassa joitakin empiirisiä havaintoja sekä talousmetsistä että luonnonmetsistä siitä, että myös pohjoinen havuekosysteemi, ei pelkästään lauhkean vyöhykkeen, voi suotuisissa oloissa olla yllättävän vakaa. Ravintoketjussa ei ole täällä niin monta jäsentä, mutta jos alku- eli kotoperäisten petojen yksilömäärä on riittävä, tulosta syntyy. Esimerkkinä vaikka Varsinais-Suomi, missä on korkein kettukanta ja vähiten myyrätuhoja Suomessa. Huolimatta maatalousvaltaisesta maankäyttörakenteesta.

    torppari

    vakauttamiseen.. minkille keinulauta ja supille kanu-loukku.
    paras saalis kanusta kolme supia kerralla syyskuun alussa

    Timppa

    AJ:lle
    Voisiko ajasella myös päinvastoin. Jospa korkea kettukanta ja vähäiset myyrätuhot johtuvatkin maatalousvaltaisesta ympäristöstä eikä päinvastoin. Eikä myyrä- ja kettukannoilla ole mitään korrelaatiota.

    Vähäiset myyrätuhot johtuvatkin siitä, että niille riittää pelloilla ruokaa kannan suuruudesta riippumatta. Ketuille on taas aina muutakin ruokaa kuin myyriä. Ajattelepa asiaa näin

    A.Jalkanen

    Voehan se senkii tehä. Ihan täyttä varmuutta ei saada ilman käytännön kokeiluja. Mutta se tiedetään varmasti, että kun peltomyyräkanta nousee, niitä riittää kaikkialle, myös metsätaimikoihin.

    Suden jälki

    Jumalauta kun me Suomalaiset olemme kateellisia ihmisiä. Yhden idea on toiselta pois? Ilman sitä olisin sen Itse keksinyt, joskus ?
    99 % ajasta menee toisten mollaamiseen.

    Minusta Antonin aloitus avaa aivan uusia ajatuksia.
    Kun jossain on runsaasti minkkejä, niin miksei ne valloita koko aluetta? Vastaus löytyy Suomen luonnosta, ei todellakaan metsästäjistä.

    Korpituvan Taneli

    Eikös se ollut Tuntemattoman Hietanen joka sanoi: ”Mää sitt ihmettele kauhiast….”

    Täytyy yhtyä Hietaseen ja ihmetellä Antonin aloituksen saamaa vastaanottoa. Erityisesti Niko meni oikein kunnolla vyön alle.

    Minä taas ihastelin sitä että Anton malttoi kerrankin kirjoittaa asiallisesti asiasta. Kyllä hän tavallisesti ihan asiasta kirjoittaakin, mutta asiattomasti, tämä kerta oli selkeä myönteinen poikkeus.

    Eikö asiallisia vastaväitteitä riittänyt, vai miksi piti tähän asialliseen aloitukseen vetää mukaan kaikki Antonin vanhat synnit ja keksiä vähän lisääkin?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Nikolle!

    En tiedä miten kauan olet palstaa seurannut, tuskin ihan kymmentä vuotta. Vanhimmat vanhan palstan kirjoitukset olivat v 2005 loppupuolelta.
    Minulla palstan seuraus ja kirjoittelu alkoi v 2006 kesällä (nimim. Vaari)

    Olen varmaan enimmän ja pitkäaikaisemmin kuin kukaan muu kritisoinut Antonin kirjoittelua. Valtaosa moitteistani on kohdistunut kirjoitustyyliin. Asioissa, susia lukuunottamatta, olen hänen kanssaan samaa mieltä.
    Tätä ojentamista olen tehnyt myös tapaamistemme yhteydessä, joskus aika kärkevästikkin. Olen tavannut hänet 3 kertaa. Viime kesänä hänen kotonaan.
    Olen tehnyt lukemattoman määrän ”Ilmoita asiaton viesti” ilmoituksia nimenomaan Antonin kirjoituksista, siis niiden tyylistä.
    Meillä on myös suora sähköpostiyhteys, jota olen ojentamiseen käyttänyt. Tässä viestittelyssä on tällä kertaa toki jääkausi meneillään, kun ei tule vastauksia.

    Tällä kokemuksella sanon että tämä avaus oli erittäin myönteinen poikkeus.

    En lähde kiistelemään siitä kirjoititko tosia vai valheita.
    Sanon kuitenkin että kirjoitit sellaisia kommentteja Antonista, että sellaisia ei ole korrektia toisesta kirjoittaa, olivat ne sitten tosia tai keksittyjä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Niko

    Taneli,

    Pahoittelen epätarkkuuttani. Syy on vaimoni: hän sanoo joskus että on ”maininnut asiasta minulle tuhat kertaa..” Vaikka oikeasti viisi kertaa. Ei siis suinkaan 10 vuotta, vaan 7-8 vuotta. Asia siitä ei kuitenkaan hirveän paljon muutu.

    Hyvä että viestität hänelle suoraan. Kylllä hän ne lukee, vaikkei vaikutusta näykään. Eikä ole miestä vastaamaan. Toivoisi, että nimim. Puun takaa olisi myös huolestunut palstan tilasta. Hänelläkin lienee yhteystiedot. Keskustelupalstan älymystöltä, nimimerkeiltä Suden Jälki ja ajalkanen ei kannattane pyytää.

    Korrektius? Ok, saatoin olla epäkorrekti nimimerkkiä kohtaan. En tunne miestä, eikä hän minua. Epäkorrektiuteni kohdistuu hänen kirjoituksiinsa ja niistä muodostuneeseen käsitykseen nimimerkin toimintatavasta. Onko se kuitenkin vähän lievempi ”rikos”, kuin epäkorrektius oikeita ihmisiä kohtaan (Huitu, Tiirola, Kotro, Henttunen… muutamia mainitakseni)? Osa noista vainoamisista täyttäisi luultavasti rikoksen tunnusmerkistön mutta se on tietenkkin asianomistajien asia. Entäs nimim. AC:n korrektius muita kirjoittajia kohtaan? Onko se ollut mielestäsi kunnossa viime vuosina?

    Ok, näitä ei ole kenenkään pakko lukea. Ja pitää itse pyrkiä löytämään uusia avauksia ja näkökulmia, sekin on totta. Mutta onko Taneli samaa mieltä siitä, että jos jokaisen lohkon 15 ensimmäistä viestiä koskee samaa myyrä-henttos -asiaa niin se vähän tuppaa keskusteluja latistamaan? Siihen suuntaan ollaan kuitenkin toistuvasti menossa.

    Timppa

    Jatkan tuota viljelyseutu-teemaa, jossa valkohäntäpeuroilla on runsaasti ravintoa.

    Eräs päättelyketju voisi olla se, että valkohäntäpeura, jonka kanta on runsainta juuri Lounais-Suomessa, on vakauttanut sen alueen kettukannan korkealle tasolle. Kuten tiedetään, peuraa metsästetään tammikuun lopulle, ja maastoon jää valtava määrä jätettä kettujen syötäviksi. Tietysti myös osa kolaripeuroista päätyy kuolemaan yksikseen luontoon. Talvisaikaan supit ovat yleensä unilla. joten ketut voivat vapaasti mässäillö peurajätteillä. Vaikkei luonnossa olisi yhtään myyrää, niin kettuemot pärjäisivät hyvin kevääseen ja synnyttäisivät sekä kasvattaisivat suuria poikueita.

    Jos sitten tulisi myyräkannan lisääntymisvaihe, niin runsaslukuisille ketuille kelpaisi lämmin myyräpaisti, jonka pyydystäminen vähälumisella seudulla on lisäksi vaivatonta toisin kuin lumisessa Metsä-Suomessa. Tällöin siis kettukanta tosiaan vakiinnuttaa myyräkantaa, mutta siis vain siksi, ettei myyrä ole ketun tärkein ruokalähde ainakaan talviaikaan.

    Jos sitten haetaan muita korrelaatioita myyrätuhojen kanssa, niin tuulihaukkojen määrän ja tuhojen esiintymisien välilläkin saattaisi olla jotain yhteyttä..

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 216)