› Keskustelut › Metsänhoito › Minkki vakautti myyräkannan ja esti myyrätuhot

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 216)
1 2 3 … 15 16 17 … 20 21 22

  • Minkki vakautti myyräkannan ja esti myyrätuhot

    Lähetetty: 20.11.2013, 17:14

    ”The invading new generalist predator, the American mink (Mustela vison), have decreased vole abundances and stabilazed dynamics (Hörnfeldt et al. 1990, Oksanen et al. 2001).”

    Tuollainen havainto tehtiin jo 1990. Mutta eihän tuo käy. Myyräkannan tulee heilua rajusti, muuten lumikkohypoteesille (ja siinä ohessa lumikkohypoteetikoille) käy köpelösti.

    Tuho on estettävä keinolla millä hyvänsä. Keinot kyllä löytyvät.
    Minkki laitettiin erityisen haitallisten vieraslajien listalle:
    ”Näiden lajien kohdalla tulee ryhtyä viipymättä tehokkaisiin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi tai ainakin leviämisen estämiseksi ja haittojen vähentämiseksi.”

    ”Suomeen saapuneista vieraslajeista (vajaa tuhat lajia) suurin osa ei muodostu uhkaksi alkuperäisilla lajeille, mutta osan tiedetään aiheuttavan vakavia ekologisia ja taloudellisia haittoja.”

    Minkki on siitä poikkeuksellinen vieraslaji, että estäessään myyrätuhot se torjuu vakavan taloudellisen haitan.

    Der Steppenwolf

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Antonin poika 3.1.2014, 21:37

    Kun Anton edellisen kerran valehteli Kaikusalosta, totesin, että alhaisinta mihin ihminen sortuu, on edesmenneistä valehtelu. Olen edelleen samaa mieltä.

    Anton Chigurh 3.1.2014, 23:06

    Rohkenen epäillä, että poika kirjoittaa taas ihan mitä sattuu!

    Sillä 2011 lumikon lumijälki-indeksi oli lapissa 0,2. Eli laskentalinjan ylitysjälki 50 kilometrin välein.
    Todellisuus on vieläkin ankeampi (lumikkohypoteesille ja -hypoteetikoille ja typerille peesareille), sillä lumikon jälkiä on poikkeuksetta ryhmä, joka on kooltaan luokkaa 3-5, jolloin sellainen on lapissa löytynyt 2011 talvella 150-250 kilometrin välein.

    Siitä huolimatta lumikkohypoteesin lumoama paavo havas kirjoitti henttosta ja hanssonia siteeraten (citation classic vuodelta 1985): ”…mutta kanta” (myyräkanta) ”vaihtelee paljon, jos spesialistit ovat keskeisiä myyräpopulaatioiden syöjiä (kuten Lapissa varsinkin lumikko).”

    Asko kaikusalo kirjoitti samasta lumikkohypoteesista josta keskustelin hänen kanssaan, metsälehtimakasiinissa (1/2008):
    ”Olen törmännyt tutkimuksiin, joissa matemaattisin mallein todistetaan, kuinka merkittävästi pikkupetojen runsaus vaikuttaa myyräkantaan. Näitä tutkimuksia on usein tehty tarhaoloissa” (heh, heh, tarhaoloissa) ”Ne ovat kovasti hienoja, mutta toisinaan hieman etäällä todellisuudesta” (että etäällä todellisuudesta oh-hoh!) ”eikä niitä välttämättä voi yleistää kuvaamaan kaikkea luonnossamme.”

    Hiluxmetsuri 4.1.2014, 15:52

    Ahaa…

    Kiitos A. Jalkanen, tämä teoria alkaa nyt valjeta. Minun ennakko-olettamani asiasta olivat liian hienostuneita, mutta tämähän näyttää ihan vaan siltä, että jos on petoja, niin tarvitaan niille syötävää. Jos ei ole syötävää, niin ei ole petoja…

    Se, miten nuo pedot ja pikkunisäkkäät sitten vaihtelee, ei ole edes minun vaikutettavissani, koska en metsästä kumpaakaan.

    6 m3 4.1.2014, 18:57

    Koko hypoteesi nojaa normaalin luonnonkierron hysteresiin. And that’s it. ( or/ou shit?) Kaikki muu asiasta on hysteriaa! 🙁 Jokainen joka liikkuu luonnossa, tuntee tuon mekanismin, minulle tuttu jo lapsesta asti.

    Anton Chigurh 4.1.2014, 19:05

    Kysyin tässä ketjussa käsiteltävän väitöskirjan vastaväittäjältä dosentti tero klemolalta, että onko tuo lumikkohypoteesi todistettu paikkansapitäväksi.
    Klemola sanoi, että se on pelkkä teoreettinen ja matemaattinen malli, jota ei ole pystytty todistamaan.

    Kysyin myös, että onko kettujen myyräkannan vakauttava vaikutus myös pelkkä teoreettinen malli. Siihen klemola, että se tiedetään, eikä oleteta.

    Suden jälki 4.1.2014, 19:22

    Koko keskustellussa pitää muista aina ilmaston vaihtelut, kun mennään etelästä pohjoiseen. Sademetsissä on aivan käsittämätön eläinmaailma ja kaikki taistelee jokaisen kanssa elintilasta. Siellä kuollaan sukupuuttoon ja uusia lajeja syntyy koko ajan.
    Vaikka saksassa jääkausien alapuolella kehitys on mennyt niin ettei ole suuria muutoksia faunassa, koska kaikki ovat niissä omissa lokeroissaan. Syy on tasainen ilmasto. Ei ole tappavan kylmiä talvia, jotka muuttaisivat elinolot kerralla. Kun taas Suomessa eliöt joutuvat kokoajan muutosten kouriin. Mikään ei ole niin varmaa kuin se, että kaikki on epävarmaa. Siinä on tutkijoille ennustamissta. Napapiirillä se vasta elämä on sykleistä kiinni. Hyvä kesä luo sopulit ja kaikilla menee hyvin. Huono kesä tappaa melkein kaikki. Tämä kaikki on täysin luonnon mukaista vaihtelua. Suomessa valitettavasti petojen metsästys saattaa muuttaa tätä rauhaa tavalla, johon Suomalainen luonto ei ola sopeutunut. Luonto kesti sen aikoina, jolloin mies ja rihla menivät metsään elättääkseen perheensä. Nykyinen huvimetsästys tulee tappamaan luonnon kierron, jos sille ei panna tiukoja rajoja.

    Anton Chigurh 4.1.2014, 19:31

    Ankarimmat olosuhteet missä myyrien ja petojen vuorovaikutussuhteita on tutkittu on karupin tundralaakso (high arctic tundra) grönlannissa.

    Siellä on ainoastaan yksi pienjyrsijä, kaulussopuli, jota saalistaa neljä (4) petoa.

    Sielläkin on oltu havaitsevinaan, että kärppä aiheuttaisi siellä syklisen kannanvaihtelun, mutta tärkein havainto noista ääriolosuhteista puuntuottajan kannalta on se, että muut lajit (naali, tunturipöllö, tunturikihu) ESTÄVÄT sopulikannan kasvun tiettyä RAJAA suuremmaksi.
    Eli sitä rajaa eivät aseta ravinto eivätkä loiset eikä mikään muukaan, kun säätelyjärjestelmän annetaan toimia.

    Suden jälki 4.1.2014, 19:32

    .

    A.Jalkanen 4.1.2014, 20:51

    Erikoistuneiden pienpetojen hypoteesi, josta Anton käyttää lyhennettä lumikkohypoteesi, menee suurin piirtein näin. Myyräkanta vaihtelee syklisesti johtuen siitä että myyristä riippuvaiset pienpedot eli kärppä ja lumikko lisääntyvät viiveellä myyräkannan runsastumisen mukana, eli ovat runsaimmillaan myyrähuippuun nähden samana ja seuraavana vuonna. Myyräkannan romahdus on ravinnon määrän ja laadun, tautien ja loisten sekä em. erikoistuneiden pienpetojen runsastumisen YHTEISvaikutusta. Myyräromahduksen jälkeen romahtaa myös erikoispetojen kanta.

    Yleispedoilla kuten kettu ja näätä, ei ole varsinaisesti syklien syntyyn vaikutusta, mutta runsaina esiintyessään ne pienentävät syklin amplitudia eli vaihteluväliä, toisin sanoen, myyrähuippu jää pienemmäksi kuin ilman niitä. Joissain tapauksissa sykli voi hävitä joksikin aikaa kokonaan, mutta yleispetojen roolia tässä ilmiössä ei ole vielä selvitetty. Ihannetilassa (luonnonmetsässä, kun ei metsästetä) voi käydä jopa niin että kun yleispedot pitävät myyräkannan tasaisempana, vähenee myös spesialistipetojen kannanvaihtelu. Voisiko tämä metsänviljelijän toiveuni toteutua myös talousmetsissämme? (Tutkimuksia aloitellaan.)

    Aukusti 4.1.2014, 23:20

    Ketun vaikutus myyräkantoihin on todettu, ei oletettu. Sehän on näilläkin palstoilla useaan kertaan todistettu.

    Painovirhe korjattu.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 216)
1 2 3 … 15 16 17 … 20 21 22