Keskustelut Metsänhoito Minkki vakautti myyräkannan ja esti myyrätuhot

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 216)
  • Minkki vakautti myyräkannan ja esti myyrätuhot

    ”The invading new generalist predator, the American mink (Mustela vison), have decreased vole abundances and stabilazed dynamics (Hörnfeldt et al. 1990, Oksanen et al. 2001).”

    Tuollainen havainto tehtiin jo 1990. Mutta eihän tuo käy. Myyräkannan tulee heilua rajusti, muuten lumikkohypoteesille (ja siinä ohessa lumikkohypoteetikoille) käy köpelösti.

    Tuho on estettävä keinolla millä hyvänsä. Keinot kyllä löytyvät.
    Minkki laitettiin erityisen haitallisten vieraslajien listalle:
    ”Näiden lajien kohdalla tulee ryhtyä viipymättä tehokkaisiin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi tai ainakin leviämisen estämiseksi ja haittojen vähentämiseksi.”

    ”Suomeen saapuneista vieraslajeista (vajaa tuhat lajia) suurin osa ei muodostu uhkaksi alkuperäisilla lajeille, mutta osan tiedetään aiheuttavan vakavia ekologisia ja taloudellisia haittoja.”

    Minkki on siitä poikkeuksellinen vieraslaji, että estäessään myyrätuhot se torjuu vakavan taloudellisen haitan.

    Der Steppenwolf

  • reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Ihan sama, tarkkuus on hyvinkin riittävä tämän palstan matemaatikoille ja suuruusluokka kuitenkin prosenttien osia. Häviää bkt-laskelmien virhemarginaaliin.

    Huomautan kuitenkin A. Jalkasen ”1/10 kantorahatulosta tuhoihin” -arvioon, että omalla kohdallani luvut ovat seuraavat. Ja korostan että nämä on tiedolliselta arvoltaan ihan yhtä hyviä kuin esim. idolinne Antonin luvut. Eli otatanta on aivan liian pieni, ei verrokkialueita, ei mitään.

    Tarkastelujakso 30 v.

    Jonkin asteisia hirivtuhoja pinta-alastani (ei kantorahatulosta) n. 2%:lla.

    Tuuli- ,kirjanpainaja-, hirvi- …-tuhot. Vaikea arvioida kun ei jokaista ole tullut laskettua. Laitetaan samat 2%.

    Myyrätuhot 0%.

    Loppupäätelmä: myyrillä ei ole metsänkasvatuksen kannalta yhtään mitään merkitystä. Nuo hirvituhoalueetkin puskee ihan kelvollista metsää, mutta laatutappioita on varmasti synytynyt.

    Metsänomistajana en ole keksinyt miten psysäyttäisin ilmastonmuutoksen, mikä vaikuttaisi joidenkin arvioiden mukaan olevan suurin syy esim. tuulituhoihin, ehkä kirjanpainajaankin.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Juurikin näin Taneli. Sitähän tässä on yritetty kertoa, mutta ei tunnu menevän perille. Se, mikä osa tuossa Anton-Jalkanen -jutussa on mutua, on jäänyt vähän epäselväksi. Aika lähellä 100%:sta speudoa näyttäisi olevan. Ja erittäin salaista.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Eli Reservuaari-indeksi on ihan mutu tuntumalla matkassa, kuten me muutkin.

    Ainoat jotka asiasta jotain muuta kuin mutua tietävät ovat myyrätutkijat ja tällä palstalla A.Jalkanen sekä Anton.
    Anton onneton kuorruttaa tietonsa vain niin uskomattomaan kuorrutukseen että se tekee siitä jo sinänsä epäluotettavaa ja erityisesti epäluettavaa. Tietysti Antoninkin tiedoissa on myös sitä mutua mukana.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Palataan vielä hetkeksi metsätilastolliseen vuosikirjaan, taulukko Metsätuhokorvaukset, ja muistetaan, että vakuutusten kattavuus on tuo 40-50 prosenttia. Vakuutuksista on maksettu aikavälillä 2003- lähtien vuosittain 1,5 – 30,8 miljoonaa euroa, suurin potti koskee 2010 ja 2011 tuulituhokorvauksia. Näiden lisäksi maksetaan vuosittain hirvituhoista lupamaksuvaroista 1,5 – 5 miljoonaa. Näistä luvuista puuttuvat Metsähallituksen ja yhteisöjen metsät sekä kemera-korvaukset. Juurikäävän aiheuttamat, korvaamatta jäävät menetykset arviolta 30 miljoonaa. Kaarnakuoriaistuhon arvioon en ole törmännyt.

    Yksityismetsien kantorahatulot ovat olleet viime vuosina noin 1,5 miljardia euroa. Jos korvattuihin vakaviin tuhoihin ynnätään eri syistä korvaamatta jääneet ja lievät tuhot kaikille metsänomistajaryhmille, luulen, että päästään helpostikin 150 miljoonaan vuodessa. Ja kyllä, hyvällä metsänhoidolla ja hakkuiden toteutuksella voidaan vaikuttaa riskeihin. Esimerkiksi ”Hyvän metsänhoidon suosituksissa” lienee vinkkejä tuhoriskien välttämiseen.

    Gla Gla

    Toisaalla tuli puheeksi metsäkadosta seuraavat sakot ja peltojen metsitys. Siihen liittyen Metsätieteen aikakauskirjassa 3/2001 todetaan, että metsitetyillä pelloilla juurikääpäriski on suuri etenkin Suomea eteläisemmissä maissa. Tieto on yllättävä, koska edellisestä puusukupolvesta ei tartuntaa tule. En ole saanut selville, miksi riski on suuri. Tämän keskustelun aiheeseen yhdistän asian siksi, että eräs selitys voisi olla pellonmetsityskohteissa korostuvat myyrätuhot.

    Osaatko reservuaari-indeksi ottaa kantaa tähän ajatukseen?

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Gla,

    No en varsinaisesti osaa. Mutta saattaahan tuossa perää olla. Arvostetulta taholtahan olemme noissa hirvikeskusteluissa kuulleet myös miten hirvet (ja hirvimiehet) talloo kuusen juuret ja siitä saa pöpö reijän mentäväkseen. Luultavasti 50/50 noiden myyrien ja hirvien vaikutus tuossa juurikääpäasiassa. Muita vaihtoehtoja ei ole.

    Olihan tuossa etusivulla uutinen myös tutkimuksesta, missä syysistutukset havaittiin myyrille mieluisammiksi syötäväksi. Parhaiten pärjäsivät luonnontaimet pahanmakuisine (?) vasta-aineineen. Anton varmaan jo tiesikin tuon entuudestaan ja vahvistaa vielä asian omine pettämättömine tutkimuksineen. Pettämättömällä tyylillään.

    Itsellä kun ei ole noita peltoheittoja muulla kuin koivulla. Nyttemmin sitten kuusta alla, mutta ei taida seuraavaksi sukupolveksi asti olla sitäkään. Edelleen myyrätuhot nolla.

    Juurikäävikköä kyllä kuusissa on muuten, mutta siedettävissä rajoissa. Saattaa johtua siitä että ikää vanhimmilla kuusikuvioilla on reilu 100 v. Vanhimmasta päästä menee päätehakkuseen vuoden päästä. Kaivatan muutaman kannon ylös ja raportoin sitten teille, että oliko niissä juurissa myyrän puremia tahi hirven sorkan jälkiä. Sillähän sekin asia sitten selviää!

    Gla Gla

    En epäile hetkeäkään, etteikö Anton tulosta vahvistaisi. Johan viitteitä vastaavista tuloksista on jo aiemmin ollut, kenties tutkimukseen perustuvia tuloksiakin. Ainakaan minun ei tarvinnut käsitystäni aiheesta muuttaa.

    Muuten on ilahduttavaa havaita, että jaksat suhtautua myyrien ja nyt myös hirvien aiheuttamiin ongelmiin vakavasti.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Jakesetaanhan sitä. Ja vakavasti otetaan!

    Hirvet oli jälttäneet kuitukokoisessa kuorta 6 ha alalla pari vuotta sitten. Korvauksia napsahti 3 000€ ”laatutappioista”. Aika kohtuullista minusta, kun taimikko kasvaa huimasti edelleen ja tuhon jälkiä ei ole enää oikein näkyvissä. Kuutioista maksavat. Mikähän muu ala on tässä kepulandiassa näin hyvin suojattu ”tukiaisin”, ehkä se maatalous sitten.

    Kirjoitin tuossa itseni pusssiin. Onhan minulla sittenkin myyrätuhoja kun sitä juurikääpää kuitenkin esiintyy. Täytyy laittaa lanketit vetämään siltäkin osin!

    Siinä etusivun kirjoituksessa muuten mainittiin että ne myyrät tykkää typpipitoisesta taimesta. Eikös se Anton kylvä niihin kaikki maailman lannoitteet sekaan kun se kasvattaa niitä ”2000 kuutiota hehtaarilla” -metsiään. Öh.

    hikoileva torso

    Kuudelta hehtaarilta 3000 euroa, siis 500 e/ha vastaten n. 10 tukkikuutiota hehtaarilla. Jos harvennuksissa poistetaan hirven vioittamat, on korvaustaso ok. Jokainen hirven jälttämä kuusi päätehakkuussa pienentää tiliä 50 eurolla. Kuka mitenkin.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Mitäs tämä lumikkohypoteetikko huitu kirjoittikaan savon sanomissa 9.10.2008:
    ”…Myyriä on Kainuun eteläpuolella enemmän kuin koskaan Metlan 30-vuotisen pyyntihistorian aikana… …Ongelma on pahin Etelä- ja Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä… …Petoja on ollut hyvin vähän maastossa, ja se on mahdollistanut myyräkannan nousun…”

    1990, jolloin jo viriteltiin ensimmäisiä pienpetojentappokampanjoita, oli kettujen runsausindeksin keskiarvo noilla huitun luettelemilla alueilla 133, kun taas 2007, jolloin erikoistehostettua tappokampanjaa oli harjoitettu menestyksellisesti (juuri kuten huitu kertoi: ”petoja on ollut hyvin vähän maastossa”) 6 vuotta, vastaava indeksi oli enää 35. Eli kettukanta oli onnistuttu pudottamaan neljäsosaan vuoden 1990 tasosta.
    Vastaavasti kärppien runsausindeksi oli 1990 vielä 175, kun 2007 se oli enää 42.

    Kettuhan on niinsanottu key predator, joka ylläpitää mahdollisimman korkean kärppäkannan vakauttamalla myyräkannan.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 216)