Keskustelut Metsänhoito Minkki vakautti myyräkannan ja esti myyrätuhot

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 216)
  • Minkki vakautti myyräkannan ja esti myyrätuhot

    ”The invading new generalist predator, the American mink (Mustela vison), have decreased vole abundances and stabilazed dynamics (Hörnfeldt et al. 1990, Oksanen et al. 2001).”

    Tuollainen havainto tehtiin jo 1990. Mutta eihän tuo käy. Myyräkannan tulee heilua rajusti, muuten lumikkohypoteesille (ja siinä ohessa lumikkohypoteetikoille) käy köpelösti.

    Tuho on estettävä keinolla millä hyvänsä. Keinot kyllä löytyvät.
    Minkki laitettiin erityisen haitallisten vieraslajien listalle:
    ”Näiden lajien kohdalla tulee ryhtyä viipymättä tehokkaisiin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi tai ainakin leviämisen estämiseksi ja haittojen vähentämiseksi.”

    ”Suomeen saapuneista vieraslajeista (vajaa tuhat lajia) suurin osa ei muodostu uhkaksi alkuperäisilla lajeille, mutta osan tiedetään aiheuttavan vakavia ekologisia ja taloudellisia haittoja.”

    Minkki on siitä poikkeuksellinen vieraslaji, että estäessään myyrätuhot se torjuu vakavan taloudellisen haitan.

    Der Steppenwolf

  • reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Gla otti ansiokkaasti esille skepsiksen huhaan tunnistamisen. Olinkin epätarkka ilmaisussani ”muutamasta miljoonasta”, tuo oli kuitenkin lainaus netin ylimalkaisista kirjauksista. Google: Myyrätuhot määrä Suomessa.

    Lainaan muutaman kohdan tuolta skepsiksen sivuilta ja katsotaan minkä kommenttien perään ne näissä myyräketjuissa parhaiten sopisivatkaan.

    ”Pseudotieteet voivat siis ensinnäkin perustua subjektiivisiin mielipiteisiin, arviointeihin tai kokemuksiin.”

    ”Pseudotieteellisten väitteiden pätevyyttä voi myös olla mahdotonta testata julkisesti.”

    ”Pseudotieteiden edustajat voivat vedota salaisiin ilmiöihin, tietoihin, raportteihin, tutkimuksiin tai ylipäätään olla julkisesti esittämättä väitteitä tukevaa todistusaineistoa.”

    ”Yleisemmin sanoen: väitteen rohkeus, kuulopuheet tai salaiset todisteet eivät tee väitteestä totta tai uskottavaa.”

    ”Pseudotieteellisissä teoksissa hyvin harvoin kerrotaan, kuinka väitteisiin on päästy ja mihin tutkimuksiin väitteet perustuvat — jos sellaisia ylipäätään on olemassa.”

    ”Jonkinlaisena sääntönä voidaan sanoa, että kun henkilöllä ei ole esittää tiedollisia perusteluja väitteilleen, hän vetoaa enemmän omiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa tai auktoriteettiasemaan.”

    ”Pseudotieteen edustajat toimivat usein yksin, eristettynä muista saman tieteenalan edustajista. Hyvin harvoin kukaan tieteen valtavirtaa edustava tutkija jaksaa kommentoida heidän teorioitaan, edes kriittisessä valossa.”

    ”Pseudotieteiden edustajat kommentoivat harvoin tieteen reunamilla käytyä keskustelua. Sen sijaan he hyökkäävät täydellä laidallisella keskeisten teorioiden ja niiden kehittäjien kimppuun.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tilastot kertovat, että pahimpana myyrätuhovuonna 2008 syntyneistä jyrsijätuhoista maksoivat vakuutusyhtiöt v. 2009 noin 7 miljoonaa euroa korvauksia. Tähän lukuun eivät sisälly kemera-varoista korvatut tuhot. Niitä ei liene missään erikseen erotettu kemera-potista, joten niistä on vaikeaa esittää arviota (tuhonaiheuttajaa ei ole aiempina vuosina aina merkitty luonnontuhometsityshankkeeseen).

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Hyvä, saatiin täsmällisempiä lukuja. Anton rakastaa prosenttilaskuja niin suhteutetaan.

    Suomen BKT vuonna 2009 oli 171 200 000 000 €. Tuo 7 miljoonaa on BKT:sta 0,00004%.

    Metsäklusterin osuus BKT:sta oli tuolloin luokkaa 10% kokonais-bkt:sta. Eli myyräkorvausten osuus metäklsusterin BKT:sta onkin jopa 0,0004%.

    Voidaankin siis perustellusti väittää, että tuo pienpetotappokaartilaisten masinoima myyrätuhokampanja on onnistunut pilaamaan Suomen puun kasvatuksen ja estänyt ”ennennäkemättömän vaurauden syntymisen”?

    Samaan aikaan vuosittainen kasvu ylittää noin. kaksinkertaisesti puun käytön määrän Suomessa. Onko siis kokonaisuuden kannalta edelleen kyse merkittävästä ongelmasta?

    Gla Gla

    Edelleenkään en näe mitään syytä vähätellä asiaa. Myyrät ei Suomen kansantaloutta kaada, silti asia on mielestäni huomion arvoinen. Asiaa ei muuta mihinkään se, että vakuutuksesta korvatun myyrävahingon suuruus on vuonna 2008 ollut 0,0004% bkt:sta.

    Vakuutusyhtiöiden korvaaman vahingon määrä ei kerro oikeastaan yhtään mitään omistajalle aiheutuneen vahingon suuruudesta. Se kertoo siitä, mikä on vakuutusyhtiön vastuu sen ja asiakkaan välisessä sopimuksessa. Lisäksi muistaakseni noin 30% metsistä on vakuutettuja, niistäkin osa vain myrskyn ja/tai tulipalon varalta. Korvaussummaa alentaa lisäksi omavastuu (200-2000 €), joka syö monissa tapauksissa korvauksen osittain tai kokonaan.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Reservuaari-indeksi:
    ”Suomen BKT vuonna 2009 oli 171 200 000 000 €. Tuo 7 miljoonaa on BKT:sta 0,00004%.

    Metsäklusterin osuus BKT:sta oli tuolloin luokkaa 10% kokonais-bkt:sta. Eli myyräkorvausten osuus metäklsusterin BKT:sta onkin jopa 0,0004%.”

    Tuo laskelma on tosiaankin oiva esimerkki pseudotieteestä. Kokonaisvahinkoja voitaisiin verrata tuohon BKT osuuteen.

    Tuo 7 miljoonaa ei ole edes koko korvaussumma, siihenhän ei sisältynyt KEMERAn kautta maksetut korvaukset. Lisäksi jäi huomioimatta:
    – Omavastuut
    – Vakuutettujen metsien ne vahingot, jotka eivät ylety vakuutuskorvaukseen.
    – Ne vakuutettujen metsien vahingot, joita ei ilmoitettu vakuutukseen.
    – Vakuuttamattomien metsien vahingot kokonaan
    – yms

    Toisaalta jos mikä tahansa yksittäinen vahinkoryhmä pannaan vastakkain metsäklusterin BKT osuuden kanssa, niin aika pieniä prosenttilukuja saadaan.

    On tosiaankin vastuutonta väheksyä myyrävahinkoja. Väheksymiseen ei oikeuta myöskään se että ei pidä, vahingoista eniten ääntäpitävän nimimerkin, kirjoitustyylistä. En minäkään siitä pidä, mutta en silti väheksy myyrävahinkoja.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    6 m3 6 m3

    Mutta nythän tuo aloituksen ongelman ratkaisukin on selvä. Aidataan ne taimikot joissa myyrätuhoja oletettavasti voi esiintyä.
    Valittavaksi itsekullekin jää, valitseeko kettu- vai myyräverkon.
    Vai suosiiko tulokaslajia ja aitaa taimikkonsa minkkiverkolla.
    Sen jäölkeen laskee aitaukseen valitsemansa pienpedon.
    That’s it.

    hemputtaja

    Se on nimittäin myyrä lumikolle aika hyvä ateria. Ei se niitä pysty päivässä montaa syömään.

    Yritin vihjaista, että myyrät ovat yksi hyödyntämätön luonnonvaramme. Hirviä sentään hiukan nautitaan. Ei mennyt perille.

    Mahtivaltiaat roomalaiset söivät ne parempiin suihin ja kauan porskuttivat maailman tappina.

    Ongelman ratkaisu vaatii luovuutta ja sitä ei ole juuri myyrissä käytetty. Pikku raha pikkupojille ja raadot minkeille tai häkkiketuille. Voisi noista varmaan tehdä koiran- ja kissanruokaakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Taneli ja Gla tarkennuksista ja lisäyksistä. Jos huomioidaan tuo vakuutusten kattavuus (n. 40 %) yksityismetsissä, voidaan arvioida, että kokonaiskorvaussumma myyrätuhoista on ollut noin kaksinkertainen, vähintään luokkaa 15 miljoonaa euroa huippuvuonna. Monena viime vuonna on maksettu noin 1/10 huippuvuoden arvosta. Korvauksethan vaihtelevat paljon myyräkantojen heilahtelun vuoksi.

    Lisänäkökohtia. Kemera-varoille olisi parempaa käyttöä taimikonhoidossa kuin luonnontuhometsityksissä. Jos aletaan ynnätä eri tuhojen merkityksiä yhteen, päädytään nopeasti lukuihin, joiden suuruusluokka on 1/10 kantorahatulosta; esimerkiksi tuulituhot, juurikääpä, hirvi ja kirjanpainaja yhteen laskien. Kaikki nämä tuhot ovat sellaisia, joihin voidaan vaikuttaa joko metsänhoidolla tai metsästyksellä.

    Metsänomistajien kannattaa harrastaa riskien hallintaa. Jos myyrätuho voidaan estää käytännöllisesti katsoen ilmaisella keinolla, ketun rauhoittamisella, kannattaisi kokeilla. Homma on helppo perua jos ei-toivottuja sivuvaikutuksia ilmenee.

    hikoileva torso

    Reservuaari-indeksille: prosenttisi ovat väärin, satakertaisesti.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Hikoileva Torso:
    ”Reservuaari-indeksille: prosenttisi ovat väärin, satakertaisesti. ”

    Tosiaankin, niin näyttää olevan.

    Eli pelkästään vakuutusyhtiöitten korvaukset ovat metsäklusterin BKT osuudesta 0,04%. Kun se kerrotaan neljällä tai viidellä että päästään lähellekkään todellisia myyrävahinkoja, niin prosentti onkin jo aika korkea.

    Reservuaari-indeksi tuli todistaneeksi että onkin ihan merkittävistä summista kyse.

    Lähtötietoina laskelmassa, A.Jalkasen esittämät ja Reservuaari-indeksin antamat luvut.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 216)