Keskustelut Metsänhoito Minkä kokoisia havupuurunkoja uskallatte kaataa ilman kantokäsittelyä?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)
  • Minkä kokoisia havupuurunkoja uskallatte kaataa ilman kantokäsittelyä?

    Aloittelin syksyn raivauksia, mutta tulinkin palstalta pois, kun olisi pitänyt kaataa kannoltaan noin 5 – 6 sentin läpimittaisia kuusenturrikoita. Kuinka pienestä kannosta juurikääpä leviää? Kyseessä siis noin 25-vuotias männikkö, johon tulossa ensiharvennus.

  • lintumies

    Kuitupuukoivuja olen sahaillut ajourien ulkopuolella usein kahden metrin kantoon.Näyttäähän se rivolta, jos ei tiedä mistä on kysymys. Näistä tulee kuitenkin hömö-ja töyhtötiaisille aikanaan pökkelöitä. Kokemukseni perusteella lehtipuukannon lahoaminen kestää noin kymmenen vuotta ennen kuin tiainen pystyy kolon kaivamaan.

    Raivaustyömailla teen aina yksittäisistä kuitupuukokoisista koivuista, lepistä ym. yli metrin kantoja. Syy sama kuin edellä. Pitkän kannon tekeminen onnistuu taiteillen raivaussahalla.

    jees h-valta

    Lintumies on nimimerkkinsä arvoinen. Linnut ensin ja sitten tienestit. Pitää nostaa hattua tiaisten puolesta. Sulallista.

    Burl

    Lain mukaahan laho ei tartu alle 10-senttisiin kantoihin, mutta olen tullut aika varovaiseksi tämän asian suhteen. Mielellään en viisisenttistä havupuuta kaada tartuntakauden aikana.

    Juurikääpä tarttuu nimenomaan sydänpuuhun, jonka suhteellinen osuus pieniläpimittaisilla puilla on pieni ja pinta-ala olematon verrattuna paksuihin puihin. Näin ollen nuorten metsien energiapuuhakkuilla kantokäsittelyä ei edellytetä ennakkoraivauksista ym. puhumattakaan. Aika näyttää, tehdäänkö tässä pahanlaatuinen virhe.

    Gla

    ”Lain mukaahan laho ei tartu alle 10-senttisiin kantoihin”

    Noin asia ei sentään ole. Laki määrittelee minimivaatimukset, mikä ei tarkoita sitä, että se olisi turvallisen toiminnan raja. Vähän kuten nopeusrajoitukset maantiellä.

    Gla

    ”Linnut ensin ja sitten tienestit.”

    Raivauksen yhteydessä yksittäisten kuitukokoisten rankojen sahaus pitkään kantoon ei vaikuta talouteen yhtään mitään, mutta parantaa muuten asioita. Hyvä idea siis.

    torppari

    ite pien tälleen alaku syksystä närreikön ens harvennuksella viis metriset alumiini tikkaat matkassa..noustessa karsin tyven ja vähä ojentamalla katkasen närreestä kuuvesta metristä poekki ja muassa karsin ja pätkin kolomosiks..sitte ku tulloo syksyn pakkaset nii silipasen ne par kolomosta kuitupinnoon joka jäe pystyy…wua eipä ou ollu juur kiäpee

    jees h-valta

    Nyt tämä pökkelövillitys on sitten tarttumassa esim. Metsä-Groupinkin hakkuille. Kun vain lupa annetaan he tekevät lehtipuusta lintujen pesäkolopökkelöitä. Eipä ole kotimaan lehtikuidusta sitten pulaa. Voisi jopa vaatia tuonnin lopetusta että saadaan ne pökkelötkin jalostukseen. Kun ne jää kuitenkin mo:n tappioiksi.

    torppari

    suattaaha se juur kiäpä olla onkelma wua suattaa olla olematahhii..kuka lie oekeesti tutkinna..wua vielähii luulen jotta jos on närettä petäjee ja koevua sekasi nii siinä on mehtä joka kasvaa ja tuopi rahhookii ja mehtä voepi hyvi ja linnutkii tykkee

    Targaryan

    Juurikäävän torjunnasta löytyy laajasti tietoa myös metsänhoidon suosituksista (www.metsanhoitosuositukset.fi).

    Esimerkiksi suositusten pääjulkaisussa (Metsänhoito 2014) on verkkojulkaisun sivulla 32 maininta:
    ”Kantokäsittely ei ole tarpeen mäntyvaltaisilla turvemailla eikä pienten havupuiden raivauksessa. Läpimitaltaan alle viisisenttimetristen raivauskantojen itiötartuntariski on pieni ja kannot maatuvat nopeasti. Tätä järeämpien havupuiden raivausta on mahdollisuuksien mukaan suositeltavaa välttää kesällä, jolloin juurikäävän itiötuotanto on runsaimmillaan.”

    jees h-valta

    Miksi torppari vähättelee tahi epäilee juurikääpäongelmaa kun tutkittua aiheesta kyllä on riittämiin ja eritoten käytännön elämää metsästä ongelma-alueilta runsaasti. Ei luulisi kenenkään ainakaan omiinsa haluavan metsää tuhoavaa sienitautia riesoikseen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)